Mielen kuvittajat – opas visuaaliseen mediakasvatukseen

Opas on tarkoitettu tukemaan eri alojen ammattilaisten toteuttamaa mediakasvatustyötä, jonka tavoitteena on edistää visuaalisessa kulttuurissa tarvittavia laaja-alaisia medialukutaitoja. Laaja opas sisältää tietotekstejä ja toimintaideoita.

Kuvituskuva. Kuvassa kaksi tilannetta. Toisessa aikuinen ja lapsi istuvat pöydän ääressä. Aikuisella on kädessään puhelin, jota kohti molemmat katsovat ja vilkuttavat. Pöydällä aikakauslehteä muistuttava lehti avoinna. Toisessa tilanteessa ryhmä ihmisiä istuu ja keskustelee pöydän ympärillä. Pöydällä ja ihmisten käsissä erilaisia medialaitteita. Kuvassa myös pieniä kuvakkeita, joissa ihmishahmo, syttyvä hehkulamppu, silmä ja kysymysmerkki.

Tämä opas on tarkoitettu tukemaan eri alojen ammattilaisten toteuttamaa mediakasvatustyötä, jonka tavoitteena on edistää visuaalisessa kulttuurissa tarvittavia laaja-alaisia medialukutaitoja. Materiaali on suunnattu kaikenikäisten mediakasvatukseen. Sitä voidaan soveltaa niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaassa sivistystyössä, kirjastotyössä, museoissa, nuorisotyössä ja harrastetoiminnassakin. Oppaan tavoitteena on auttaa hahmottamaan kuvallisuuden tuomia mahdollisuuksia ja merkitystä nykypäivässä avaamalla ja kontekstoimalla visuaalisen kulttuurin jatkumoa myös historiallisesta näkökulmasta.

Materiaali on tuotettu Mediataitoviikolle 2019 yhteistyössä Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Cultura-säätiö, Lapin yliopisto, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Verke ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto.

Kuvitus ja taitto: Julia Tavast
Toimitus: Lauri Palsa, Julia Alajärvi & Sanna Spišák

Tutustu materiaaliin

  • Katse on ihmisen yksi keskeisimmistä aisteista, joilla maailmaa havainnoidaan. Kuvallisen viestinnän avulla voidaan esittää valtava määrä tietoa selkeästi ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Toisaalta kuvien avulla voidaan pureutua yksityiskohtiin äärimmäisen tarkasti, mikä ei muuten olisi mahdollista. Kuvien avulla voimme tarkastella sellaisia silmänräpäyksessä tapahtuvia hetkiä, jotka muuten menisivät ymmärryksemme ohi. Kuvien avulla voimme tallentaa hetkiä tulevaisuuteen, kertoa niistä muille tai voimme nähdä asioita eri puolilla maailmaa tai jopa maapallon ulkopuolella.

    Kuvaviestit, uutisvideot, graffitit, liikennemerkit, symbolit, logot, kuvakkeet, opasteet, kartat, taidekuvat, julisteet, selfiet, GIF-animaatiot, meemit, mainokset ja muut kuvat ovat osa nykypäivää ja arkeamme. Vaikka ihmiset ovat kautta aikojen käyttäneet kuvia erilaisiin tarkoituksiin, teknologinen kehitys, mediakentän muuttuminen ja digitalisaatio ovat tuoneet paljon uusia mahdollisuuksia kuvien hyödyntämiseen. Visuaalisen maailman ymmärtäminen ja sen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät kuitenkin laaja-alaista osaamista.

    Tämä opas on tarkoitettu tukemaan eri alojen ammattilaisten toteuttamaa mediakasvatustyötä, jonka tavoitteena on edistää visuaalisessa kulttuurissa tarvittavia laaja-alaisia medialukutaitoja. Materiaali on suunnattu kaikenikäisten mediakasvatukseen. Sitä voidaan soveltaa niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella, korkeakouluissa kuin vapaassa sivistystyössä, kirjastotyössä, museoissa, nuorisotyössä ja harrastetoiminnassakin.

