Onko tämä totta? Työkaluja lähdekritiikkiin ja median luotettavuuden punnintaan

Osa 1: Kun mielipiteestä tuli faktaa

”Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta kenelläkään ei ole oikeutta omiin faktoihinsa.”

Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja Elina Grundstörm, Helsingin Sanomat 4.11.2015

OSA 1. Kun mielipiteestä tuli faktaa

Parhaimmillaan netti on mahtava mahdollisuus demokratian kannalta. Verkossa jokainen pääsee ääneen ja jokaisen esittämä kannanotto voi olla samalla viivalla. Vallanpitäjien kannanotot voidaan kyseenalaistaa ja väärät väitteet kumota sosiaalisen median rummutuksella.

Verkossa jokainen voi kuitenkin esittää myös oman totuutensa. Kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana, tuoda oman mielipiteensä esiin faktana ja saada viestilleen suuren yleisön. Pahimmillaan totuudeksi nousee se, joka huudetaan kovimmalla äänellä.

Äärimmillään tämä voi tarkoittaa sitä, että kaikista faktoista tulee vain mielipidekysymyksiä ja ainoastaan omaa mielipidettä tukevaa tietoa pidetään totena.

Jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin aina myös vastuu sanoistaan – mitä tahansa ei voi väittää totuudeksi.

Ihmiselle on luontaista välttää tietoa, joka on ristiriidassa omien oletusten kanssa. Kiinnitämme sen sijaan huomiota siihen tietoon, joka vahvistaa käsitystämme. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi. Vahvistusharha näkyy vahvasti verkon samanmielisten keskustelupalstoilla. Niissä saa vahvistusta omalle kannanotolleen, vastakkaisia mielipiteitä kuullaan vain harvoin ja kuplan ulkopuolelle on vaikea nähdä. Esimerkiksi pakolaiskriisin kärjistämässä maahanmuuttokeskustelussa tämä on tullut vahvasti esiin.

Tiedotusvälineissä mielipiteen ja faktan selkeä erottaminen toisistaan on olennainen eettinen kysymys.

Siihen velvoitetaan Journalistin ohjeissa. Uutisessa pyritään aina tasapuolisuuteen ja siihen, että asioita tarkastellaan eri näkökulmista. Tavoitteena ei siis ole ajaa omaa agendaa vaan hahmottaa, miten asia todella on. Lisäksi moniäänisyys on keskeinen journalismin arvo. Pyrkimyksenä ei ole rummuttaa tietyn ryhmän kantaa, vaan antaa foorumi hyvin monenlaisten ihmisten ja ryhmittymien julkiselle keskustelulle.

Mielipiteen esittäminen faktana on aina ongelmallista. Kaikki totena esitetty ei ole totta. Totuutta etsivän on tärkeää oppia katsomaan oman kuplan ulkopuolelle, kuulla eri näkemyksiä ja tarkastella asiaa monipuolisesti – myös itselle vieraasta näkökulmasta.

”Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.”
Journalistin ohjeet, kohta 11.

Kaikki Suomen keskeiset tiedotusvälineet ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin. Ohjeet on laadittu alan itsesäätelyä varten. Ne ovat median eettiset pelisäännöt, jotka tukevat sananvapauden vastuullista toteutumista. Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto.

Harjoituksia

1. Keskustelkaa yhdessä:

  • Mikä on faktan ja mielipiteen ero?
  • Onko jokaisella oikeus esittää omat faktansa?
  • Mitä seuraisi, jos kaikesta tulisi vain mielipidekysymyksiä?
  • Onko olemassa kaikille yhteistä totuutta? Onko totuus suhteellista?
  • Journalistin ohjeiden mukaan yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä. Miksi tämä on tärkeää?
  • Osaatteko suhtautua kriittisesti myös sellaiseen tietoon, jonka haluaisitte olevan totta?
  • Oletteko huomanneet vahvistusharhan vaikutusta esimerkiksi kaveriporukassanne?

2. Perehdy sanomalehdessä julkaistaviin juttutyyppeihin. Mitkä jutut ovat tietoa välittäviä? Missä jutuissa mielipiteen ilmaisu on keskiössä?

a. Aseta jutut janalle:

b. Valitse yksi juttu tarkempaan tarkasteluun. Etsi siitä faktat ja kannanotot. Merkitse kannanottojen yhteyteen myös se, kenen kannanotosta on kyse. Erottuvatko faktat ja kannanotot toisistaan selvästi?

c. Valitse jutusta kolme faktaa ja tarkista, pitävätkö ne paikkansa.

3. Ryhdy toimittajaksi. Tee journalistinen juttu jostakin vahvoja mielipiteitä herättävästä aiheesta (esimerkiksi ilmastonmuutos, pakolaiskriisi tai jokin hallituksen toimi). Hyödynnä monipuolisia lähteitä ja tarkastele asiaa eri näkökulmista. Ole tasapuolinen ja pyri luomaan kokonaiskuva aiheesta. Tarkista
lopuksi, että kaikki faktat jutussasi ovat varmasti oikein.

Keskustelkaa jutun tekemisen jälkeen: Millaisia lähteitä jutussanne käytitte ja miten arvioitte eri lähteiden luotettavuutta? Miten oma mielipiteenne vaikutti jutun tekemiseen? Kuinka vaikeaa kokonaiskuvan muodostaminen aiheesta oli?

+Ota kuva tämän jutun yhteyteen. Ohjeet: Osa 6, harjoitus 2

4. Opi toisten näkemyksistä. Valitse jokin aihe, josta sinulla tai teidän kaveriporukallanne on vahva mielipide. Muotoile mielipide tiiviiksi kannanotoksi ja kirjoita se ylös. Kirjoita myös perustelut sille, miksi olet tätä mieltä.

Perehdy muiden näkemyksiin aiheesta. Mistä näkemyksistä sinulla olisi opittavaa? Mitkä täydentävät omaa näkemystäsi? Tutustu myös omalle mielipiteellesi vastakkaisiin näkemyksiin. Mitkä kannanotot ja perustelut vakuuttavat sinut? Pohdi lopuksi, vaikuttivatko toisten näkemykset omaan kantaasi.

5.  Tarkastele maahanmuuttokeskustelua. Mikä on totuus maahanmuutosta vastustajien ja mikä puolustajien leirissä? Pureudu erityisesti siihen, miten näkemyksiä perustellaan. Millaisia aukkoja perusteluissa on? Millaisia vastakkainasetteluja keskustelussa luodaan?

Pohtikaa yhdessä: Millaisia syitä maahanmuuttoon liittyvän kahtiajakautuneisuuden taustalla on? Miten eri leirien näkemykset voisivat kohdata ja
miten vastakkainasettelua voisi liennyttää? Ideoikaa konkreettisia ratkaisuja, miten eri leireihin lukkiutuneet ryhmittymät saataisiin kohtaamaan ja
ymmärtämään toisiaan.