3. Sananvapautta puolustamassa

Tehtävä 2: Argumentointi- ja väittelyharjoitus

Kohderyhmä: yli 13-vuotiaat

Moniin sananvapauteen liittyviin kysymyksiin liittyy paljon eri näkökulmia, jotka on hyvä tiedostaa tai ottaa huomioon. Tässä tehtävässä hyödynnetään väittelypedagogiikkaa, jonka avulla voidaan tuoda esiin aiheisiin liittyviä näkökulmia, havainnollistaa kysymysten monitahoisuutta sekä edistää argumentaatiotaitoja. Ajattelutaidot ja itsensä ilmaisu ovat myös merkittäviä valmiuksia aktiiviseen kansalaisuuteen.

Väittely on yksi vanhimpia opetuksen ja oppimisen tapoja ja sen avulla voidaan kehittää erilaisia ajattelun, puhumisen ja toiminnan taitoja. Väittelyn avulla voidaan myös saada taitoja konfliktien ratkaisemiseksi rakentavalla tavalla. Väittelystä ja sen tarkoituksesta tulisi keskustella yhdessä myös oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Opetuksen osana väittely on myös pohjustettava ja purettava hyvin. Tämä sisältää esimerkiksi sääntöjen sopimisen.  avoitteena ei ole pelkästään keskittyä esiintymistaitoihin, vaan oppia argumentoimaan ja punnitsemaan erilaisia väitteitä ja niiden perusteluita. Väittelytilanteessa saattaa joutua perustelemaan kantaa, joka ei ole oman mielipiteen mukainen. Väittelyä tulisi hahmottaa yhtenä osana laajempaa oppimisprosessia. Merkittävä osa väittelyä on siihen valmistautuminen ja tietopohjan rakentaminen.

Kerro ryhmälle aluksi tehtävänanto, keskustelkaa yhdessä väittelemisestä yleisesti sekä sopikaa ja käykää yhdessä läpi väittelyn tyyli, säännöt ja tavoitteet. Sopikaa yhdessä väittelyn kestosta, etenemisestä, puheenvuorojen pyytämisestä, rooleista, väittelyn lopettamisesta ja lopputuloksen päättämisestä (tuomarin päätös voittajasta tai äänestys).

Jaa osallistujat kahteen ryhmään tai useampiin pienryhmiin. Pienryhmissä toteutettavassa väittelyssä voi yksi pari väitellä tietystä aiheesta ja muut toimia samalla tuomareina. Väittelyn jälkeen voitte vaihtaa rooleja. Arpokaa väittelyyn osallistujien puolet. Väittelyn osapuolet joko tukevat väitettä tai vastustavat sitä. On hyvä painottaa, että väittelijöiden ei itse henkilökohtaisesti tarvitse kannattaa tai vastustaa väitettä vaan kyse on argumentaatiotaitojen kehittämisestä ja väittelytilanteessa toimitaan erillisissä rooleissa. Väittelyyn osallistujat eivät siis edusta itseään välttämättä väittelyssä vaan väitettä puolustavaa tai vastustavaa argumenttia. Väittelyn lähtökohtana ja sisältönä ovat erityisesti vastakkaiset argumentit ja positiot, ei ihmisten välinen erimielisyys.

Anna väittelijöille tai ryhmille aikaa (esim. 20 min) valmistautua ja tarvittaessa etsiä tietoa valituista väittelyn aiheista eri lähteistä. Joukkueissa tehtävässä väittelyssä joukkueet voivat valmistella argumentit aluksi paperille ja sopia niiden esittämisestä. Sen jälkeen väittelyt toteutetaan yhteisesti sovituilla säännöillä. Väittelyvaiheessa puheenvuorot etenevät vuorotellen niin, että jokainen joukkueesta saa sanoa oman argumenttinsa. Kun kaikki ovat saaneet sanottua argumenttinsa läpi, voidaan joukkueille jättää muutama minuutti aikaa vapaasti otettaviin puheenvuoroihin. Voit toimia itse tai antaa ohjeeksi muille osallistujille toimia väittelyn tuomarina.

Valitkaa väittelyn aihe seuraavista esimerkkiväittämistä:
• Jokaisella on oikeus esittää mielipiteensä missä tilanteessa tahansa.
• Verkkokeskusteluissa pitäisi olla moderaatiota tai etukäteisvalvontaa verkkosivun pitäjän toimesta.
• Keskustelupalstoja ei ole oikeutta sensuroida.
• Esitetyn mielipiteen perusteella pitäisi voida antaa rangaistus.
• Oppitunnilla pitää saada käyttää kännykkää.
• Muilla ihmisillä on oikeus lukea toisten ihmisten viestejä.
• Mediat lisäävät ihmisten yksinäisyyttä.
• Toimittajan tai poliitikon on kestettävä hyökkäävämpää ilmaisua kuin muiden ihmisten.
Voitte keksiä itse myös muita väittämiä.

Käykää lopuksi väittely yhdessä läpi. Väittelyosapuolet voivat tässä vaiheessa kätellä toisiaan ja kiittää väittelystä. Väittelyosapuolet voivat myös positiivisessa hengessä antaa palautetta toisen osapuolen argumenteista. Mikä niissä oli hyvää ja toimivaa? Tuomareiden tai yleisöäänestyksen antaman päätöksen jälkeen on myös tärkeää, että väittelytilannetta ja tuntemuksia pohditaan yhdessä. Loppukeskustelussa voidaan kiinnittää huomiota siihen, miltä väittely tuntui, mikä väittelyssä yllätti, mitkä lopputulokset ja argumentit olivat mielestänne parhaita, mitä perusteita väittelyssä olisi voinut vielä esittää?

Tärkeää purkamisessa on varmistaa, että kukaan osallistujista ei jää väittelyn kiihdyttämäksi vaikka väittelyyn kuuluu myös asioiden dramatisointia. On todettu, että väittelyn vaikuttavuus on parhaimmillaan, kun väittelijät toimivat roolissaan empaattisesti (Kurki & Tomperi 2011, 129). Loppukeskustelussa on tärkeää painottaa, että väittelyssä on kyse argumentaatiotaitojen harjoittelusta, ei erimielisyyden lietsomisesta. Väittelyharjoituksen ei pitäisi vaikuttaa osallistujien väleihin väittelytilanteen jälkeen.

Voitte halutessanne kokeilla väittelyn järjestämistä myös hyödyntäen digitaalisia välineitä, esimerkiksi viestintäsovelluksia.

Lisätehtävä: Keskusteluista saatujen kokemusten perusteella voitte tehdä ryhmänne kesken yhteiset hyvän keskustelun säännöt. Valitkaa säännöille mieleisenne esittämistapa ja laittakaa ne myös muiden ihmisten näkyville.