Aineistot

Aineisto A: Tyhjät tuolit (Empty Chairs)

Teksti: PEN International ja Veera Tyhtilä

KUVA: Daphne Caruana Galizia (PEN International)

A1. DAPHNE CARUANA GALIZIA, MALTA

Daphne Caruana Galizia oli Maltan tunnetuin tutkiva toimittaja ja valtion korruption vastustaja. Hänet murhattiin autopommilla 16. lokakuuta 2017, kun hän ajoi pois kotoaan Bidnijassa. Daphne oli 53-vuotias.

Hallitus, jonka korruptiota hän tutki, esti toistuvasti Caruana Galizian ja hänen perheensä pääsyn oikeuteen. Se muun muassa viivytti kauan odotettua julkista tutkimusta hänen murhastaan. Caruana Galiziaa vastaan jatkettiin kymmeniä siviilioikeudenkäyntejä hänen kuolemansa jälkeen. Toistaiseksi kahdeksan miestä on joko myöntänyt syyllisyytensä tai ollut syytettynä Caruana Galizian tappamisesta. PEN International kehottaa Maltan viranomaisia takaamaan oikeudenkäynnin ja rangaistuksen kaikille Daphne Caruana Galizian murhaan ja hänen paljastamaansa korruptioon osallistuneille. Lisäksi järjestö kehottaa viranomaisia toimimaan julkisen tutkimuksen tulosten perusteella.

Galizian tunnetuin tutkimus liittyi ns. Panama-papereiden tietovuodon yhteydessä selvinneeseen laajaan kansainväliseen veroparatiisitoimintaan.

 

 

KUVA: Oleg Sentsov (PEN International)

A2. OLEG SENTSOV, UKRAINA

Ukrainalainen kirjailija ja elokuvantekijä Oleg Sentsov on Venäjän miehityksen ja Krimin Venäjään liittämisen äänekäs vastustaja. Hänet pidätettiin toukokuussa 2014 ja tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen väärennettyjen terrorismisyytösten perusteella. Oikeudenkäynti Venäjän sotilastuomioistuimessa oli erittäin epäoikeudenmukainen. Prosessiin liittyi epäilyjä kidutuksesta tutkinnan aikana. Sadat PEN-jäsenet ympäri maailmaa kampanjoivat aktiivisesti hänen vapauttamisensa puolesta lähettämällä vetoomuksia Venäjän viranomaisille, osallistumalla solidaarisuuskampanjoihin ja mielenosoituksiin, järjestämällä elokuvanäytöksiä, koordinoimalla vetoomuksia, kääntämällä, julkaisemalla ja mainostamalla hänen tarinoitaan ja osallistumalla sosiaaliseen mediaan toimintoihin. Suomen PEN järjesti Sentsovia tukevan tapahtuman 13.7.2018 Trumpin ja Putinin huipputapaamisen vieressä Esplanadin lavalla.

Sentsov vapautettiin 7. syyskuuta 2019 osana Venäjän federaation ja Ukrainan välistä vankienvaihtoa.

 

 

KUVA:  Nedim Türfent (PEN International)

A3. NEDIM TÜRFENT, TURKKI

Uutistoimittaja, journalisti ja runoilija Nedim Türfent suorittaa kahdeksan vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistusta Turkissa. Häntä syytettiin ”osallisuudesta terroristiseen järjestöön” Turkin uusien anti-terrorismilakien mukaan. 19 todistajaa sanoi, että heitä oli kidutettu oikeudenkäynnin aikana, jotta he todistaisivat Türfentia vastaan. Türfent pidätettiin toukokuussa 2016 pääasiassa kurdien asuttamassa Turkin kaakkoisosassa.

Nedim Türfent vietti lähes kaksi vuotta eristyssellissä – käytäntö, jota pidetään YK:n määritelmien mukaan kidutuksena. Huolimatta siitä, että hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin loukattiin räikeästi, hänet tuomittiin vankilaan joulukuussa 2017. Alueellinen muutoksenhakutuomioistuin vahvisti hänen tuomionsa kesäkuussa 2018 ja Turkin korkein kassaatiotuomioistuin lokakuussa 2019. Turkin perustuslakituomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eivät ole vielä ratkaisseet hänen tapaustaan. PEN International vaatii hänen välitöntä vapauttamistaan ja hänen tuomionsa kumoamista.

Türfent on määrätietoisesti jatkanut kirjoittamista vankilassa ja kirjoittanut siellä runoutta. Hänen runonsa Let my heart give life on luettavissa eri kielillä osoitteessa https://pen-international.org/let-my-heart-give-life-nedim-turfent-world-poetry-day-2019

 

 

KUVA: Myint Myint Zin (PEN International)

A4. MYINT MYINT ZIN, MYANMAR

Myint Myint Zin ja K Za Win olivat niiden kymmenien aseettomien mielenosoittajien joukossa, jotka kuolivat turvallisuusjoukkojen väkivallan seurauksena 3. maaliskuuta 2021 järjestettyjen vallankaappauksen vastaisten mielenosoitusten aikana. YK kuvasi tuota päivää verisimmäksi sotilasvallankaappauksen alkamisen jälkeen.

