1. Pullopostia lukemassa - kohti yhteistä ymmärrystä

Tehtävä 2: Väärinkäsityksistä toisen ymmärtämiseen

Kohderyhmä: Alle 8-vuotiaat, 8–12-vuotiaat, yli 13-vuotiaat

Tehtävässä pohditaan toisen ihmisen ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemista. Tehtävässä toteutetaan mediateos, jonka avulla käsitellään tilanteita, joissa toisen ymmärtäminen tai kuulluksi tuleminen ei ole onnistunut. Mediateoksella tarkoitetaan tässä tehtävässä sadutusta, ruohonjuurisarjakuvaa, digitarinaa tai videota, mutta teos voidaan toteuttaa myös muilla tavoin.

 

Mediat tutuksi

Olemme yhteydessä ja vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa yhä useammin erilaisten medioiden välityksellä. Voimme esimerkiksi soittaa puhelimella ystävälle, vaihtaa kuulumisia sukulaisten kanssa sosiaalisessa mediassa, kirjoittaa sähköpostin tutulle, kertoa asioistamme videopuhelun välityksellä. Voimme olla yhteydessä suoraan tutun ihmisen kanssa tai keskustella tuntemattoman ihmisen kanssa internetissä. Voimme tavoittaa viestillämme laajankin joukon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja osallistua keskusteluun erilaisin välinein.

Viestintä voi perustua tekstiin, kuvaan tai ääneen, tai hyödyntää näitä kaikkia. Keskustelkaa aluksi erilaisista medioista. Voitte koota erilaiset mediat yhteen taululle tai hyödyntäen digitaalisia välineitä.

Esimerkkejä mediavälineistä:
• Televisio
• Sanomalehti
• Kännykkä tai älypuhelin
• Tabletti
• Tietokone
• Kirja
• Kamera
• Pelikonsoli

Voitte sisällyttää listaan myös mediasisältöjä, ohjelmia ja sovelluksia.

Nuorimpien kanssa voitte tehdä Mediavälineet-väritystehtävän ja keskustella sen yhteydessä median käytöstä.

Osaan medioista ammattilaiset tuottavat ja julkaisevat suuren osan sisällöstä, kun taas osaan medioista lähes kuka tahansa voi tuottaa sisältöä ja siten ilmaista itseään tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Valitkaa ja merkitkää medioista seuraavaksi ne, joiden avulla voisitte itse välittää viestiä muille ihmisille. Keskustelkaa yhdessä eri medioiden mahdollisuuksista viestintään.

• Kenelle voisitte kyseisen median avulla viestin välittää? Ketkä voisivat olla viestin vastaanottajat?
• Mediat voivat liittyä ihmisten väliseen keskinäisviestintään tai isolle joukolle tapahtuvaan joukkoviestintään. Kumpaan kategoriaan eri mediat mielestänne kuuluvat? Kuinka suuren joukon voisitte median avulla tavoittaa? Voitteko kohdentaa viestin median avulla tietylle henkilölle, esimerkiksi tutullenne tai perheenjäsenelle?
• Miten viestin lähettäminen tapahtuisi tietyllä medialla ja mitä se vaatisi (esimerkiksi mielipidekirjoituksen julkaiseminen paikallisessa sanomalehdessä tai videopuhelun soittaminen älypuhelimella)?
• Millainen viesti olisi muodoltaan? Mitä viestinnän osa-alueita se sisältäisi (kuvaa, ääntä, kirjoitettua tekstiä)?

 

Mediateosta tekemään

Seuraavaksi pohditaan medioiden merkitystä ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Viestin lähettäminen ja vastaanotto vaatii sekä tuottamista sekä tulkintaa. Onnistuneen viestinnän ehtona on, että viestin lähettäjä on pystynyt tuottamaan viestin niin, että vastaanottajan on mahdollisuus ymmärtää viesti. Toisaalta viestin vastaanottajan on tärkeä pyrkiä ymmärtämään viesti.

Viestintä voi epäonnistua esimerkiksi, mikäli lähetetty viesti ei ole selkeä muodoltaan, sen lähettämistapa on väärä tai viestin vastaanottajalla ei ole halua tai mahdollisuutta sitä ymmärtää. On tärkeä kiinnittää huomiota, että viestin vastaanottaja voi itse vaikuttaa siihen, miten viestin tulkitsee ja miten mahdollisesti toimii sen myötä.

