Videokoulutus: aikuisten medialukutaitojen edistäminen

Koulutuksessa pääset tutustumaan aikuisten medialukutaitotyöhön ja mediakasvatuksen keskeisiin sisältöihin: taustoihin, nykytilaan ja hyviin käytäntöihin. Koulutus on suunnattu aikuisten parissa työskenteleville eri alojen asiantuntijoille sekä mediakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille.

Kaksi vanhempaa henkilöä kävelemässä toisiaan vastaan punaisen puuseinän edessä. Toinen heistä katsoo puhelintaan.

Digitalisaation yleistyminen, teknologiset innovaatiot ja tuoreet mediakulttuurin ilmiöt ovat tuoneet paljon erilaisia mahdollisuuksia ja haasteita ihmisten arkeen sekä laajemmin yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Uudet asiat ja kehityskulut voivat usein edellyttää uudenlaista osaamista. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeä löytää keinoja tarjota mahdollisuuksia ihmisille kehittää omaa osaamistaan.  

Tässä koulutuksessa pääset tutustumaan aikuisten medialukutaitotyöhön ja mediakasvatuksen keskeisiin sisältöihin: Taustoihin, nykytilaan ja hyviin käytäntöihin. Koulutus on suunnattu aikuisten parissa työskenteleville eri alojen asiantuntijoille sekä mediakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneille ammattilaisille. Koulutus koostuu aihetta kuvaavista asiantuntijavideoista, tietoteksteistä sekä pohdintakysymyksistä. Koulutuksen tavoitteena on:  

  • Vahvistaa mediakasvatusosaamista  
  • Auttaa hahmottamaan moninaista mediakasvatuskenttää Suomessa  
  • Auttaa tunnistamaan aikuisten mediakasvatustyön hyviä käytäntöjä   
  • Auttaa löytämään ratkaisuja aikuisten medialukutaitotyön haasteisiin sekä tunnistamaan tulevaisuuden kehityskohteita 

Koulutus koostuu neljästä osiosta:  

  • Aikuisten medialukutaito 
  • Aikuisten mediakasvatus Suomessa  
  • Hyvät käytännöt 
  • Suuntaviivat tulevaan 

Koulutuksen tekstit: 

  • Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, KAVI   
  • Julia Alajärvi, KM, erityisasiantuntija, KAVI  

Videolla esiintyvät asiantuntijat: 

  • Julia Alajärvi, KM, erityisasiantuntija, KAVI  
  • Lauri Palsa, KT, erityisasiantuntija, KAVI  

Tekninen toteutus: 

  • Kuvaus ja editointi: Tommi Tossavainen, mediakasvatuksen suunnittelija, KAVI 

Videokoulutus: aikuisten medialukutaitojen edistäminen

  • Viimeaikaiset muutokset ja kehityssuunnat mediakulttuurissa korostavat mediaan liittyvän osaamisen – medialukutaidon – merkitystä kaikenikäisten arjessa.  

    Tunnistettuja ilmiöitä ovat esimerkiksi: 

    • Digitaalisen kulttuurin uudet muodot,  
    • osallistumisen mahdollisuudet,  
    • demokratian vahvistaminen,  
    • luotettavan tiedon löytäminen ja arviointi,  
    • propagandan ja salaliittoteorioiden tunnistaminen,  
    • digiturvallisuus,  
    • Eri palveluissa kerättävän datan määrä ja hyödyntäminen, sekä 
    • mediaan liittyvä hyvinvointi. 

    Mediaan liittyvät ilmiöt voivat edellyttää monenlaista osaamista.  

    Medialukutaitoa edistetään mediakasvatuksen avulla. Suomessa mediakasvatuksella on pitkä perinne ja sen juuret voidaan sijoittaa osaksi muuta kansansivistyksen historiaa. Mediakasvatus elää kuitenkin aina ajassa ja vaikka medialukutaitoa olisi kehitetty osana opetusta ja koulutusta, on tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus kehittää sellaista osaamista, kun he elämässään tarvitsevat. 

    Suomessa on tehty mediakasvatusta työtä jo pitkään ja se on saanut myös tunnustusta kansainvälisissä vertailuissa. Moninaisesta työstä huolimatta, aikuiset ovat jääneet usein tutkimuksen, systemaattisten suunnitelmien ja käytännön toimenpiteiden osalta katveeseen. Mitä aikuisten mediakasvatus siis tarkoittaa? 

    Pohdittavaksi 

    • Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät median ilmiöt, jotka voivat edellyttää uudenlaista osaamista? 
    • Mitkä ovat sinun mielestäsi tärkeimmät medialukutaidon osa-alueet?  
    • Millä tavoin mielestäsi medialukutaitoa voi kehittää? 
    • Miksi mielestäsi aikuisten medialukutaitoa on tärkeää kehittää? 
  • Medialukutaitoa, eli laaja-alaisesti erilaista mediaan liittyvää osaamista, edistetään monin eri tavoin. 

