Tutustu ilmiöön: NFT:t ja kryptovaluutat
NFT eli englanniksi Non-Fungible Token on Internetin viimeisimpiä trendejä. NFT:n ymmärtämiseksi on ensin selvitettävä, mihin ”non-fungible” viittaa.
Tällaiset niin sanotut ei-vaihdantakelpoiset asiat ovat ainutkertaisia, eikä niitä voi vaihtaa keskenään. Raha on vaihdantakelpoista, sillä 20 euron setelin voi vaihtaa toiseen vastaavaan tai kahteen 10 euron seteliin. Taide on siis ainutkertaista ja ei-vaihdantakelpoista, sillä taideteosta ei voi vaihtaa toiseen.
Alkuperäisteoksen ja sen kopion omistamisen välillä on myös suuri ero, ja väärennöksetkin pystyy usein erottamaan. Digitaalisista teoksista on puolestaan helppo tehdä tarkkoja kopioita. Kuvan, videon tai äänitiedoston voi ladata tietokoneelle, jolloin teoksesta omistaa kopion. Digitaalisen alkuperäisteoksen omistajuuden selvittämiseen tarvitaan siis toisenlaisia menetelmiä, kuten NFT:itä.
NFT on ei-vaihdantakelpoisen varan ainutkertaisena omistustodistuksena käytettävä koodi. NFT:itä voi yhdistää fyysisiin tuotteisiin, mutta niillä yleensä todistetaan jonkin ainoastaan digitaalisessa muodossa olevan, kuten digitaalisen taiteen, musiikin, kuvien, videoiden ja tietokonepeleissä olevien kohteiden, omistajuus. Eniten esillä on luultavasti ollut NFT:iden käyttö digitaalisen taiteen myynnissä (esim. OpenSea-alustan NyanCat).
NFT:itä ostetaan ja myydään kryptovaluutassa. Kryptovaluutta on virtuaalinen maksutapa, jolla ei ole virallista liikkeeseenlaskijaa ja joka ei liity mihinkään tiettyyn valtioon. Valuutan arvo nousee ja laskee sen mukaan, mitä muut ovat kulloinkin valmiina siitä maksamaan. Arvo on kuitenkin yleisesti ottaen noussut viime vuosina.
Sekä NFT:t että kryptovaluutat perustuvat lohkoketjutekniikkaan. Tekniikka toimii lyhyesti sanottuna niin, että kaikki tiettyä kohdetta koskevat tapahtumat kirjataan digitaaliseen ketjuun suuressa tietokoneverkossa. Tiedot eivät ole vain yhden tai muutaman organisaation hallussa, vaan ne ovat hajautettuja ja niitä voidaan hallita ja päivittää kaikkialla samanaikaisesti. Kun ketjuun luodaan uusi linkki, sitä ei voi enää poistaa tai murtaa. Lohkoketjujen avulla voidaan siis NFT:iden tapauksessa jäljittää, ketkä ovat ostaneet ja myyneet esimerkiksi digitaalisen taideteoksen. Kopioiden leviäminen ei vaikuta lohkoketjuun eikä siis myöskään teoksen omistajuuteen.
Vaikka sekä kryptovaluutta että NFT:t perustuvat lohkoketjutekniikkaan, niiden välillä on kuitenkin yksi tärkeä ero. Kryptovaluutta on tavallisen valuutan tapaan vaihdantakelpoista. NFT:t ovat siis ainutkertaisia ja ei-vaihdantakelpoisia, eikä niitä voi vaihtaa toisiin NFT:ihin. Niiden hinta määräytyy kaiken muunkin omaisuuden tapaan kysynnän ja tarjonnan perusteella. Joitakin niistä myydään huikean korkeaan hintaan. Esimerkiksi Paris Hiltonin piirtämää kissaa esittävä NFT myytiin noin 17 000 dollarilla. Ensimmäinen twiitti myytiin 2,9 miljoonalla dollarilla vuoden 2021 maaliskuussa. Tähän mennessä kallein NFT on yli 69 miljoonalla dollarilla myyty digitaalinen taideteos.
Useimmat meistä eivät luultavasti kuulu tällaisten taideteosten ostajakuntaan, mutta NFT:itä käytetään myös halvempien töiden myymiseen. Erittäin suosittuja ovat esimerkiksi digitaaliset keräilykohteet, kuten CryptoPunks, CryptoKitties tai Bored Ape Yacht Club. Lisäksi esimerkiksi digitaalisia taideteoksia tai valokuvia voi myydä itse NFT:inä. Aloittamiseen tarvitaan kuitenkin kryptolompakko, ja lisäksi lohkoketjun tarjoajalle on maksettava niin kutsuttua bensarahaa, koska tekniikka kuluttaa paljon energiaa. Myös se kannattaa tiedostaa, että trendi-ilmiöihin ja nopeaan kehitykseen liittyy aina riskejä, sillä ne vetävät puoleensa vilpillisiä ja petollisia toimijoita.
Teksti: Linda Mannila
Kuva: Siru Tirronen
Lasten ja nuorten mediamaisema muuttuu alati ja uudet ilmiöt seuraavat toisiaan. On tärkeää voida tarjota oppilaille välineitä ilmiöiden ymmärtämiseen ja käsittelemiseen. Tämä oppimiskokonaisuus kuuluu Polkuja uusiin mediailmiöihin – Tieto- ja tehtävämateriaalisarjaan. Materiaalisarja sisältää tietotekstit ja tehtävät opettajan ja oppilaiden käyttöön. Voit tutustua uusiin ilmiöihin mielekkäästi esimerkiksi “Miten käsitellä uusia medialukutaidon ilmiöitä pedagogisesti?” -toimintamallin avulla.
CC BY 4.0