Myint Myint Zin (tunnetaan myös nimellä Kyi Lin Aye) oli opettaja ja runoilija, jota hänen oppilaansa rakastivat. Hänen sosiaalisen median tilinsä ovat täynnä ystävien viestejä, jotka surevat hänen traagista kuolemaansa ja lupaavat jatkaa taistelua demokratian puolesta Myanmarissa. Viimeisenä toiveenaan hän kirjoitti veriryhmänsä ja muut yksityiskohdat käsivarteensa ja pyysi, että hänen ruumiinsa lahjoitettaisiin avun tarpeessa olevalle, jos hän kuolee taistelussa demokratian puolesta.

Myanmarin sotilasvallankaappaus 2021 oli Myanmarin asevoimien Tatmadawin suorittama vallankaappaus, jossa valtiokansleri Aung San Suu Kyi ja maan muut poliittiset johtajat pidätettiin, ja valta siirtyi asevoimien komentajalle Min Aung Hlaingille. Myanmarin asevoimat on syyllistynyt lukuisiin vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin sotilasvallankaappauksen aikana ja sen jälkeen.

 

 

KUVA: Maria Ressa (PEN International)

A5. MARIA RESSA, FILIPPIINIT

Maria Ressa on palkittu toimittaja, kirjailija ja Filippiinien riippumattoman online-uutissivuston Rapplerin perustaja. Pidätyksestään 13. helmikuuta 2019 alkaen Ressa on ollut Duterten hallituksen häirinnän ja uhkailukampanjan kohteena osana pyrkimyksiä vaientaa sananvapaus ja kriminalisoida journalismi.

Maria Ressa on tätä kirjoittaessa lukuisten tekaistujen syytteiden kohteena journalistisen työnsä suorittamisesta – työn, joka sisältää uraauurtavaa journalismia ja paljastaa lukuisia esimerkkejä hallituksen korruptiosta ja Duterten huumeiden vastaisen sodan kauhistuttavista inhimillisistä kustannuksista, kuten poliisijoukkojen toteuttamista murhista.

Huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien ilmaisemasta tuomitsemisesta, Duterten hallitus on jatkanut oikeusjärjestelmän käyttämistä aseena Ressaa ja hänen kollegoitaan vastaan. Eräässä tällaisessa tapauksessa 15. kesäkuuta 2020 Ressa ja toinen syytetty todettiin syyllisiksi tietoverkkorikollisuuteen artikkelista, joka julkaistiin useita vuosia ennen tietoverkkorikollisuutta koskevan lain olemassaoloa. Häntä syytettiin 3. joulukuuta 2020 toisesta kunnianloukkaustapauksesta Rapplerin vuonna 2012 julkaiseman artikkelin vuoksi.

Jos Ressa tuomitaan kaikista syytteistä, häntä voi odottaa lähes vuosisadan vankeus.

Maria Ressalle myönnettiin vuonna 2021 Nobelin rauhanpalkinto.

 

 

KUVA: Roman Protasevich (PEN International)

A6. ROMAN PROTASEVICH, VALKO-VENÄJÄ

Valko-Venäjän viranomaiset pidättivät laittomasti Roman Protasevichin sen jälkeen, kun hänen Liettuaan suuntautuva lentonsa oli pakotettu laskeutumaan Minskiin väitetyn pommiuhan vuoksi 23. toukokuuta 2021. Koneesta ei löytynyt pommia.

Protasevich oli asunut maanpaossa jo vuodesta 2019 peläten turvallisuutensa vuoksi. Hän on bloggaaja ja opposition suositun Telegram-kanava NEXTAn entinen toimittaja.

Protasevich on kritisoinut suorasanaisesti presidentti Alexander Lukašenkoa, jonka uudelleenvalinta elokuussa 2020 epärehellisten vaalien jälkeen aiheutti joukkomielenosoituksia ja on johtanut ennennäkemättömään määrään pidätyksiä ja poliisin tekemiä pahoinpitelyjä. Protasevich kiisti julkisesti raportit, että hän olisi kärsinyt terveysongelmista ja sanoi “tunnustavansa” joukkomellakoihin yllyttämisen. Häntä uhkaa jopa 20 vuoden vankeus, jos hänet tuomitaan. PEN International pelkää, että tunnustus on saatettu saada painostamalla. Järjestö vaatii hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan ja kaikkien häntä vastaan esitettyjen syytteiden peruuttamista.

