2. Pullopostia tutkimassa

Johdanto

TAVOITTEET:
• Lisätä ymmärrystä stereotypioista, normeista ja niiden merkityksestä ihmisten
välisessä vuorovaikutuksessa
• Hahmottaa median merkitystä osana identiteetin kehittymistä
• Edistää mediaa koskevia tulkinta- ja analyysitaitoja sekä kriittistä ajattelua

 

Johdanto

Samalla kun mediatekstit kuvaavat ihmisiä, nemyös luovat ymmärrystämme ihmisryhmistä ja
ilmiöistä. Mediatekstit esimerkiksi sisältävät käsityksiä siitä, kuka kuuluu ”meihin” ja kuka ”muihin”. Tällaiset eronteot voivat vaikuttaa omaan toimintaamme, tiedostimmepa sitä tai emme.

Mediatekstit ovat aina ihmisten tekemien valintojen tulosta, jolloin niihin niihin liittyy
vallankäyttöä. Vallankäyttö voi olla esimerkiksi tarkoituksellista mielikuvien muokkaamista tai kuluttamishalujen herättämistä. Mediatekstit myös sekä kuvaavat ihmisiin liittyviä yhteiskunnallisia normeja että rakentavat niitä. Normit tarkoittavat oletuksia siitä, millaisia tietyt ihmiset ovat tai millaisia heidän kuuluisi olla. Mediateksteissä normit muodostuvat, kun jokin tietty tapa kuvata ihmisiä toistuu riittävän usein. Medialukutaidon avulla voidaan ymmärtää paremmin mediatekstien rajallisuutta ja toisaalta sitä, miten niiden avulla rakennetaan tietynlaisia identiteettejä. Mediateksteissä kuvatut identiteetit eivät välttämättä vastaa ihmisten omaa identiteettiä mutta toisaalta mediaa voi hyödyntää oman identiteetin muodostamisessa.

Normit voivat näkyä esimerkiksi ihmisten stereotypisointeina eli yleistyksinä. Jossain määrin yleistykset ovat välttämättömiä ihmimillisessä vuorovaikutuksessa, jotta asioista pystyy puhumaan ja käsitteitä hallitsemaan. Haitalliseksi yleistykset muuttuvat silloin kun niillä hallitaan ihmisiä ja rajoitetaan mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Stereotypiat eivät koskaan vastaa kaikkia ihmisryhmään kuuluvia, ja osa ihmisistä voi kokea normit ahtaiksi ja syrjiviksi. Normit ja stereotypiat liittyvät erilaisiin ihmisten välisiin erotteluihin, jotka voivat asettaa ihmisiä keskenään eriarvoisiin asemiin. Tällaisia erottelun tapoja voivat olla esimerkiksi sukupuoli, ihonväri, kansallisuus, etnisyys, kieli, uskonto tai katsomus, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai taloudellinen asema. Mediateksteillä on myös mahdollisuus kyseenalaistaa ja muuttaa haitallisia normeja.

Medialukutaito antaa valmiuksia tarkastella mediatekstien normeja kriittisesti. Mediatekstejä
lukiessa onkin hyvä kysyä: Millaisesta näkökulmasta teksti on kirjoitettu? Kuka saa määritellä normin tai stereotypian? Kenen asemaa ja millaista toimintaa ne vahvistavat? Kenelle ne voivat olla haitallisia? Empatiaa voidaan tällöin ajatella toisen ihmisen näkökulman huomioon ottamisena tai pyrkimyksenä asettua itse vastaavaan tilanteeseen. Haitallisten normien ja stereotypioiden tarkastelu antaa valmiuksia niiden mahdolliseen muuttamiseen.

Lisätietoa löydät:
Normit nurin -materiaali SIVUA EI OLE