    Oppaan tavoitteena on auttaa hahmottamaan kuvallisuuden tuomia mahdollisuuksia ja merkitystä nykypäivässä avaamalla ja kontekstoimalla visuaalisen kulttuurin jatkumoa myös historiallisesta näkökulmasta. Visuaalisen viestinnän muotoja on paljon, eikä niiden tiukka rajaaminen ole välttämättä mielekästä. Visuaalinen viestintä, kuvien tuottaminen ja tulkinta sekä kuvien avulla tapahtuva vuorovaikutus ovat usein tilannesidonnaisia. Tässä materiaalissa visuaalisuutta tarkastellaan erilaisten kuvallisuuteen liittyvien ulottuvuuksien kautta.

    Materiaalin toimintamalleja, sisältöjä ja esitettyjä näkökulmia voi hyvin soveltaa oman työn tavoitteiden tueksi. Materiaalissa näkyy positiivinen, kuvallisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia korostava lähtökohta. Opas tukee kasvatustyössä Käsissäsi olevan oppaan linkittyminen varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä muihin toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin on avattu tarkemmin oppaan lopussa osiossa Materiaalin linkittyminen toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin.

    Oppaan tavoitteena on:

    • auttaa ymmärtämään visuaalista mediakulttuuria, merkitystä ja mahdollisuuksia
    • tukea ammattilaisen mediakasvatusvalmiuksia
    • tukea käytännön mediakasvatustyötä ja visuaalisen medialukutaidon edistämistä
    • Oppaan avulla voidaan tukea ymmärrystä median merkityksestä maailmassa, yhteiskunnassa, kulttuurissa ja omassa elämässä
    • kehittää visuaalisen median tulkinnan taitoja
    • edistää visuaaliseen mediaan liittyviä vuorovaikutustaitoja
    • kehittää visuaalisen median tuottamistaitoja

    Oppaan sisältö

    1. IDENTITEETTI
    Minä ja muut mediassa?
    Yksilö ja yhteisö
    Yksityiskohdista laajoihin kokonaisuuksiin

    2. VISUAALISUUDEN TULKINTA
    Jaettu ymmärrys ja monitulkintaisuus
    Etäisyys: Kuvia läheltä ja kaukaa

    3. KUVATUOTTAMINEN
    Visuaalisuus ajan tallentajana

    Oppaan tietotekstien teemat painottuvat kolmeen medialukutaidon osa-alueeseen: yksilön identiteetin vahvistumiseen osana yhteisöä, visuaalisuuden tulkintaan sekä itse tekemiseen ja tuottamiseen. Tietotekstien lisäksi oppaassa on jokaiseen aiheeseen liittyviä toimintaideoita. Nämä soveltuvat erilaisten ryhmien kanssa tehtäväksi.

    Toimintaideat on jaoteltu niiden haastavuuden mukaan kolmiportaisen asteikon avulla. Yhden tähden toimintaideat ovat helposti sovellettavissa, eikä niiden tekeminen vaadi juurikaan valmistelua. Kolmen tähden tehtävät puolestaan soveltuvat taidoiltaan jo edistyneempien kanssa tehtäväksi. Arvioi kuitenkin jokainen toimintaidea oman työsi, mahdollisuuksien ja osallistujien näkökulmasta. Inspiroidu, sovella ja ota käyttöön omaan työhösi sopivat toimintaideat!

  • Toimintaidean tavoitteena on johdattaa kuvallisuus-teemaan, esitellä media-sana ja pohtia omaa median käyttöä. Virittäytykää kuvien maailmaan pohtimalla osallistujien omia kokemuksia ja ajatuksia kuvista ja kuvaamisesta. Lasten kanssa pohdintaa voi rikastuttaa keskustelun lisäksi saduttamisella, piirtämisellä tai tutkimalla yhdessä erilaisia laitteita, joilla voi kuvata. Voit käyttää myös erillistä kuvatehtävää. Jaa jokaiselle pienryhmälle Mitä media on? -kuvatehtävä (tulostettava kuva avautuu tästä linkistä). Pyydä ryhmää ympyröimään tehtävästä kaikki ne kuvat, jotka he uskovat olevan mediaa. Käykää vastauksia läpi koko ryhmän kanssa. Pyydä seuraavaksi pienryhmän jäseniä kirjaamaan ylös, mitä mediaa he ovat käyttäneet viimeisen vuorokauden aikana. Mukana voi olla sekä mediavälineitä (tv, lehti, älypuhelin, internet) että mediasisältöjä (tv-sarjat, elokuvat, pelit, sovellukset). Käykää vastauksia läpi koko ryhmän kanssa. Keskustelkaa eri medioista. Millaisia sisältöjä niissä on? Miten eri medioissa hyödynnetään kuvia, piirroksia, animaatioita tai videoita?

