Tutustu ilmiöön: Misinformaatio

Oppimateriaali misinformaatiosta, jolla tarkoitetaan väärää, puutteellista tai vahvasti vinoutunutta tietoa, jota tiedon jakaja pitää itse oikeana. Ota tekstin, videon ja tehtävien avulla selvää, mitä opettajan ja oppilaan on hyvä tietää tästä ilmiöstä.

Joukko nuoria tutkii älypuhelimiaan. Kuvan taustalla näkyy sosiaalisen median julkaisu delfiineistä, video delfiineistä ja uutislähetys, jossa esitellään Italian kartalla kulkevaa reittiä Sardiniasta Venetsiaan. Kuvan oikeassa reunassa etualalla näkyy älypuhelinta pitelevät kädet. Sormi koskettaa tekstiä näytöllä. Näytön ympärillä leijuu huutomerkki, kuvat Venetsiasta, delfiinistä sekä pylväs- ja piirakkadiagrammit.

Moka, virhe, luulo, huhu, vinouma, hutilointi, väärinkäsitys, uskomus, juoru…

MITÄ ON MISINFORMAATIO?

 Tiedon totuudenmukaisuutta ja tiedon jakajan motiiveja kuvaillaan kolmella käsitteellä:

  • Misinformaatiolla tarkoitetaan väärää, puutteellista tai vahvasti vinoutunutta tietoa, jota tiedon jakaja pitää itse oikeana. Misinformaatiota jakavan tarkoitus ei ole johtaa harhaan. Usein kyse on tiedon puutteesta, joskus myös huolimattomuusvirheestä.
  • Disinformaatio on tietoisesti levitettyä väärää tietoa ja pahantahtoista valehtelua.
  • Malinformaatio on puolestaan toden tiedon jakamista pahantahtoisessa tarkoituksessa.

Misinformaatio on tietoista valehtelua eli disinformaatiota yleisempi ja vakavampi ongelma. Internetissä disinformaatio muuttuu misinformaatioksi kun ihmiset jakavat pahan tahtoisessa tarkoituksessa synnytettyä väärää tietoa pohtimatta tai tarkistamatta, pitääkö se paikkaansa.

Misinformaatio on sosiaalisen median ja ihmismielen ongelma

Sosiaalisessa mediassa misinformaatio leviää kuusi kertaa nopeammin kuin oikea tieto, koska virheelliset väittämät ovat yllättäviä ja vetoavat näin tunteisiin. Sosiaalisen median arkkitehtuuri kiihdyttää epävarman tiedon ja huhujen leviämistä, sillä algoritmit nostavat esiin kohahduttavia ja tunteisiin vetoavia sisältöjä. Virheellisen tiedon oikaiseminen on vaikeaa, sillä verkostoissa oikaisu ei tavoita kaikkia väärää tietoa saaneita ja oikaisun nähtyäänkin ihmiset tapaavat muistaa alkuperäisen, väärän tiedon.

Ihmismieli on hyvin altis misinformaatiolle. Etenkin kiireessä ihmiset tekevät virheitä ja myös muistavat asioita väärin. Ajattelua ohjaavat kognitiiviset vinoumat saavat ihmiset luottamaan valikoidusti sisältöihin, jotka vahvistavat heidän ennakkouskomuksiaan tai maailmankuvaansa. Some synnyttää helposti yliluottamusharhan: tiedon löytäminen on niin helppoa, että ihmiset yliarvioivat omat kykynsä arvioida sen luotettavuutta. Ihmiset ovat myös laiskoja ajattelijoita – he eivät välitä tarkistaa tai pohtia lukemaansa. Lisäksi ihmisillä on voimakas ryhmään kuulumisen tarve. Osa somen käyttäjistä jakaa sisältöjä, jonka he tietävät miellyttävän omaa viiteryhmäänsä, eivätkä he piittaa tiedon totuudenmukaisuudesta.

Misinformaation torjunta vaatii hyvää medialukutaitoa, itsetuntemusta ja tunnetaitoja

Väärällä tiedolla voi aina olla vakavia seurauksia. Esimerkiksi useat kansanryhmiin kohdistuvat vainot ja väkivaltaisuudet ovat saaneet alkunsa perättömistä sosiaalisen median huhuista. Terveydenhoitoon liittyvän misinformaation vuoksi monet ovat kieltäytyneet rokotuksista. Misinformaatio lisää ihmisten välisiä ristiriitoja, horjuttaa yhteiskunnan vakautta ja heikentää luottamusta uutismediaan, poliitikkoihin ja viranomaisiin.

