Vuosttamuš telefovdna – animašuvdna mediabajásgeassimii

Animašuvdna gieđahallá máná vuosttamuš telefovnna ja dasa laktáseaddji árgabeaivvi diliid ja skibirdáidduid. Materiála doarju viidásabbotge dorvvolaš ja vásttolaš mediageavaheami gieđahallama. Filbma ja pedagogalaš materiála leat čujuhuvvon fáttá gieđahallamii ovda- ja álgooahpahusahkásaččaiguin.

Telefovnna geavahit eanemusat oktavuođaid doallamii ja gulahallamii earáiguin. Álggus oktavuođa dollet eanaš bearašlahtuide, muhto vehážiid mielde sáttasátneráidduide ja telefovnnaide ilbmet maiddái skihpárat ja seammá ahkásaš verddet. Skibirdáidduid hárjehallet gitta unnivuođa rájes, muhto máná vuosttamuš telefovnna mielde dat ožžot ođđa, digitála aspeavtta.

Gulahallan njunnálagaid ja digitálalaččat čatnasit dávjá oktii máná árgabeaivvis ja váikkuhit nubbi nubbái. Ná dat váikkuhit maiddái sosiála gaskavuođaide ja buresveadjimii. Lea buorre ahte mánná oažžu hárjehallat dovdo- ja gulahallandáidduid ja áddet daid mearkkašumi digitála oktavuođadoallamis. Ná dáidu ávkkástallat rusttegiin positiivvalaš gulahallamis nanosmuvvá. Seammá mávssolaš lea oahppat dovdát ja garvit vejolaš váraid, dego telefovdnagivssideami.

Mánáin gánnáha suokkardallat makkár somás ja váttes diliid dahje dovdduid telefovnna geavaheapmi sáhttá dagahit. Rievdágo skihpáriin orodeapmi man nu láhkai, jus oidnosis lea telefovdna dahje máŋga telefovnna? Makkár doaibman telefovnnain sáhttá dagahit ovdamearkka dihtii olggobeale dovddu dahje muđui unohis miela? Naba makkár buđaldeapmi telefovnnain buvttada positiivvalaš dovdduid ja diliid?

Givssideapmi lea álo boastut, leažžá das mielde reaidu dahje ii. Mánáin sáhttá ságastallat, mas dovdá givssideami, mii dáhpáhuvvá njunnálagaid dahje telefovnnain. Mii erohusaid ja mii oktasaš dain lea? Maid sáhttá bargat, juos mánná givssiduvvo dahje fuomáša ahte gii nu eará givssiduvvo? Mánáin sáhttá maiddái suokkardallat, leago iežas láhttemis mii nu, man gii nu eará sáhttá vásihit givssideapmin.

Dovdo- ja gulahallandáiddut šaddet erenomáš dehálažžan, daningo positiivvalaš ja vásttolaš oktavuođadoallan teknologiija bokte eaktuda ođđalágan figgamuša áddet nuppi olbmo ulbmiliid ja máhtu mannat jurddašit ášši nuppi olbmo geahččanguovllus. Sáhka lea nappo empatiijas, muhto maiddái vuollis ovdanbuktima hárjehallamis ja digitála oktavuođadoallama bohciidahttin dovdduid dovdámis.

Telefovnnain soaitá álkit doaibmat dahje reageret johtilit, ovdal go vealttakeahttá háhppeha albma láhkai jurddašit maid lea dahkamin. Ná sáhttá leat erenomážit dalle, juos mii nu telefovnnas dáhpáhuvvan ášši bohciidahttá stuorra dahje váttes dovdduid. Boasttuáddejumit dáhpáhuvvet maiddái njunnálagaid, muhto dat sáhttet dáhpáhuvvat hearkkit go gulahallá telefovnnain sáttasániiguin. Váttes diliin, maid deaivida go gulahallá telefovnnain dahje oktasaš sáttasátnejoavkkuin, dávjjimusat lea buorre doallat unna smiehtadanbottoža dahje jearrat rávvaga rávesolbmos.

Lea buorre duollet dálle geardduhit joavkkuin, makkár lea vuogas ja vuollis telefongeavaheapmi, muhto maiddái govvema oktasaš njuolggadusaid. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta váikkuhit dasa, makkár govat alddis almmustahttojuvvojit. Gova ii galgga váldit iige juohkit jus ii leat ožžon lobi dan olbmos, gii govvejuvvo.

Ovttas luohkáin dahje joavkkuin gánnáha hábmet oktasaš, buohkaid njuolggadusaid dahje somás skihpára doaibmarávvagat telefovnna geavaheapmái. Makkárat leat ustitlaš sáttasánit ja telefonságat? Makkár oktavuođadoallan ja sáttasátnejoavkkus doaibman lea vuogas ja buktá buori miela ja duddjo oktasaš vuoiŋŋa? Mot fuolahit, ahte buohkat besset mielde? Seammás lea buorre soahpat maiddái das, mot ja makkár dilis skuvlabeaivvi áigge iežas telefovnna heive geavahit. Muitolisttu sáhttá loktet oidnosii luohkkálatnjii dahje juohkit joavkku sáttasátnejovkui ja vánhemiidda.

Lea buorre muitit, ahte iežas telefovnna oažžun sáhttá leat áigeguovdil dahje dárbbašlaš iešguđet áiggiid. Juohke bearaš bargá iežas mearrádusaid ášši birra. Telefovdna lea goittotge dušše okta vuohki doallat oktavuođa, iige telefovdna leat mearka das, gii lea somás skibir.

Mánáid sosiála gaskavuođaid geahččanguovllus telefovdna sáhttá buktit máná eallimii maiddái máŋggaid positiivvalaš áššiid. Buoremus dáhpáhusas oktavuođadoallan nanne mánáid gaskasaš dahje ođđa skibirgaskavuođaid, searvvušlašvuođa ja oktiigullevašvuođa dovddu. Oktasaš njuolggadusaid čuovvun ja iežas ja earáid buresveadjima muitin veahkehit juksat buriid áššiid mánáid digitála veardásaškultuvrras.

Teaksta: Rauna Rahja, Osuuskunta Dadamedia

Govva: Filmbutik

Animašuvdna ja pedagogalaš oassi dorjot árrabajásgeassin- ja ovdaoahpahusahkásaš mánáid medialohkanmáhtu mihttomeriid Ođđa lohkanmáhtut -ovddidanprográmmas (2020-2023) ráhkaduvvon buori pedagogalaš doaibmama govvádusaid surggiin Mun media buvttadeaddjin, Dorvvolašvuohta, Vásttolašvuohta ja Buorre vuorrováikkuhus.

Našuvnnalaš audiovisuála instituhta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) KAVI buvttadan Nettielämää-ráiddus (Neahttaeallin) almmustahttet mánáide ja nuoraide iešguđet ahkejoavkkuide čujuhuvvon animašuvnnaid. Temáid gieđahallama doarjjan lea ráhkaduvvon guđege animašuvnna oktavuhtii pedagogalaš materiála. Materiálain sáhttá ávkkástallat sihke árrabajásgeassimis ja ovda- ja vuođđooahpahusas ja ruovttuid dahje vaikke girjerádjosiid mediabajásgeassima doarjjan.

Almmustahtton liseanssain BY-NC