     

1. Identiteetti – minä ja muut mediassa?

  • Kuvituskuva. Ryhmä nuoria ottamassa selfietä puhelimella.

    Kuvallisuus on tärkeä osa nykypäivän median käyttöä. Mediavälitteisessä vuorovaikutuksessa viestejä voidaan lähettää esimerkiksi kuvina, meemeinä, piirroksina, gif-animaatioina, emojeina tai digitaalisina tarroina. Visuaalinen viestintä voi olla niin kahdenvälistä vuorovaikutusta kuin sosiaalisen median ryhmiä tai suurempiakin yhteisöjä. Muun mediavälitteisen kommunikaation tapaan myös kuvallinen vuorovaikutus voi olla yksityistä tai julkista. Kuvallisuuden ympärille rakentuu erilaisia yhteisöjä. Valokuvaajat, piirtäjät, kuva-, video- ja mediataiteilijat ovat muodostaneet yhteisöjä saman tekemisen äärelle. Eri puolilla Suomea toimii esimerkiksi kameraseuroja, jotka ovat jo pitkään tuoneet kuvaamisesta kiinnostuneita ihmisiä yhteen. Verkon kautta toimivissa palveluissa ja yhteisöissä niin taiteilijat, kuvallisen kulttuurin ammattilaiset kuin harrastajatkin voivat jakaa kuviaan ja teoksiaan, keskustella, oppia ja tehdä niitä yhdessä. Kuvaamisen ja visuaalisen median ympärille muodostuu myös epämuodollisempia yhteisöjä. Sosiaalisessa mediassa yhteisöt kuvaavat esimerkiksi omaa elinympäristöään tai julkaisevat kuvia eri puolilla maailmaa asuvien, samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa. Kuvallisuus rakentaa yhteisöllisyyttä ja yhdistää ihmisiä myös muualla kuin vain kuvaamiseen keskittyvissä ryhmissä ja yhteisöissä. Meemien jakaminen, TikTok-videot, filttereiden käyttö Snapchatin kaltaisissa sosiaalisen median palveluissa ja tubettamisen ympärille muodostuva vuorovaikutus sekä tubettajien kesken että tubettajien ja katsojien kesken ovat esimerkkejä kuvallisuuden merkityksestä yhteisöllisyyden muodostumisessa. Ennen viime vuosikymmenten aikana tapahtunutta teknologista kehitystä ja teknologioiden yleistymistä mediasisältöjen tuottaminen ja levitys vaati ammattiosaamista, -välineistöä ja resursseja. Tämä loi monia esteitä tavallisille ihmisille osallistua visuaalisen mediakulttuurin tuottamiseen. Nykyään yhä useammalla on mahdollisuus itse tehdä, tuottaa, julkaista ja jakaa mediatekstejä. Visuaalisten medioiden avulla rakennetaan kuvia ja käsityksiä ihmisistä ja yhteisöistä. Nykyisin yhä useampi osallistuu visuaalisen mediakulttuurin rakentamiseen ja näin samalla myös monipuolistaa ja laajentaa kuvaa ihmisistä ja yhteisöistä sekä tekee näkyväksi erilaisia ihmisiä. Kuvien kautta on mahdollista kohdistaa katse myös itse kuvaajaan. Omakuvien tekeminen ei tänä päivänä vaadi ammattiosaamista tai -tekniikkaa. Itse otettujen kuvien ja videoiden avulla ihmiset voivat tallentaa päiväkirjamaisesti hetkiä, pohtia omaa itseään ja vahvistaa omaa identiteettiään, kertoa omista ajatuksistaan ja tunnelmistaan tai olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oman itsen kuvaaminen on arkipäiväistynyt.
    Rembrandtin omakuvia pöydällä

