Moka, virhe, luulo, huhu, vinouma, hutilointi, väärinkäsitys, uskomus, juoru…

MITÄ ON MISINFORMAATIO?

 Tiedon totuudenmukaisuutta ja tiedon jakajan motiiveja kuvaillaan kolmella käsitteellä:

• Misinformaatiolla tarkoitetaan väärää, puutteellista tai vahvasti vinoutunutta tietoa, jota tiedon jakaja pitää itse oikeana. Misinformaatiota jakavan tarkoitus ei ole johtaa harhaan. Usein kyse on tiedon puutteesta, joskus myös huolimattomuusvirheestä.
• Disinformaatio on tietoisesti levitettyä väärää tietoa ja pahantahtoista valehtelua.
• Malinformaatio on puolestaan toden tiedon jakamista pahantahtoisessa tarkoituksessa.

Misinformaatio on tietoista valehtelua eli disinformaatiota yleisempi ja vakavampi ongelma. Internetissä disinformaatio muuttuu misinformaatioksi kun ihmiset jakavat pahan tahtoisessa tarkoituksessa synnytettyä väärää tietoa pohtimatta tai tarkistamatta, pitääkö se paikkaansa.

Misinformaatio on sosiaalisen median ja ihmismielen ongelma

Sosiaalisessa mediassa misinformaatio leviää kuusi kertaa nopeammin kuin oikea tieto, koska virheelliset väittämät ovat yllättäviä ja vetoavat näin tunteisiin. Sosiaalisen median arkkitehtuuri kiihdyttää epävarman tiedon ja huhujen leviämistä, sillä algoritmit nostavat esiin kohahduttavia ja tunteisiin vetoavia sisältöjä. Virheellisen tiedon oikaiseminen on vaikeaa, sillä verkostoissa oikaisu ei tavoita kaikkia väärää tietoa saaneita ja oikaisun nähtyäänkin ihmiset tapaavat muistaa alkuperäisen, väärän tiedon.

Ihmismieli on hyvin altis misinformaatiolle. Etenkin kiireessä ihmiset tekevät virheitä ja myös muistavat asioita väärin. Ajattelua ohjaavat kognitiiviset vinoumat saavat ihmiset luottamaan valikoidusti sisältöihin, jotka vahvistavat heidän ennakkouskomuksiaan tai maailmankuvaansa. Some synnyttää helposti yliluottamusharhan: tiedon löytäminen on niin helppoa, että ihmiset yliarvioivat omat kykynsä arvioida sen luotettavuutta. Ihmiset ovat myös laiskoja ajattelijoita – he eivät välitä tarkistaa tai pohtia lukemaansa. Lisäksi ihmisillä on voimakas ryhmään kuulumisen tarve. Osa somen käyttäjistä jakaa sisältöjä, jonka he tietävät miellyttävän omaa viiteryhmäänsä, eivätkä he piittaa tiedon totuudenmukaisuudesta.

Misinformaation torjunta vaatii hyvää medialukutaitoa, itsetuntemusta ja tunnetaitoja

Väärällä tiedolla voi aina olla vakavia seurauksia. Esimerkiksi useat kansanryhmiin kohdistuvat vainot ja väkivaltaisuudet ovat saaneet alkunsa perättömistä sosiaalisen median huhuista. Terveydenhoitoon liittyvän misinformaation vuoksi monet ovat kieltäytyneet rokotuksista. Misinformaatio lisää ihmisten välisiä ristiriitoja, horjuttaa yhteiskunnan vakautta ja heikentää luottamusta uutismediaan, poliitikkoihin ja viranomaisiin.

Väärän tiedon torjunta onkin jokaisen mediankäyttäjän tehtävä. Se edellyttää monipuolisia kriittisen medialukutaidon valmiuksia. Uutislukutaidon, teknologisen lukutaidon ja somen huomiotalouden toimintaperiaatteiden tuntemisen lisäksi opiskelijoille tulee antaa valmiuksia ymmärtää ihmisen ajattelua ja omia reaktioitaan mediankäyttäjinä. Koska misinformaatio vetoaa voimakkaasti tunteisiin, keskeiselle sijalle nousevat itsereflektiiviset tunnetaidot. Somessa misinformaation torjunta vaatii itsekuria; omien ajatusten ja tunteiden kriittistä kyseenalaistamista.

Lue Sisältösekaannuksen selviytymisoppaasta lisää vinkkejä misinformaation torjunnasta.

Teksti: Elina Tolonen, Tampereen yliopisto

Kuva: Siru Tirronen

Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla. 

CC BY 4.0