    Mediakasvatuksella voidaan tarkoittaa opettamisen lisäksi monipuolisesti erilaista toimintaa kuten ohjaamista, keskustelua, tukea, yhteistä ongelman ratkaisemista, tiedon jakamista ja viestintää. Medialukutaitotyötä voidaan tehdä myös suunnittelemalla, vahvistamalla rakenteita, huolehtimalla resursseista tai muulla tavalla luomalla edellytyksiä toiminnalle.  

    Jokainen voi lähestyä mediakasvatusta erityisesti oman työnsä, sen tavoitteiden, arvojen ja toiminnan näkökulmasta. Aikuiset eivät ole koko ikäryhmän tavoittavien organisaatioiden piirissä eivätkä siten muodosta valmista kohdeyleisöä mediakasvatukselle. Erilaiset mahdollisuudet auttavat ottamaan huomioimaan ihmisten yksilöllisyyden.  

    Mediaan liittyvästä osaamista puhutaan eri termein. Medialukutaidon lisäksi tai sen sijaan voidaankin puhua esimerkiksi:  

    • mediataidoista,  
    • digitaalisesta osaamisesta,  
    • monilukutaidosta,  
    • informaatiolukutaidoista  
    • digitaidot,  
    • median käyttö-, turva-, tulkinta- ja vuorovaikutustaidot sekä erilaiset luovat taidot ja osaaminen.  

    Miten aikuisten medialukutaitoa edistetään Suomessa? 

    Pohdittavaksi 

    • Aikuisten medialukutaidon edistämisessä on paljon mahdollisuuksia. Mitkä tahot voivat mielestäsi parhaiten edistää aikuisten mediaan liittyvää osaamista? 
    • Aikuisten mediakasvatuksen moninaisuus liittyy myös erilaisiin termeihin ja käytettävään sanastoon. Sopivat sanat kannattaa valita usein tilanteesta riippuen.  Mitkä ovat sinun näkökulmastasi keskeisimmät sanat, joilla voidaan kuvata mediakasvatuksen tavoitteita, medialukutaidon osa-alueita tai siihen liittyä näkökulmia tai toiminnan keinoja? Mitä muita läheisiä termejä tunnistat?  
    • Eri tahot voivat käyttää erilaisia termejä. Miten sanojen moninaisuus voidaan ottaa huomioon yhteistyötä tehdessä?  
    • Mitkä erityispiirteet on mielestäsi tärkeä huomioida aikuisten medialukutaitotyössä? 
  • Mediakasvatus on alkujaan suunnattu lapsille ja nuorille, ja opetuksen sekä koulutuksen sisällöt on suunniteltu pitkälti heitä ajatellen. Medialukutaidot ovat kuitenkin tärkeitä kansalaistaitoja kaikille, ja aikuisten tarpeet mediakasvatukselle on tunnustettu jo hyvin laajasti. Etenkin ikäihmisten mediakasvatus on viime vuosina ollut aktiivisesti tutkimuksen ja erilaisten kehityshankkeiden kohteena. Aikuisten mediakasvatukselle on kehittynyt paljon hyviä käytäntöjä, joista mediakasvattajien on hyödyllistä tietää ja hyödyntää omassa suunnittelussa. 

     

    Hyviä käytänteitä aikuisten mediakasvatuksessa ovat esimerkiksi 

    • oivaltamisen tukeminen ylhäältä opettamisen sijaan 
    • osallistaminen 
    • arkielämän tarpeista lähteminen 
    • vertaisten hyödyntäminen opastajina 
    • digitaalisuuden hyötyjen huomioiminen 
    • tavoittaminen aikuisten toimintaympäristöissä 
    • tulosten ja toimintamallien jakaminen muille 
    • mediakasvatusstrategian laatiminen omassa työyhteisössä 

     

    Aikuiset käsittävät ikäryhmänä todella suuren ikäjoukon ja kohderyhmän tunteminen onkin avainasemassa mediakasvatusta suunniteltaessa. Ikääntyvien lisäksi toimintaa voidaan suunnitella esimerkiksi työelämässä oleville, työelämästä syrjässä oleville tai maahanmuuttajataustaisille. Nuorilla työelämässä olevilla aikuisilla voi olla hyvin erilaisia tarpeita kuin useamman vuoden eläkkeellä olleilla, mutta tilanteet vaihtelevat myös paljon yksilöittäin.  

    Pohdittavaksi: 

    • Miksi myös aikuiset tarvitsevat mediakasvatussisältöjä? 
    • Mitä arjesta lähteviä tarpeita tai motivaation aiheita eri tilanteissa olevilla aikuisilla voi olla medialukutaidon kehittämisessä? Mieti esimerkiksi itsenäisesti asuvaa 80-vuotiasta, työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta tai pitkän työuran tehnyttä ja pian eläköityvää henkilöä 
    • Mediakasvatusta tarjotaan aikuisille muun muassa täydennyskoulutuksen, vapaa-ajan palveluiden ja  
    • Medialukutaitoihin kuuluu myös mediasisältöjen tuottaminen, ja tätä harjoitellaankin esimerkiksi varaiskasvatuksessa ja peruskoulussa ikätasoisesti. Millaista median tuottamista aikuisten olisi hyvä hallita omassa arjessaan? Voit pohtia tätä jälleen elämäntilanteen kautta tai yhteisesti kaikkien aikuisten osalta 
  • Yhteiskunnassa toimiminen ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii myös mediakulttuurissa navigoimista ja digitaalista osaamista. Medialukutaitojen merkitys kasvaa, kun mediakulttuurin ja digitalisaation rooli vahvistuu arjen toimissamme. Aikuisten mediakasvatuksen merkitys tulee tunnistaa aiempaakin paremmin ja turvata sille riittävät resurssit. Jo olemassa olevien hyvien käytäntöjen lisäksi tarvitaan jatkuvaa kehittämistä ja toimien suuntaamista oikeisiin kohteisiin. 

    Viisi keskeistä toimenpidettä, joilla aikuisten medialukutaitojen tilaa Suomessa voidaan kehittää:  

    • Mediakasvatuksen tunnettuuden edistäminen 
    • Koordinaation ja ohjauksen kehittäminen 
    • Tutkimusperustaisuuden vahvistaminen 
    • Mediakasvatusosaamisen lisääminen 
    • Rahoituksen kehittäminen 

    Aikuisten kohdalla medialukutaitojen edistäminen saattaa helposti typistyä median käyttötaitojen hallintaan. Ne ovatkin yksi merkittävä osa taitopakettia, joka tässä ajassa tulisi hallita. Tärkeää olisi kuitenkin saada viestiä läpi siitä, mikä merkitys kokonaisvaltaisemmalla mediataitojen hallinnalla on ja miten mediakasvatus voi näitä taitoja edistää. Yksi tapa on tunnistaa mediakasvatus: useat tahot tekevät jo nyt mediakasvatusta, mutta eivät aina tunnista omaa työtään medialukutaitojen edistämiseksi. Usein myös medialukutaitoja koskeva osaaminen jää organisaatioissa helposti vain yksittäisten ihmisten vastuulle, mikä voi olla uhka toiminnan jatkuvuudelle. Tarvitsemme enemmän tietoa siitä, mitä mediakasvatus ja medialukutaidot tarkoittavat aikuisten osalta. 

    Kun toimintaa tehdään ja tunnistetaan se mediakasvatukseksi, tulee huomiota kiinnittää tulosten jakamiseen ja verkostoissa toimimiseen. Vahvempi koordinaatio karsisi päällekkäistä työtä ja kehittäisi laatua määrän sijaan. 

    Tutkittua tietoa tarvitaan lisää etenkin aikuisten eri kohderyhmien mediankäytön tavoista ja mediaosaamisesta. Rahoitusta myönnettäessä hakijoita tulisi kannustaa kentän toimijoiden ja tutkimusmaailman yhteistyöhön. Ylipäänsä aikuisten mediakasvatukseen on tällä hetkellä riittämättömästi rahoitusta ja sitä tukevia rakenteita. Rahoituspohjaa tulisi sekä vahvistaa että monipuolistaa tarkastellen juuri aikuisten erilaisia tarpeita ja lähtökohtia medialukutaidon osalta. Erityisesti tarvitaan rahoitusrakenteita, jotka mahdollistavat eri sektoreiden ja toimialojen välisen yhteistyön. 

    Pohdittavaksi 

    • Nimeä osaaminen: Pohdi, millaista mediakasvatusosaamista sinulla on. Entä millaista osaamista on omassa yksikössäsi tai työpaikallasi. Mediakasvatus on tavoitteellista toimintaa, jolla edistetään medialukutaitoja.  
    • Jos koordinaatio aikuisten mediakasvatuksen osalta ei ole riittävää, vaarana on mm. päällekkäin tehtävä työ ja tulokset, jotka eivät löydä seuraavia tekijöitä. Miten koordinaatiota voisi parantaa joko omassa työssä lähimpien yhteistyökumppaneiden kesken tai millaista koordinaatiota itse toivoisit oman työsi kannalta? 
    • Rahoitus on avainasemassa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mitä hyötyjä hankemaisesta rahoituksesta voi olla ja millaisia haasteita se voi aiheuttaa tehtävälle työlle ja organisaatiolle?