Lukašenkon hallinto pakkolakkautti Valko-Venäjän PEN-keskuksen heinäkuussa 2021 yli neljänkymmenen muun kansalaisjärjestön ohella.

 

KUVA: Regina Martínez Pérez (PEN International)

A7. REGINA MARTÍNEZ PÉREZ, MEKSIKO

Veracruzilaisen Regina Martínez Pérezin tutkiva journalistinen ura keskittyi hänen kotimaahansa Meksikoon. Perez työskenteli Proceso-lehden johtavana kirjeenvaihtajana ja rikostoimittajana. Proceson johtajan Jorge Carrascon mukaan “Kaikki, mitä paikallinen lehdistö ei uskaltanut julkaista, julkaistiin Regina Martínezin kautta.” Ystävät kutsuivat Pereziä “La Chaparritaksi”, ”Pätkäksi” hänen pienen kokonsa johdosta.

Varhain aamulla 28. huhtikuuta 2012 Martínez Pérez löydettiin kotoaan Xalapassa vakavasti pahoinpideltynä ja kuoliaaksi kuristettuna.

Toimittajien suojelukomitea, Proceso-lehti sekä useat lehdistönvapausjärjestöt ovat valittaneet tapauksen tutkinnasta ja kyseenalaistaneet sen laillisuuden. He uskovat, että kollegan murha oli osa pelottelukampanjaa niitä vastaan, jotka tutkivat väitettyjä yhteyksiä huumekauppiaiden ja Veracruzin osavaltion poliitikkojen välillä.

Martínez Pérez oli usein kritisoinut kuvernöörejä Fidel Herreraa ja Javier Duartea siitä, että he antoivat kartellien hallita Veracruzia. Hän tiesi, että hänen henkensä oli vaarassa, kun hän julkaisi tutkimuksensa tuhansien ihmisten katoamisesta kaikkialla osavaltiossa ja kirjoitti elävänsä “kauhun ilmapiirissä” viimeisenä elinvuotenaan.

Vuonna 2020 toimittajakonsortio Forbidden Stories aloitti Martínezin murhan tutkinnan osana ”Kartelliprojektia”, joka on 60 toimittajan ja 25 tiedotusvälineen yhteistyö maailmanlaajuisesti ja joka jatkaa heidän murhattujen kollegoidensa työtä Meksikossa. Viimeisten vuosikymmenten jälkeen Martínezin raaka murha oli käännekohta, joka johti konkreettisten strategioiden kehittämiseen, jotta torjutaan rankaisemattomuus lehdistövastaisista rikoksista kaikkialla Meksikossa. Meksiko on edelleen tappavin maa läntisellä pallonpuoliskolla toimittajille ja muille rikollista toimintaa tutkiville kirjoittajille.

 

KUVA: Chimengül Awutin (PEN International)
KUVA: Chimengül Awutin (PEN International)

A8. CHIMENGÜL AWUT, KIINA, XINJIANG

Chimengül Awut on toimittaja ja runoilija Kashgarista, Xinjiangin eteläosasta. Hän julkaisi ensimmäisen runonsa 14-vuotiaana vuonna 1987 ja on sittemmin rakentanut merkittävän uran. Vuonna 2008 Chimengülin runokokoelma sai arvostetun Kansallisten vähemmistöjen kirjallisuuspalkinnon.

Pidätyshetkellä Chimengül työskenteli toimittajana Kashgar-kustantamossa Xinjiangissa.

Heinäkuussa 2018 Kashgarin yleisen turvallisuuden virkamiehet lähettivät 13 Kashgar-kustantamon työntekijää, mukaan lukien Chimengül Awut, Xinjiangin ”uudelleenkoulutusleireille”. Hänet valittiin kohteeksi, sillä hän työskenteli uiguurinkielisen romaanin nimeltä Golden Shoes (Altun Kesh) parissa. Romaanin on kirjoittanut Halide İsra’il, joka on myös pidätettynä Xinjiangin leireillä.

Koulutusleirien laittoman luonteen vuoksi häntä ei todettu syylliseksi rikoksen tekemiseen minkään muodollisen oikeusprosessin kautta, eikä hänen vapauttamiselleen ole virallista päivämäärää. Turvallisuuspalvelut kieltävät kaiken kontaktin ulkomaailmaan. Hänen nykyisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan ​​ei ole tietoa. On arvioitu, että jopa 1,8 miljoonaa Chimengülin kaltaista ihmistä voitaisiin pitää salaisten uudelleenkoulutusleirien verkostossa.

PEN International pitää Chimengül Awutin vainoa selkeänä loukkauksena hänen sananvapaudelleen ja vaatii, että hänet vapautetaan välittömästi ja ehdoitta.

KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI: 

  • Voisiko Suomessa tapahtua jotain tällaista? 
  • Onko Suomessa sananvapaus? Onko sinulla sananvapaus? Mitä sananvapaus tarkoittaa sinulle?