Tutustu ilmiöön: Chat GPT
Chat GPT lanseerattiin yleisölle 30.11.2022, ja se valloitti maailman saman tien. Palvelu keräsi kahdessa kuukaudessa 100 miljoonaa käyttäjää, kun esimerkiksi nuorten suosimalla TikTok-alustalla siihen meni yhdeksän kuukautta. Kyseessä on tekoälypohjainen palvelu, jonka avulla saa vastauksia monenlaisiin kysymyksiin. Tekoäly ei sinänsä ole uutta. Spotifyn suositukset, Google Translaten käännökset tai Sirin vastaukset kysymyksiin eivät kuitenkaan ole herättäneet keskustelua siitä, miten tekoäly vaikuttaa arkeen, yhteiskuntaan ja työelämään. Chat GPT sen sijaan on.
Chat GPT perustuu OpenAI-organisaation kehittämään GPT-3-kielimalliin, jota on koulutettu käyttämällä valtavia määriä verkossa olevaa tekstiä. Toisin kuin esimerkiksi verkon asiakaspalvelutehtävissä kohtaamamme chatbotit, Chat GPT antaa vastauksia kysymyksiin hyvin monista eri aihepiireistä, joten päällisin puolin voi vaikuttaa siltä, että kommunikoimme ihmisen kanssa. Tätä kirjoitettaessa (helmikuussa 2023) yksi rajoituksista on, että kielimallin kouluttamisessa käytetyt tiedot ovat enintään vuodelta 2021 – mikä tarkoittaa sitä, että Chat GPT ei tunne tätä tuoreempia tapahtumia.
Miten Chat GPT:tä voi sitten käyttää? Chat GPT voi esimerkiksi poimia tekstistä pääasiat, kiteyttää jonkin ilmiön ranskalaisiksi viivoiksi tai ehdottaa ruokalajeja tarjottavaksi sunnuntaibrunssilla. Chat GPT voi toimia eräänlaisena kaikupohjana, kun kirjoitamme, antamalla inspiraatiota ja palautetta teksteistämme. Chat GPT voi myös olla apuna oppituntien jäsentämisessä ja koetehtävien laatimisessa (ks. esimerkkejä alla olevasta linkkilistasta) sekä toimia ikään kuin väsymättömänä opiskelukaverina, joka jaksaa selittää yhä uudelleen asioita, joita emme ymmärrä.
Chat GPT on eräänlainen kielikone, joka pystyy tuottamaan valmista tekstiä pyyntöjemme ja kysymystemme pohjalta. Palvelu voi laatia puolestamme koekysymykset, poimia tekstin pääasiat tai vastata oppilaiden kysymyksiin – mutta aivan samalla tavoin se osaa myös tehdä kotitehtäviä ja kirjoittaa esseitä. Tämä herättää ilman muuta keskustelua vilpistä. Miten suhtaudumme jatkossa kirjoitustehtäviin, jos emme voi olla varmoja siitä, kuka ne on kirjoittanut?
Samalla on tärkeää muistaa, että Chat GPT ei ole hakuteos tai tietopankki, vaan kone, joka vastaa kysymyksiimme luomalla uusia tekstejä todennäköisyyksien pohjalta. Se siis arvailee, minkä sanan pitäisi todennäköisimmin tulla seuraavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että emme voi täysin luottaa Chat GPT:n antamiin vastauksiin, vaan se voi myös keksiä aivan omia ”faktojaan”. Suuret virheet on helppo huomata, mutta pieniä, hienovaraisia virheitä voi esiintyä esimerkiksi tulkinnoissa ja sävyissä, vuosiluvuissa ja lähdeviitteissä. Chat GPT:n käyttö edellyttääkin kunnollista lähdekritiikkiä. On myös tärkeää esittää sille hyviä kysymyksiä. Aiemmin on pitänyt oppia muotoilemaan hyviä hakusanoja, kun etsimme tietoa netistä, nyt meidän on opittava kysymään tarpeeksi tarkkoja kysymyksiä.
Chat GPT on ehkä ensimmäinen tekoälyratkaisu, joka todella pakottaa meidät miettimään, mitä kehitys voi tulevaisuudessa tarkoittaa. Miten Chat GPT – ja uudet palvelut, joita tulevaisuudessa näemme – voivat toimia osana opettajan työkalupakkia? Miten oppilaat voivat hyödyntää niitä? On siis otettava kantaa didaktisiin ja ainedidaktisiin kysymyksiin: mitä, miten ja miksi?
Muita linkkejä
- Chat GPT: chat.openai.com
- AI in Education/AI och skolan (Johan Falkin e-kirja englanniksi ja ruotsiksi): https://github.com/Itangalo/AI-Education (voit ladata kirjan sivun alaosasta kohdasta ”Ladda hem senaste versionen”).
- Esimerkkivastauksia: https://docs.google.com/document/d/1g3LytGyVOrzyTcsN__c_ppT9VlM_gAnuah0bjkLBkrg/edit?usp=sharing
Teksti: Linda Mannila
Kuva: Siru Tirronen
CC BY 4.0
Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla.
