Pullopostia mediameressä - empatiataitoja mediakasvatuksen keinoin

Johdanto

Miten media ja empatia liittyvät toisiinsa? Lisääkö media yksinäisyyttä vai yhteisöllisyyttä? Voiko median avulla lisätä ihmisten välistä ymmärrystä?

Pullopostia mediameressä tarkastelee mediaa erityisesti tiedonsaannin, kuuntelun, vuorovaikutuksen, itseilmaisun ja vaikuttamisen näkökulmista. Läpileikkaavina teemoina ovat laaja-alaisten empatiataitojen ja sananvapauden edistäminen.

 

Pulloposti on tuttu viestintätapa kertomusten seikkailuista. Vesille lähetettyä pullopostia voidaan pitää yhtenä esimerkkinä mediasta. Pullo toimii tässä tapauksessa medialaitteena tai -välineenä ja viesti itsessään mediasisältönä.

Mediateknologioiden kehittymisen ja yleistymisen myötä ihmisillä on monia erilaisia tapoja ilmaista itseään, kuulla muiden ajatuksista sekä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Viestintä ja vuorovaikutus median avulla ei kuitenkaan ole yksinkertaista, vaan se edellyttää monenlaista osaamista ja ymmärrystä.

Yksi kuvaava tekijä nykyisessä yhteiskunnassa on erilaisten medialaitteiden ja -sisältöjen moninaisuus. Viimeisten vuosikymmenten aikana teknologinen kehitys ja medioiden yleistyminen on tuonut ihmisten elämään monia erilaisia medialaitteita. Muiden muassa television, radion, sanomalehtien ja kirjojen rinnalle ovat tulleet älypuhelimet, tietokoneet, tabletit, internet ja muut uudet teknologiat. Näin ollen mediamaisema on laajentunut ja moninaistunut.

Materiaalin ensimmäisessä osiossa kiinnitetään huomiota median merkitykseen itseilmaisun, vuorovaikutuksen ja maailman ymmärtämisen näkökulmista. Empatiataitojen näkökulmasta on tärkeä tiedostaa eri medioiden tuomat mahdollisuudet vuorovaikutukselle. Mediatekstit voivat olla muodoltaan puhuttuja, kirjoitettuja, visuaalisia tai erilaisten ilmaisutapojen yhdistelmiä. Vaikka erilaiset mediat tarjoavat paljon mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, ne asettavat toisaalta myös rajoituksia. Riippuen mediasta ja ilmaisutavasta, emme välttämättä voi ottaa huomioon esimerkiksi toisen osapuolen kehonkieltä, äänensävyjä tai kontekstia. Harjoittelemalla vuorovaikutusta, voimme pyrkiä ymmärtämään toisia ihmisiä paremmin, välttää mahdolliset väärinkäsitykset sekä kommunikoida myös itse selkeämmin.

Medioituminen, eli median merkityksen kasvu, liittyy median kykyyn välittää tietoa maailmasta ihmisille. Monet tietomme maailmasta ovat vahvasti mediavälitteisiä. Voimme kuulla esimerkiksi asioista, tapahtumista tai ihmisistä eri puolilta maailmaa, vaikka emme itse olisikaan paikalla. Näin media osaltaan toimii maailmankuvamme rakennusaineena. Mediassa esitetyt asiat voivat olla monesti tiivistämisen myötä yksinkertaistuksia monimutkaisesta todellisuudesta.

Materiaalin toisessa osiossa huomiota kiinnitetään mediasisältöihin ja mediakulttuuriintutkivan analyysin kautta. Erityisesti huomiotakiinnitetään median tapoihin esittää tunteita, ihmisiä ja ihmisryhmiä. Osion tavoitteena on lisätä tulkinta- ja analyysitaitoja sekä ymmärrystä stereotypioista, normeista ja niiden merkityksestä. Osiossa pohditaan lisäksi ihmisten mahdollisia tapoja haastaa mediassa tehtyjä yleistyksiä sekä lisätä mediaesitysten moninaisuutta.