    On sanottu, ettei yksikään taiteilija ole tutkinut omakuvaamista samalla sinnikkyydellä ja monipuolisemmin kuin hollantilainen taidemaalari Rembrandt Harmenszoon van Rijn (1606–1669). Uransa aikana hän teki yli 80 omakuvaa eri tavoin, esimerkiksi öljykuvin, hiilellä, piirtäen, musteella ja etsaamalla. Omakuvien avulla Rembrandtin on sanottu edistäneen omaa tunnettuuttaan mutta myös tutkineen itseään. (Chicago Art Institute)

    Kuva älypuhelimesta selfiekepin päässä sinistä taivasta vasten

    Selfieitä kuvaamalla ihmiset voivat itse määritellä sitä, kuinka he haluavat tulla kuvatuksi tai kuinka he haluavat esittää itsensä myös muille. Selfieiden ottamiseen liittyvän itsereflektion kautta ihmisillä on mahdollisuus rakentaa omaa identiteettiään. (Kuva: Steve Gale, CC0)
  • Taiteilijat ovat pitkään kuvanneet itseään eri menetelmin, esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla. Tässä toimintaideassa etsitään, analysoidaan ja uudelleen kuvataan tehtyjä omakuvia.

    • Etsikää verkosta löytyvistä kuvagallerioista (ks. toimintaidea Taidetta verkossa) taiteilijoiden tekemiä omakuvia. Voitte valita kuvat yhteisesti koko ryhmälle tai niin, että jokaisella pienryhmillä on omat kuvat tarkasteltavaksi.
    • Analysoikaa kuvia, niiden tekotapaa ja välittyvää tunnelmaa. Kuka taiteilija on? Miten ja milloin kuva on tehty? Millainen ilme tekijällä on? Millainen hänen tunnetilansa näyttää olevan? Millainen tunnelma kuvassa vallitsee? Mitä tekijä haluaa mahdollisesti omakuvallaan viestiä? Mitä omakuvat kertovat mielestänne kuvan tekohetkestä, sen ajasta ja kulttuurista? Ovatko omakuvat, selfiet, erilaisia kuin nykyään? Millä tavoin?
    • Luokaa seuraavaksi alkuperäinen omakuva uudelleen niin, että kuvaamalla yritätte luoda mahdollisimman samanlaisen nykypäivän version alkuperäisestä kuvasta. Tehtävä voidaan toteuttaa ryhmissä. Käykää työt lopuksi yhdessä tai pienryhmissä läpi.
  • Piirroskuva selfien otosta.

    Omakuvien kirjo on laaja. Omakuvassa tai -videossa ei välttämättä tarvitse näkyä kasvoja, vaan siinä voi kuvata muita kehon osia, esimerkiksi käsiä tai jalkoja. Kuvia ja videoita voi ottaa kameran avulla suoraan tai heijastuksien ja peilien kautta. Jopa oman varjon kuvaaminen on esimerkki omakuvasta. Omakuvia voi myös muokata esimerkiksi rajaamalla, säätämällä väriasetuksia tai käyttämällä erilaisia sävytettyjä kuvasuodattimia, filttereitä. Omakuvaa ottaessa voi käyttää myös apuvälineitä, kuten selfiekeppiä. Omakuvan tai -videon voi ottaa kameralla tai niiden teossa voi hyödyntää esimerkiksi piirtämistä tai maalaamista.