Väärän tiedon torjunta onkin jokaisen mediankäyttäjän tehtävä. Se edellyttää monipuolisia kriittisen medialukutaidon valmiuksia. Uutislukutaidon, teknologisen lukutaidon ja somen huomiotalouden toimintaperiaatteiden tuntemisen lisäksi opiskelijoille tulee antaa valmiuksia ymmärtää ihmisen ajattelua ja omia reaktioitaan mediankäyttäjinä. Koska misinformaatio vetoaa voimakkaasti tunteisiin, keskeiselle sijalle nousevat itsereflektiiviset tunnetaidot. Somessa misinformaation torjunta vaatii itsekuria; omien ajatusten ja tunteiden kriittistä kyseenalaistamista.

Lue Sisältösekaannuksen selviytymisoppaasta lisää vinkkejä misinformaation torjunnasta.

Teksti: Elina Tolonen, Tampereen yliopisto

Kuva: Siru Tirronen

Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla. 

CC BY 4.0

Materiaali opettajalle

  • Tutkija Elina Tolonen Tampereen yliopistosta kertoo videolla, mitä misinformaatio tarkoittaa, millaisia seuraksia virheellisen tiedon leviämisellä voi olla ja miten misinformaatiota voi torjua.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    Mitä oppilaiden tulisi tietää misinformaatiosta ja miksi?

    Millaisia välineitä opetuksessa voisi antaa misinformaation torjumiseen?

     

    Pohdintakysymykset: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, KAVI

  • Otsikko: Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti? Eri palat: 1. Anna tilaa omille aloitteille. 2. Mediakasvatus on kasvattajien yhteinen asia. 3. Tue tavoitteellisesti. 4. Löydä osaamista työyhteisöstä. 5. Rakenna luottamus. 6. Olet asiantuntija. 7. Kehitä keskustelun ja kysymisen kulttuuria. 8. Etsi tietoa. 9. Oppimassa yhdessä. 10. Verkostoidu.

    Opettajan ei tarvitse olla asiantuntija ja osaaja kaikessa. Oman aineen ja pedagogiikan hallinta höystettynä ripauksella uteliaisuutta ja innolla oppia uutta takaavat hyvät lähtökohdat uusien mediailmiöiden käsittelemiseen. Toimintamalli medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen rohkaisee hyödyntämään omaa asiantuntijuutta ja osaamista eri ilmiöiden parissa.

    Tarkastele mallia ja pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Millaisia haasteita uusien medialukutaidon ilmiöiden käsittelemiseen kokemustesi pohjalta liittyy?
    • Mitkä asiat tukevat uusien ilmiöiden käsittelemistä omassa työssäsi?
    • Miten hyödyntäisit mallia nyt käsillä olevan ilmiön käsittelemisessä?

    Teksti: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, KAVI

  • Medialukutaito edustaa laaja-alaista osaamista, jonka edistämiseen perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) ja perusteet velvoittavat.

    Perusteiden mukaiset tavoitteet on ilmaistu vuosiluokkakokonaisuuskohtaisesti valtakunnallisissa medialukutaidon kuvauksissa (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma 2021). Perusopetuksessa kyse on oppilaiden hyvän ja edistyneen osaamisen kuvauksista. Kuvaukset selkiyttävät medialukutaitoa ja siihen liittyviä perusteteksteissä ilmaistuja tavoitteita. Kuvaukset on jaoteltu kolmen pääalueen alle: median tulkinta ja arviointi, median tuottaminen ja toiminta mediaympäristöissä. Kuvauksiin voi tutustua täältä.

    Pohdi seuraavia kysymyksiä:

    • Miten käsiteltävä ilmiö jäsentyy medialukutaidon osaamisen kuvausten kokonaisuudessa?
    • Millaista medialukutaidon osaamista oppilaat oppivat aiheen käsittelyn yhteydessä?

    Teksti: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, KAVI

  • Pala Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7–9 -oppaan kannesta.

    KAVIn ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman materiaaleista saat tukea medialukutaidon edistämiseen.

    Polkuja medialukutaitoon. Opas vuosiluokille 7-9. Polkuja medialukutaitoon -oppaat johdattelevat medialukutaidon edistämiseen perusopetuksessa konkreettisten esimerkkien kautta perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti.

    Mediataitokoulu. Mediataitokoulu-sivusto kokoaa monipuolisia oppimiskokonaisuuksia ja materiaaleja eri-ikäisten mediakasvatukseen. Medialukutaidon itseopiskeluun on tarjolla verkkokursseja kaiken ikäisille. Mediataitokoulusta löytyy myös median ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyviä materiaaleja.

