Tutustu ilmiöön: Sosiaalinen media nuoren hyvinvoinnin rakentajana ja haastajana
Sosiaalisen median vaikutukset hyvinvointiin ovat yksilöllisiä. Some sekä haastaa että tuottaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin näkökulmasta omalla toiminnalla verkossa on merkitystä. Psyykkistä hyvinvointia somessa edistävät aktiivinen toimijuus, oman sisällön tuottaminen ja vuorovaikutus, kuten osallistuminen jonkin ryhmän toimintaan ja tavoitteisiin. Myös somen vertaistuki ja rohkaiseva, positiivinen palaute edistävät hyvinvointia. Hyvinvointia sen sijaan haastaa sosiaalisen median kuluttaminen yksin ja passiivisesti.
Nuoren hyvinvointia voivat somessa heikentää esimerkiksi kiusaaminen, häirintä, vihapuhe, ulkopuolisuuden kokemukset tai täydellisyyteen hiottujen julkaisujen luomat paineet. Vaikka somemaailman epätodellisuus tai vajavaisuudet ovat monen nuoren tiedossa, voi itsensä vertailua muihin olla vaikea välttää.
Identiteetillä viitataan ihmisen käsitykseen omasta itsestään. Sillä on suuri merkitys yksilön hyvinvointiin. Identiteetti kehittyy läpi elämän, mutta sen etsiminen ja mielekkään suunnan löytäminen ovat tärkeimpiä kehitystehtäviä nuoruudessa. Sosiaalinen media on monelle nuorelle merkityksellinen ympäristö ja näin ollen myös yksi keskeinen identiteetin rakennusalusta. Digitaalinen identiteetti voi olla tärkeä osa identiteettiä.
Muiden sisältöihin peilaamisen lisäksi identiteetti rakentuu somessa myös oman toiminnan ja tuottamisen kautta. Some avartaa myös mahdollisuuksia etsiä itselle mielekästä viiteryhmää. Usein somessa rakentuvassa identiteetissä onkin kyse siitä, millaisiin sosiaalisiin ryhmiin koemme kuuluvamme tai millaisiin ihmisiin somessa samastumme.
Aktiivisen toimijuuden ohella hyvä itsetunto tukee hyvinvointia sosiaalisessa mediassa. Vaikka itsetunto vaikuttaakin yksilölliseltä asialta, se on identiteetin tavoin mitä suurimmissa määrin sosiaalinen ilmiö. Hyvää itsetuntoa rakennetaan mukaan ottamisen, hyväksymisen ja kannustamisen kulttuurissa myös somessa. Digitaalisilla alustoilla vuorovaikutus ei ole aina helppoa tai yksiselitteistä, sillä verkossa esimerkiksi kasvottomuus tai välillisyys voivat tuottaa esteitä empatialle. Jokainen voi kuitenkin tehdä tietoisesti hyviä, omaa ja toisten hyvinvointia tukevia valintoja myös somessa.
Medialukutaidon ja identiteettityön tukeminen koulun arjessa ovat tärkeitä mielen hyvinvointia edistäviä tekoja nuorelle, joka rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan digitaalisissa ympäristöissä. Tietoinen tarkastelu ja keskustelut sosiaalisen median merkityksistä tukevat paitsi medialukutaitoa, myös ymmärrystä digitaalisen kulttuurin vaikutuksista hyvinvointiin.
Lisätietoa / linkkivinkkejä:
Video: Psyykkinen hyvinvointi media-arjessa (MIELI Suomen Mielenterveys ry & Mediakasvatusseura) https://mediakasvatus.fi/psyykkinen-hyvinvointi-media-arjessa/psyykkinen-hyvinvointi-media-arjessa-video
Infograafi: Mielenterveyden käsi media-arjessa (MIELI Suomen Mielenterveys ry & Mediakasvatusseura) https://mediakasvatus.fi/psyykkinen-hyvinvointi-media-arjessa/mielenterveyden-kasi-media-arjessa-infograafi
Teksti: Rauna Rahja (Osuuskunta Dadamedia)
Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla.
CC BY 4.0