    • Anna osallistujille tehtäväksi tehdä luova omakuva tai -video. Luovuuteen ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, joten voit kannustaa esimerkiksi omaperäisyyteen, uuden kokeiluun, leikillisyyteen tai kekseliäisyyteen.
    • Esitelkää kuvat lopuksi yhteisesti ja keskustelkaa niissä hyödynnetyistä keinoista.
    • Mikäli työt ovat paperisia, voitte tehdä niistä yhteisen näyttelyn. Digitaalisista kuvista ja videoista voitte tehdä näyttelyn verkkoon. Ota huomioon kuitenkin osallistujien yksityisyys ja tarvittavat suostumukset.
  • Suurennuslasi näyttää pienetkin yksityiskohdat ja auttaa näkemään tarkemmin. Korkean resoluution kuvia voidaan suurentaa isoksi. Kuvista voi myös etsiä tiettyjä yksityiskohtia zoomaamalla. Kuvallisesti voidaan esittää isojakin aiheita ymmärrettävästi, tiivistää kokonaisuuksia helpommin hahmotettavaksi, koota yhteen erilaista tietoa tai laajentaa näkökulmaa kauemmaksi. Mediakulttuurissa esitetään paljon tietoa kuvien avulla. Kartat, tilastot ja taulukot ovat esimerkkejä visuaalisista elementeistä, joiden avulla tietoa voidaan selkeyttää ja esittää yksinkertaisemmassa muodossa. Valokuvia ja videoita käytetään kuvituksena myös ihmisiä, kulttuureja ja eri maita koskevissa jutuissa. Mediakuvausten edustavuus ja yleistettävyyden taso on tärkeää tiedostaa. Yleistettäessä asioita niihin liittyvä moninaisuus voi kadota. Kuva ei tuo esiin kaikkia asiaan liittyviä näkökulmia tai se voi yksinkertaistaa liikaa todellisuuden moniulotteisuutta. Tällöin on vaarana, että asioita yleistetään, yksinkertaistetaan tai jopa stereotypisoidaan.

    Antiikkinen mikroskooppi

    Mikroskooppi 1900-luvun alusta. Anton van Leeuwenhoekia (1632–1723) pidetään mikroskooppien ”isänä”. Hän kehitti, rakensi ja käytti vastaavia mikroskooppeja kuin kuvassa. Nykyään myös älypuhelimen kamera voidaan muuttaa mikroskoopiksi erillisen linssin avulla. Työkalun avulla on mahdollista tarkastella yksityiskohtaisesti niin pieniä asioita, ettei niitä ihmissilmin pysty muuten näkemään. Kuva: Science museum, London. CC BY 4.0.

    Vanha kartta, carta marina

    Yksi ensimmäisistä kartoista, johon Suomi kuvattiin, oli vuonna 1539 julkaistu ”Carta Marina”. Nykyisten pohjoismaiden ja Baltian maiden alueita ilmentävään karttaan on maantieteellisten tietojen, esimerkiksi paikannimien ja rajojen, lisäksi kuvattu paljon muutakin informaatiota visuaalisina elementteinä. Kartasta löytyy esimerkiksi piirroksia eläimistä, taloista, elinkeinoista ja ammateista. Kartan sisällöt ovat tekijän tekemien valintojen tulos, joten laajoista tiedoistaan huolimatta kartta ei välttämättä anna kattavaa kuvaa paikallisesta kulttuurista.

    Kuva: Carta Marina, Olaus Magnus, 1539, CC0.

  • Tavoitteena on pohtia ja analysoida sitä, miten eri ihmisiä, ilmiöitä tai asioita kuvataan visuaalisesti mediassa. Tavoitteena on myös pohtia stereotypioiden merkityksiä sekä tapoja haastaa tai kumota niitä.

    Median avulla ihmiset saavat tietoa ja voivat samaistua mediassa näkyviin ihmisiin. Mikäli omanlaiset ihmiset puuttuvat mediakuvastosta, se voi lisätä ulkopuolisuuden tunnetta. Stereotypiat ovat kaavamaisia yleistyksiä erilaisista ihmisryhmistä, paikoista tai tilanteista. Stereotypiat voivat koskea esimerkiksi eri-ikäisiä ihmisiä, ammatteja, koulutusta, asuinpaikkaa, musiikki- ja tyylilajeja, perhettä, sukupuolta, seksuaalisuutta, kansallisuutta tai harrastuksia. Stereotypiat voivat vahvistua, mikäli tietyt ihmisryhmät tai tilanteet kuvataan toistuvasti tietyllä tavalla tai tietyissä asiayhteyksissä. Ennakkoluuloja vahvistaessaan yksinkertaistavat stereotypiat voivat leimata negatiivisesti ihmisiä ja jättää elämän moninaisuuden huomioimatta.