    Mediataitokouluun on koottu myös kehittämisohjelmassa laaditut perusopetuksen mediakasvatusta tukevat materiaalit. Ohjelmassa tuotetut materiaalit löydät myös avointen oppimateriaalien AOE.fi-sivustolta.

    Teksti: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, KAVI

  • Oppilaan tehtävä: Delfiinivideo misinformaationa

    Koronapandemian aikana miljoonat ihmiset jakoivat YouTube-videota, jossa kerrottiin delfiinien uivan turisteista tyhjentyneen Venetsian kanaaleissa. Video oli kuitenkin kuvattu 750 kilometrin päässä Sardinian rannikolla ja esimerkiksi Yleisradio joutui myöhemmin oikaisemaan uutisensa. Videon jakaneet uskoivat sen olleen totta, eikä heidän tarkoituksensa ollut johtaa seuraajiaan harhaan. Kyse oli siis misinformaatiosta.

    Pohtikaa, miksi delfiineistä kertova misinformaatio levisi nopeasti. Miettikää videon sisältöä, esitysajankohtaa, mediaympäristön kokonaisuutta ja sen erilaisia toimijoita. Olisiko videon voinut tunnistaa misinformaatioksi? Voisiko harmittoman tuntuisesta videosta seurata ongelmia?

    Linkit:
    Delfiinivideo: https://www.youtube.com/watch?v=jv0DLTVfwIc

    Yleisradion delfiiniuutinen: https://yle.fi/uutiset/3-11265342

Materiaali oppilaalle

  • Moka, virhe, luulo, huhu, vinouma, hutilointi, väärinkäsitys, uskomus, juoru…

    MITÄ ON MISINFORMAATIO?

    Misinformaatio on väärää tai puutteellista tietoa, jota tiedon jakaja pitää itse totena tai jonka hän jakaa vahingossa. Misinformaatiota jakavan tarkoitus ei ole huiputtaa tai johtaa harhaan. Kyse on tiedon puutteesta tai joskus myös huolimattomuusvirheestä.

    Misinformaatio on eri asia kuin disinformaatio, jolla tarkoitetaan tietoista valehtelua ja pahan tahtoista väärän tiedon levittämistä. Julkisuudessa puhutaan paljon valeuutisista ja disinformaatiosta, mutta sosiaalisessa mediassa misinformaatio on tietoista valehtelua yleisempi ongelma.

    Misinformaatio on sosiaalisen median ja ihmismielen ongelma

    Sosiaalisessa mediassa misinformaatio leviää kuusi kertaa nopeammin kuin oikea tieto. Sosiaalisen median palvelut kiihdyttävät epävarman tiedon ja huhujen leviämistä, sillä käyttäjien toimintaa analysoivat algoritmit nostavat esiin kohahduttavia ja tunteisiin vetoavia sisältöjä. Misinformaatio houkuttelee jakamiseen, sillä virheelliset väittämät ovat yllättäviä ja ne vetoavat voimakkaasti tunteisiin.

    Monet jakavat juttuja somessa refleksinomaisesti ja nopeasti. He eivät tarkista toisista lähteistä, onko tieto totta. Ihmiset kaipaavat myös hyväksyntää: somessa halutaan jakaa sisältöjä, joista seuraajat pitävät. Somessa käydään kilpailua huomiosta ja kaikki eivät edes välitä siitä, pitääkö heidän jakamansa tieto paikkaansa, jos sisältö vain tuottaa tykkäyksiä.

    Ihmismieli on hyvin altis misinformaatiolle. Etenkin kiireessä ihmiset tekevät virheitä ja myös muistavat asioita väärin. Ajattelua ohjaavat kognitiiviset vinoumat saavat ihmisen luottamaan valikoidusti sellaiseen tietoon, joka vahvistaa heidän ennakkokäsityksiään ja maailmankuvaansa. Some synnyttää helposti yliluottamusharhan: tiedon löytäminen on niin helppoa, että monet yliarvioivat omat kykynsä arvioida tiedon luotettavuutta. Muutaman artikkelin luettuaan joku voi kuvitella tietävänsä asiasta yhtä paljon kuin asiaa monta vuotta tutkinut ja koulutettu asiantuntija.

