Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan

Osa 6: Onko kuva totta?

”Digitaalinen maailma tarjoaa mahdollisuuden näyttää kuvia paljon enemmän ja samalla valehdella kuvilla paljon enemmän – käyttää kuvaa väärin.”
Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski HS:n Uskotko kuvaan -keskustelussa 27.8.2015

Osa 6. Onko kuva totta?

Uutiskuvalla on voima näyttää, mitä todella tapahtui. Kuva kertoo usein paremmin kuin tuhat sanaa siitä, millainen jokin tapahtuma todella oli.

Juuri tämän vuoksi kuva on myös vahva huijaamisen väline. Sosiaalisen median aikakaudella kuvahuijauksista on tullut yhä yleisempiä.

Kuvan voimaa kertoa, mitä todella tapahtui, käytetään räikeästi hyväksi. Yksi yleinen tapa on liittää johonkin ajankohtaiseen kriisiin kuva, joka ei lainkaan liity siihen. Bodaripakolaisten kuva onkin Joulusaarilta, koskettava kuva pikkulapsista keskellä Nepalin maanjäristystä Pohjois-Vietnamista vuodelta 2007 ja kuva 1970-luvun hippimielenosoituksesta Ray-Banin mainos.

Huijata voi myös manipuloimalla kuvaa. Photoshopataan hai tulvakuvaan tai Freud ja Jung turkkilaisen saunan kuistille.

Tällaiset kuvahuijaukset ovat räikeitä ja ne on myös mahdollista osoittaa huijauksiksi varsin helposti esimerkiksi Googlen käänteisen kuvahaun avulla. Kuvamanipulaatiota voi kuitenkin tehdä myös lievemmin. Muutetaan valaistusta, tehdään kuvasta peilikuva, poistetaan ryppyjä tai rajataan pois jotain häiritsevää.

Kuvan uskottavuus on perinteisille uutismedioille elintärkeää. Lukijan tulee voida luottaa siihen, että se, mitä esimerkiksi sanomalehden kuvassa näytetään, on totta. Monilla lehtitaloilla onkin tiukka linja kuvien muokkaamiseen.

On itsestään selvää, ettei uutiskuvasta saa poistaa mitään, eikä siihen voi myöskään lisätä mitään. Futisottelukuvassa palloa ei koskaan photoshopata toisesta kuvasta, vaan se on aidosti saatava tallennettua kuvaan. Myös kuvan rajaamiseen jälkikäteen ja kontrastin, sävyn tai valotuksen muuttamiseen suhtaudutaan yleensä tiukasti. Jos kuvaa manipuloidaan jostakin perustellusta syystä, tämä tulee aina kertoa lukijoille.

”Kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.”
Journalistin ohjeet, kohta 14.

Harjoituksia

1. Keskustelkaa yhdessä:

  • Millaisiin kuvahuijauksiin te olette törmänneet?
  • Miksi kuva on vahva huijaamisen väline?
  • Onko kuva totta?
  • Millainen kuvankäsittely on teidän mielestänne sallittua?

2. Ryhtykää kuvajournalisteiksi!

Kuvan ottamista edeltää lukuisa määrä valintoja. Kuvaaja muun muassa valitsee kuvakulman, jättää jotain kuvan ulkopuolelle ja päättää, mitkä asiat kuvassa korostuvat.

a. Etsi jokin kiinnostava uutiskuva. Mikä kuvassa korostuu? Millainen tunnelma siinä on ja millä keinoilla se luodaan? Tee kuvasta uusi rajaus tai peitä siitä jokin yksityiskohta. Miten kuvan viesti muuttuu?

b. Ottakaa kuvat sivun 11 harjoituksessa 4 kirjoittamiinne juttuihin. Voitte ottaa kuvat joko itse kirjoittamaanne tai jonkun toisen kirjoittamaan juttuun. Ottakaa vähintään kaksi erityyppistä jutun yhteyteen sopivaa kuvaa. Käsitelkää kuvat sopivaksi katsomallanne tavalla. Julkaiskaa kuvat ja jutut valitsemallanne alustalla.

Keskustelkaa lopuksi yhdessä: Millaisia valintoja kuvaa ottaessa teitte? Mitä korostitte, mitä jätitte ulkopuolelle? Miten käsittelitte kuvia ja miksi? Millaisia asioita ottamanne kuvat korostavat?

3. Ryhdy nettisoturiksi ja paljasta feikkikuva.

Lue aluksi MTV:n juttu Kuvahuijaukset jylläävät pakolaiskriisin aikana – näin selvität, onko kuva aito ja Ylen Valheenpaljastaja-blogin teksti Näin tunnistat kuvahuijauksen.

Valitse jokin sosiaalisessa mediassa kohtaamasi kuva, jonka todenperäisyydestä et ole varma, ja selvitä, onko kuva aito. Hyödynnä kuvahuijauksen paljastamisessa Valheenpaljastaja-blogissa ja MTV:n jutussa kerrottuja vinkkejä.