Tehtävän toisessa osassa kiinnitetään huomiota niihin tapoihin, joilla toisen ymmärtämistä voidaan edistää ja tehdään niiden perusteella mediateoksia. Ideoikaa pienissä ryhmissä kuvitteellisia esimerkkejä mediavälitteisistä viestintä- ja vuorovaikutustilanteista, jotka voivat onnistua tai epäonnistua. Keksityissä tilanteissa voi käyttää vapaasti mielikuvitusta. Miettikää ryhmissä seuraavia kysymyksiä:

• Keiden välillä viestintä tapahtuu? Ketkä henkilöt ovat mukana tilanteessa?
• Mitä asiaa viestintä koskee?
• Missä tilanne tapahtuu?
• Minkä median välityksellä viestintä tapahtuu?
• Miten tilanne etenee esimerkkitilanteissa? Miten tilanne etenee, mikäli viestintä epäonnistuu? Mitä seuraa, mikäli viestintä onnistuu?

Seuraavaksi tehkää mediateokset, joissa kuvaatte kaksi versiota tilanteesta: tilanne, jossa viestintä onnistuu, ja tilanne, jossa viestintä epäonnistuu. Katsokaa tai kuunnelkaa lopuksi tehdyt teokset yhdessä
ja keskustelkaa niissä esitetyistä tilanteista.
• Mitä tilanteessa tapahtui?
• Miten itse toimisitte vastaavassa tilanteessa?
• Mitkä tekijät vaikuttivat viestinnän onnistumiseen ja mitkä puolestaan sen epäonnistumiseen?
• Mitä vinkkejä tai neuvoja itse antaisitte vastaavassa tilanteessa?

Kohderyhmästä, käytettävissä olevista resursseista sekä tavoitteista riippuen mediateos voidaan tehdä eritavoin, esimerkiksi 1) saduttamalla, 2) ruohonjuurisarjakuvana, 3) digitarinana tai 4) videona.

 

Vaihtoehto 1: Sadutus

Saduttaminen on hyvä keino kuunnella ja antaa tilaa toisen äänelle. Se on kerronnallinen menetelmä, jossa uusi satu, kertomus tai tarina syntyy kertojan ja saduttajan välillä. Menetelmä sopii kenelle tahansa kulttuurista tai iästä riippumatta. Voitte saduttaa yksin tai ryhmän kanssa. Sadutuksella tehdyt tarinat voidaan koota yhteen kertomusten kirjaksi tai äänittää ne kuunnelmaksi.

 

Vaihtoehto 2: Ruohonjuurisarjakuva

Ruohonjuurisarjakuva on yksinkertainen visuaalinen tarinankerronnan menetelmä, jota voi hyödyntää monipuolisesti eri tarkoituksiin. Ruohonjuurisarjakuva koostuu yleensä neljästä ruudusta ja sen avulla voi välittää tietoa ilman sanoja. Sarjakuvassa voi käyttää myös tekstiä, mutta sarjakuvan tulisi olla ymmärrettävä myös ilman kirjoitusta. Työskentelyä voisi helpottaa siten, että jokainen voisi näyttää sarjakuvaa vierustoverille ennen tekstien mahdollista lisäämistä, jolloin he voisivat kokeilla kuinka viesti välittyy ilman sanoja. Tarkemmat ohjeet sarjakuvan tekemiseen LINKKI VANHAAN SIVUUN löydät Mediataitokoulusta.

 

Vaihtoehto 3: Digitarina

Digitarinassa haluttu asia tai tarina tehdään, tallennetaan ja kerrotaan digitaalisin välinein. Digitarina voidaan toteuttaa ryhmätehtävänä.

Digitarina syntyy:
1. Ideoimalla haluttu tarina tai viesti
2. Suunnittelemalla tarinan kulku ja tekemällä käsikirjoitus (ml. äänet, ääniefektit, selostukset, musiikki, valokuvat)
3. Keräämällä eri lähteistä tai tekemällä itse tarvittavat valokuvat, äänet, musiikit ja videot
4. Koostamalla ja editoimalla tarina omaksi kokonaisuudeksi esimerkiksi videoeditointi- tai esitysohjelmilla. Videoiden mitta on hyvä sopia etukäteen. Tiiviissä videossa (esim. 60–90 s.) saa asian kerrottua kiinnostavasti.

Vinkki: Lisätietoa digitarinoista ja niiden hyödyntämisestä löydät esimerkiksi Mediakasvatuskeskus Metkan Maailmanpiiri-materiaaleista. Lisätietoa vapaasti käytettävistä kuvista löydät esimerkiksi Yle Oppimisen tekemästä jutusta.

 

Vaihtoehto 4: Video

Videoiden ja lyhytelokuvien avulla on tilanne mahdollista kertoa ja kuvata monin eri tavoin. Voitte tehdä yhdessä esimerkiksi kuvitteellisia dokumentaarisia videoita, tutoriaaleja tai voitte kuvata näyteltyjäkin tilanteita. Tukea videoiden ja lyhytelokuvien tekoon saat esimerkiksi Meidän jutusta tuttu -materiaalista LINKKI VANHAAN SIVUUN, Mediataitokoulun Videovinkit-tehtävästä tai Kaikki kuvaa -sivustolta.