    Misinformaation torjunta on jokaisen mediankäyttäjän tehtävä

    Vaikka outojen väittämien tai somejuorujen jakaminen tuntuisi harmittomalta, misinformaatiolla voi aina olla vakavia seurauksia. Erilaisiin ihmisryhmiin liittyvät juorut ovat synnyttäneet väkivaltaa ja vainoja useissa maailman maissa. Terveydenhoitoon liittyvien huhujen vuoksi monet ovat kieltäytyneet rokotuksista. Misinformaatio lisää ihmisten välisiä ristiriitoja, horjuttaa yhteiskunnan vakautta ja heikentää luottamusta uutismediaan, poliitikkoihin ja viranomaisiin.

    Misinformaation torjunta edellyttää kriittistä medialukutaitoa ja oman itsen tuntemista. Koska virheellinen tieto vetoaa tunteisiin, sinun on opittava tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitasi sekä tiedettävä, miten ihmismieli toimii. Somessa misinformaation torjunta vaatii itsekuria: pysähdy hetkeksi ennen sisältöjen jakamista, mieti miksi haluat jakaa tiedon ja kuinka todennäköisesti se on totta. Erityisesti sosiaalisen median kohujen keskellä kannattaa pitää varansa, sillä kiivas ja nopea keskustelu lisää virheellisen tiedon määrää.

    Lue Sisältösekaannuksen selviytymisoppaasta lisää vinkkejä misinformaation torjunnasta.

     

    Teksti: Elina Tolonen

  • Delfiinivideo misinformaationa

    Koronapandemian aikana miljoonat ihmiset jakoivat YouTube-videota, jossa kerrottiin delfiinien uivan turisteista tyhjentyneen Venetsian kanaaleissa. Video oli kuitenkin kuvattu 750 kilometrin päässä Sardinian rannikolla ja esimerkiksi Yleisradio joutui myöhemmin oikaisemaan uutisensa. Videon jakaneet uskoivat sen olleen totta, eikä heidän tarkoituksensa ollut johtaa seuraajiaan harhaan. Kyse oli siis misinformaatiosta.

    Pohtikaa, miksi delfiineistä kertova misinformaatio levisi nopeasti. Miettikää videon sisältöä, esitysajankohtaa, mediaympäristön kokonaisuutta ja sen erilaisia toimijoita. Olisiko videon voinut tunnistaa misinformaatioksi? Voisiko harmittoman tuntuisesta videosta seurata ongelmia?

     

    Linkit:
    Delfiinivideo: https://www.youtube.com/watch?v=jv0DLTVfwIc

    Yleisradion delfiiniuutinen: https://yle.fi/uutiset/3-11265342

     

    Teksti: Elina Tolonen, Tampereen yliopisto

  • Misinformaation varoituskolmiot – yksilötehtävä

    Mieti somen käyttöäsi viimeisen viikon aikana.

    Oletko vahingossa saattanut jakaa seuraajillesi misinformaatiota?

    Millaisissa tilanteissa voisit olla altis jakamaan virheellistä tietoa?
    Kiivastutko helposti? Innostutko oudoista väittämistä? Haluatko paljon someseuraajia? Tykkäätkö provosoida? Jaatko kavereidesi linkkaamia sisältöjä?

    Laadi tämän jälkeen itsellesi selkeät toimintaohjeet sisältävä muistilista – kolme varoituskolmiota – joiden avulla voit tulevaisuudessa välttää misinformaation jakamista.
    Aloita lista esimerkiksi sanoilla Älä… Muista… Varo…

    Voit käyttää apunasi Sisältösekaannuksen selviytymisopasta.

     

    Teksti: Elina Tolonen

  • Joukko nuoria tutkii älypuhelimiaan. Kuvan taustalla näkyy sosiaalisen median julkaisu delfiineistä, video delfiineistä ja uutislähetys, jossa esitellään Italian kartalla kulkevaa reittiä Sardiniasta Venetsiaan. Kuvan oikeassa reunassa etualalla näkyy älypuhelinta pitelevät kädet. Sormi koskettaa tekstiä näytöllä. Näytön ympärillä leijuu huutomerkki, kuvat Venetsiasta, delfiinistä sekä pylväs- ja piirakkadiagrammit.

    Tutki kuvaa

    1. Mitä misinformaatioon liittyvää kuvassa tapahtuu?
    2. Millaisia tunteita kuvassa on havaittavissa? Millaisiin tilanteisiin erilaiset tunteet liittyvät?
    3. Tunnista kuvassa erilaisia symboleja. Mitä ne merkitsevät kuvassa?

    Kuva: Siru Tirronen

    Teksti: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI