Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan

Osa 2: Feikki uutisena

”Huijaussivustot osaavat pätevästi esittää uutisjournalismia, mutta eivät ole sitä. Journalismin perusedellytys on faktapohjaisuus.”

Johanna Vehkoo Kuningaskuluttajan Valheenpaljastaja-blogin tekstissä Uutista on helppo matkia

Osa 2. Feikki uutisena

Mikä tekee uutisen? On otsikko, ingressi ja leipäteksti. Jutussa kerrotaan jostakin uudesta tiedosta tai tapahtumasta. Riittääkö tämä tekemään uutisen? Entä jos tekstin sisältö on sepitettyä?

Uutisen ulkoista kaavaa hyödynnetään feikkiuutissivuilla. Niillä julkaistaan uutisen muotoisia tekstejä, joiden sisältö on tarkistamatonta, virheellistä, sepitettyä tai kärjistettyä. Monilla sivuilla virheellistä tietoa julkaistaan tietoisesti ja johdetaan tarkoitushakuisesti lukijoita harhaan.

Feikkiuutiset on uusi, verkon ja somen synnyttämä lajityyppi. Monen huijaussivun synnyn taustalla on halu saada mainosrahaa. Verkossa mainonnan ansaintalogiikka on yksinkertainen: Mitä enemmän klikkauksia juttu saa, sitä enemmän satelee myös mainosrahaa. Uskomattomilla kohuotsikoilla saa kalasteltua paljon klikkauksia, ja niitä feikkiuutissivustot tehtailevat. Sivustojen tekijöiden motiivina voi olla myös halu pilailla ihmisten kustannuksella tai seurata, miten laajalle tekaistut uutiset leviävät. Osa sivustoista pyrkii tietoisesti vaikuttamaan asioihin vääristelemällä tietoa.

Suomessa tunnetuin feikkiuutissivusto on MV-lehti. Se väittää olevansa valtamedian vastavoima ja kertovansa asioista, joita valtamedia pimittää. Nämä ”valtamedian pimittämiksi” kutsutut aiheet ovat usein yksipuolista näkemystä edustavia, kärjistettyjä, virheellisiä tai ne rikkovat esimerkiksi yksityisyyden suojaa. Iso osa MV:n sisällöstä käsittelee maahanmuuttajia ja on sävyltään negatiivista, jopa rasistista. Monen jutun lähteenä on somehuhu. MV-lehden jutut eroavat myös ulkoisesti perusuutisesta: jutuissa käytetään runsaasti huuto- ja kysymysmerkkejä ja kielenkäyttö on ronskia. Ylen mukaan käytännössä kuka tahansa voi kirjoittaa feikkiuutissivun jutun, kunhan se sopii julkaisun linjaan (ks. Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia). MV-lehti ei ole Julkisen sanan neuvoston jäsen, eikä sen jutuista voi tehdä sinne kanteluita.

Suomalainen sananvapaus on Julkisen sanan neuvoston uuden puheenjohtajan Elina Grundströmin mukaan uhattuna valesivustojen takia. ”Ne käyttävät hyväkseen journalismin uskottavuutta, mutta eivät noudata journalistisia periaatteita”, Grundström kuvaa Helsingin Sanomissa 4.11.2015 julkaistussa haastattelussa Suomalainen sananvapaus on uhattuna valesivustojen takia. ”Eivät valesivustot ole journalismia. – – Journalismin ydin on se, että faktat ovat oikein”, Grundström sanoo.

Pyrkimys totuudenmukaisuuteen on journalismin kulmakivi ja perusperiaate. Tarkkuus faktoissa on journalismin luotettavuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Journalistin on suhtauduttava kaikkiin tietolähteisiin kriittisesti, kunnioitettava yksityisyyden suojaa ja pyrittävä tasapuolisuuteen. Näitä periaatteita vastaan huijaussivustot hyökkäävät.

”Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.”
Journalistin ohjeet, kohta 8.

”Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.”
Journalistin ohjeet, kohta 12.

”Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa
ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.”
Journalistin ohjeet, kohta 26.

”Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä.”
Journalistin ohjeet, kohta 27.

Harjoituksia

1. Keskustelkaa yhdessä:

  • Kohtaatteko netissä paljon valheellista tietoa?
  • Mihin medioihin luotatte? Mitä medioita pidätte epäluotettavina?
  • Sanan- ja mielipiteenvapaus sekä moniäänisyys ovat äärimmäisen tärkeitä. Saako niiden varjolla johtaa harhaan tai väittää valhetta totuudeksi?
  • Millaista on eettinen uutisointi?
  • Mistä feikkiuutisen tunnistaa?

2. Perehdy siihen, mitkä suomalaiset mediat ovat sitoutuneet journalistin ohjeisiin. Miten nämä mediat eroavat journalistin ohjeisiin sitoutumattomista medioista? Tee lista näiden medioiden yhtäläisyyksistä ja eroista. Perehdy taustaksi Julkisen sanan neuvoston jäsenkriteereihin täältä.

3. Lukekaa Lännen Median juttu Huijaussivut on syytä suodattaa ja juttuun liittyvät faktalaatikot (liitteenä). 

a. Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä:

  • Miksi maahanmuutto on suosittu feikkiuutisten aihe?
  • Jutussa kerrotaan, että internet toimii rihmastomaisesti. Mitä tämä tarkoittaa?
  • Miten verkko on vaikuttanut mielipideilmaston kahtiajautumiseen?
  • Miten verkkosisältöä voi oppia suodattamaan?
  • Jutussa luetellaan useita valheellisia uutisia julkaisevia sivustoja.
  • Ovatko nämä sivustot teille entuudestaan tuttuja? Oletteko törmänneet näillä sivuilla julkaistuihin juttuihin?

b. Valitkaa pienryhmissä yksi tekaistuja uutisia julkaiseva sivu ja perehtykää sen taustoihin: Kuka juttuja kirjoittaa? Millaisia lähteitä käytetään? Kuka on sivun julkaisija? Ketkä juttuja lukevat? Miten sivu saa rahoitusta? Miten sivusto suhtautuu valtamediaan? Rikkooko sivusto joitakin Journalistin ohjeita? Miten?

Perehtyminen kannattaa aloittaa lukemalla Ylen juttu Holokausti on myytti ja muita väitteitä – näin toimii suomalainen vastamedia (1.11.2015), jossa käsitellään MV-lehteä, Verkkomediaa ja Magneettimediaa.

4. Lukekaa Turun Sanomissa 30.3.2015 julkaistu juttu: Asiantuntija valejutuista: Vietävissä olevia löytyy suuri joukko

Keskustelkaa lukemisen jälkeen yhdessä: Miksi feikki kiinnostaa ja miksi siihen uskotaan? Miksi uutiseen, joka pönkittää omaa maailmankuvaa, on vaikea suhtautua kriittisesti? Hannu Lauerma sanoo jutussa: ”Nuorista käsittääkseni suurempi osa ei lotkauta korviaan sille, mitä netissä lukee. He ovat pienestä pitäen kasvaneet tähän maailmaan.” Onko teidän kokemuksenne mukaan eri sukupolvien välillä eroa kriittisessä medialukutaidossa?

Haastatelkaa esimerkiksi isovanhempianne tai vanhempianne siitä, millä tavalla he suhtautuvat feikkiuutisiin. Mihin tietolähteisiin he luottavat ja miksi?

5. Paljasta feikki! Seuraa viikon ajan sosiaalisen median uutisvirrassa kohtaamiasi juttuja. Epäilyttääkö jonkin jutun totuudenmukaisuus? Tarkista, pitääkö se paikkansa. Hyödynnä luotettavuuden tarkistamisessa Lännen Median jutun yhteydessä julkaistun faktalaatikon ”Näin tunnistat, onko uutinen totta vai tarua” ohjeita.

 

Huijaussivut on syytä suodattaa

Tiedostokoko: 2 mB