Sananvapauden näkökulmasta medioiden yleistyminen tarkoittaa ihmisten parempia mahdollisuuksia päästä käsiksi tietoon, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä ilmaista omaa ajattelua. Mediakasvatuksen näkökulmasta tähän on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä mediavälineiden lisäksi sananvapauden mahdollisuuksista hyötyminen edellyttää myös osaamista. Sananvapauteen ja sen edistämiseen liittyy kuitenkin paljon erilaisia näkökulmia. Kaikkiin kysymyksiin ei ole yhtä ja oikeaa vastausta tai näkökulmaa, vaan monet asiat vaativat pohdintaa ja keskustelua. Materiaalin kolmannessa osiossa tarkastellaan sananvapautta esimerkiksi väittelyharjoitusten kautta. Väittely itsessään ei tarkoita riitelyä tai negatiivista keskustelua vaan sen idea on löytää erilaisia näkökulmia, perusteluita ja useiden näkökulmien huomioon ottamista. Harjoitusten tavoitteena on lisätä ymmärrystä sananvapausteeman moninaisuudesta, edistää toisen näkökulman huomioon ottamista sekä argumentaatiotaitoja.

Erilaiset mediat tarjoavat monia mahdollisuuksia toimimiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Materiaalin neljännessä osassa pohditaan pullopostin lähettämistä, sen keinoja ja tavoitteita. Aktiivinen osallistuminen on tärkeää demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kannalta. Empatiaan liittyen tämä voi tarkoittaa halua toimia itselle ja muille tärkeiden asioiden puolesta. Harjoituksissa kiinnitetään huomiota ihmisten vaikuttamismahdollisuuksiin sekä osallisuuden merkitykseen. Osion tavoitteena on kehittää mediatuottamisen taitoja sekä edistää toimijuutta nykyisessä medioituneessa yhteiskunnassa.

Materiaalin teemat liittyvät monilta osin ihmisoikeuksiin ja niiden tukemiseen. Näin ollen materiaalia voi hyödyntää monin tavoin ihmisoikeuskasvatuksessa. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiselle kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia. Niiden tavoitteena on turvata jokaiselle ihmiselle ihmisarvoinen elämä, turvata perustoimeentulo ja taata yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet. Ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle ja ovat voimassa kaikkialla henkilön taustasta, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.

Ihmisoikeudet ovat:
yleismaailmallisia, eli universaaleja. Ne kuuluvat saman sisältöisinä kaikille maailman ihmisille ja ovat voimassa kaikkialla.
luovuttamattomia, niitä ei voida poistaa keneltäkään, ei edes henkilön omalla päätöksellä.
toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvia. Yhden oikeuden edistämisellä on suotuisia vaikutuksia muiden oikeuksien toteutumiseen. Vastaavasti yhden oikeuden loukkaus vaikuttaa usein kielteisesti muiden oikeuksien toteutumiseen.
perustavanlaatuisia. Vain kaikkein tärkeimmät oikeudet on nimetty ihmisoikeuksiksi.

Lisätietoa ihmisoikeuksista löydät esimerkiksi:
Suomen YK-liiton sivuilta
Ihmisoikeudet-verkkopalvelusta

 

Miten käyttää materiaalia?

Materiaalin neljä osiota voidaan toteuttaa itsenäisinä tai laajempana kokonaisuutena. Osiot sisältävät taustatietoa sekä eri ikäryhmien kanssa tehtävään mediakasvatukseen suunnattuja toimintamalleja. Kaikki tehtävät on suunniteltu niin, että niitä voi soveltaa omaan työhön sopivaksi.

Tehtäviä voidaan toteuttaa eri ympäristöissä ja eri-ikäisten kanssa. Sivulta 26 löydät lisätietoa siihen, kuinka materiaali kytkeytyy osaksi kasvatus-, opetus-, kirjasto- ja nuorisotyötä ohjaavia linjauksia.