    • Valitkaa aluksi analysoitava kohde ja näkökulma.
    • Hakekaa uutisia ennalta valitun aiheen perusteella etsimällä esimerkiksi tiettyjä ammatteja, eri-ikäisistä ihmisiä tai paikkoja käsitteleviä juttuja. Voit etsiä tarkasteltavia juttuja itse valmiiksi tai antaa osallistujille tehtäväksi valita yhteisesti valitusta aiheesta useampi juttu eri lähteistä.
    • Tarkastelkaa ja pohtikaa ryhmissä, keitä jutuissa esitetään ja millaisesta näkökulmasta aihetta käsitellään. Eroavatko tarkasteltujen juttujen kuvasto toisistaan? Onko jutuissa esitetty kuvasto yksipuolista vai moninaista? Millaisia mielikuvia jutuista herää? Keskustelkaa yhdessä ryhmien huomioista.
    • Pohtikaa, miten stereotypioita voidaan kumota. Sosiaalisen median avulla yhä useammalla on mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä esiin. Sosiaalisen median kautta kuvallista moninaisuutta eri ihmisistä voidaan myös laajentaa. Stereotyyppisiä kuvauksia mediassa voi tehdä näkyväksi keskustelemalla, kommentoimalla tai esimerkiksi antamalla palautetta.

    Lue lisää:

2. Visuaalisuuden tulkinta

  • Kuvituskuva, jossa ihminen ottaa järjestelmäkameralla kuvaa katumaisemasta kaupungissa. Maisemassa kerrostaloja, bussipysäkki ja kolme jalankulkijaa.

    Mediassa välitettyihin kuviin ja symboleihin liittyy erilaisia merkityksiä. Kuvilla on erilaisia tehtäviä ja ne on voitu luoda erilaisia tarkoituksia varten. Osa kuvista on tarkoitettu välittämään tietoa, osa on tehty vaikuttamaan ja osa on puolestaan luotu taiteellisin perustein esimerkiksi kuvastamaan tekijänsä ajattelua.

    Informatiiviset kuvat ja symbolit pyrkivät selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Erilaiset kartat, tuotteiden varoitusmerkinnät ja liikennemerkit pyritään tekemään mahdollisimman informatiivisiksi ja yksiselitteisiksi. Mikäli ne olisivat hyvin monitulkintaisia, oikean paikan löytäminen voisi olla hyvinkin vaikeaa, erilaisten tuotteiden käyttäminen vaarallista ja liikenne sekavaa.

    Taiteelliset kuvat voivat olla monitulkintaisempia ja niiden merkitys voi vaihdella tulkitsijasta riippuen. Tehdyt tulkinnat voivat olla jopa ristiriitaisia.

    Yhteisen ymmärryksen edistäminen voi edellyttää tulkinnoista tai käytetyistä merkinnöistä sopimista ja niiden merkityksestä opettamista. Erilaisten visuaalisten elementtien tulkintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi aiemmat kokemukset ja tiedot, elämänhistoria, tapahtumahetki ja -paikka, kulttuurit, asenteet ja erilaiset roolit.

    Pyörilystä kertova liikennemerkki Hokkaidolla, Japanissa

    Visuaalisia symboleita käytetään paljon liikenteessä. Ne auttavat esimerkiksi ymmärtämään kyltin merkitystä, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Kuva: Bicycle park sign in Hokkaido. CC BY-NC-SA 2.0

    Kuva abstaraktista taideteoksesta

    1900-luvun abstraktin taiteen juuret voidaan jäljittää edellisen vuosisadan loppupuolelle, jolloin huomiota kiinnitettiin eri asioiden suoran kuvaamisen sijaan tunteiden ja mielialojen välittämiseen. Kuva: Composition (No. 1) Gray-Red, Piet Mondrian (1935). Chicago Art Institute.

    Medioitumisella tarkoitetaan median merkityksen ja roolin kasvua ihmisten elämässä sekä laajemmin yhteiskunnassa. Ihmisten elämässä medioituminen tarkoittaa, että vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa tapahtuu erilaisten mediavälineiden ja -sovellusten avulla. Lisäksi ihmiset saavat tietoa ympäröivästä maailmasta yhä useammin erilaisten medioiden avulla. Medioiden kautta tapahtuva viestintä on isolta osalta kuvallista.

    Lue lisää:

  • Tavoitteena on tutustua erilaisiin taidekokoelmiin verkossa. Digitaalisen median ja internetin myötä taidegalleriat ja kuvakokoelmat ovat avautuneet yhä useammalle ihmiselle. Verkon avulla on mahdollista tarkastella sellaisia teoksia, joiden äärelle oli aikaisemmin hankala, ellei peräti mahdotonta päästä. Koska tilaa fyysisissä taidelaitoksissa on aina rajallisesti, taideteosten saavutettavuus riippui valikoiman ja vaihtoehtojen laajuudesta, esimerkiksi ammattilaisten kuratoimista näyttelyistä. Nykyään on monia erilaisia gallerioita ja kokoelmia, joiden teoksiin pääsee tutustumaan verkon välityksellä. Ajankohtaisista tekijänoikeuksista riippuen teoksia voi hyödyntää monin tavoin myös itse, esimerkiksi jakamalla kuvia tai tekemällä niistä muokkauksia tai meemejä.

    Taidekokoelmia löytyy verkosta esimerkiksi seuraavista kokoelmista.

    1.Valitkaa jokin verkosta löytyvä taidegalleria ja tutustukaa sen kokoelmiin.

    2. Etsikää tietoa, missä päin maapalloa kokoelman teokset mahdollisesti fyysisesti sijaitsevat. Millaisia teoksia kokoelmista löytyy? Kuinka paljon ja miltä ajalta ne ovat? Millaisia teoksia kokoelmista löytyy? Ovatko teosten tekijät tietyltä alueelta vai ympäri maailmaa? Mitkä ovat teidän mieleisimmät teokset?

    3. Kokoelmiin tutustumisen jälkeen voitte valita yksittäiset teokset myös tarkempaan media-analyysiin seuraavan toimintaidean ohjeiden mukaisesti.

  • Erilaisia mediatekstejä, kuten kuvia, visuaalisia ja audiovisuaalisia teoksia voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Tässä tehtävässä tarkastelun tueksi on annettu muutama analyysikysymys, mutta voitte oman kiinnostuksen mukaan pohtia mediatekstejä myös muista näkökulmista.

    1. Valitkaa aluksi analysoitava kuva tai video jonkin käyttämänne median sisällöistä tai verkosta löytyvistä taidekokoelmista.
    2. Voitte tehdä analyysin yhdessä, pienryhmissä tai yksin.
    3. Käsitelkää analyysin tulokset yhteisesti esimerkiksi pienryhmissä.
    • Visuaalisen mediatekstin analyysikysymykset:
    • Kuka on teoksen tai mediatekstin tekijä?
    • Milloin se on tehty?
    • Miten se on tehty?
    • Mitä se esittää?
    • Miksi kuva on tehty?
    • Millaisin keinoin teoksen on tarkoitus kiinnittää katsojan huomio?
    • Mitä teos jättää kenties näyttämättä?
    • Mikä on mediatekstin pääviesti? Mitä sen tekijä on mielestänne halunnut sanoa?
    • Miten eri ihmiset voivat mahdollisesti saman mediatekstin ymmärtää?
    • Millaisia elämäntyylejä, arvoja ja näkökulmia mediatekstiin sisältyy? Tunnistatteko tiettyjä merkityksellisiä näkökulmia tai asioita, joita siitä on jätetty pois?

    Lisätietoa ja luettavaa:

  • Visuaalinen viestintä edistää tiedon saavutettavuutta. Se voi myös helpottaa ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kuvallinen tieto voi olla helposti ymmärrettävissä ja se voi tiivistää paljon informaatiota ”yhteen silmäykseen”. Visuaalisten sisältöjen saavutettavuuteen liittyy kuitenkin ongelmia. Kaikki ihmiset eivät ole esimerkiksi näkökykyisiä tai näkökykyyn voi liittyä rajoitteita. Visuaalisen ja näköaistin kautta saatavan tiedon merkityksen korostumista voidaan kutsua okulasentrismiksi. Ilmaisutapojen moninaisuuden tiedostaminen auttaa hahmottamaan erilaisia tapoja edistää yhdenvertaisuutta mediassa.

    Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa, että käyttäjät voivat hyödyntää digitaalisia palveluita – verkkosivustoja tai sovellusta – huolimatta mahdollisista toimintarajoitteista. Esimerkiksi ruudunlukuohjelmat mahdollistavat näytöllä olevien tekstien ymmärtämisen. Jotta digitaalista saavutettavuutta tukevat ruudunlukuohjelmat voivat tulkita kuvia, on niihin kirjoitettava erikseen kuvien sisältöä kuvaavat tekstivastineet. Sosiaalisen median aikakaudella taito kirjoittaa tekstivastineita on tärkeä osa saavutettavan mediakulttuurin edistämistä.

    Tekstivastineessa tulee kertoa vastaanottajalle lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä kuvassa näkyy. Tekstivastinetta kirjoittaessa voi pohtia esimerkiksi:

    • Mitä tietoa jäisi saamatta, jos kuvaa ei näe?
    • Mikä on kuvan tarkoitus siinä paikassa, jossa se on?
    • Onko kuvan sisältö kerrottu ympäröivässä tekstissä?

    Lähde: Saavutettavasti.fi

    Ihmisen kädet ja älypuhelimen ruutu

    Ruudunlukuohjelmat edistävät digitaalista saavutettavuutta tulkitsemella tietokoneen tai puhelimen näytöllä olevan tekstin ja välittämällä sen edelleen puhesyntetisaattorille ja/tai pistenäytölle. Pistenäyttö on puolestaan tietokoneeseen liitettävä lisälaite, jonka näyttöriviltä voi lukea pistekirjoituksena tietokoneen kuvaruudun sisältöä.

    Kuva: Unsplash, CC0.

    Tavoitteena on tutustua uutiskuviin verkossa ja pohtia kuvien kuvaustekstejä.

    • Tutustukaa aluksi ajankohtaisiin juttuihin esimerkiksi sanomalehden verkkoversiossa tai muun uutissivuston avulla.
    • Valitkaa uutinen, jossa on käytetty valokuvaa.
    • Analysoikaa kuvat pienryhmissä. Mistä uutinen kertoo? Mitä kuvassa tapahtuu? Vastaako kuvan sisältö uutista?
    • Kirjoittakaa kuvalle tekstivastine kuvailemalla mahdollisimman yksinkertaisesti kuvan sisältö sanallisesti.
    • Vertailkaa ryhmissä samasta kuvasta kirjoitettuja kuvauksia. Mikä kuvaus on mielestänne kuvaavin? Miksi?

    Lisätietoa:

  • Erilaisten kuvallista informaatiota tallentavien, esittävien ja välittävien medioiden avulla voimme ymmärtää paremmin omaa lähiympäristöämme. Voimme myös nähdä paikkoihin, joihin emme muuten pystyisi näkemään. Erilaisten medioiden avulla voimme tallentaa, jakaa, tarkastella ja tutkia erilaisia kuvia sekä videoita ja näin myös ymmärtää paremmin ympäristöämme.

    Älypuhelun ihmisen kädessä, kuvaa pudonnutta vaahteran lehteä maassa

    Medioiden avulla voimme kuvata lähellä olevia asioita, hetkiä ja tapahtumia ja jakaa niitä myös muiden nähtäville. Oman paikkakunnan aihetunnisteella, eli #hastagilla voi etsiä sosiaaliseen mediaan jaettuja kuvia omasta elinympäristöstä.

    Kuva: Maria Shanina, CC0.

    Teleskoopin kuva Plutosta

    Kuva Plutosta vuodelta 2015, jolloin valokuvan ottanut New Horizon -avaruusalus oli taivaankappaleen pinnasta 768 000 kilometrin päässä. Kuvaa varten alus matkasi avaruudessa yli yhdeksän vuotta.

    Kuva: Nasa, CC BY-NC-ND 2.0

  • Tavoitteena on perehtyä median avulla laajoihin teemoihin ja pohtia visuaalisen median avulla, kuinka ne näyttäytyvät omassa elinympäristössä. Toimintaidea pohjautuu paikkalähtöiseen pedagogiikkaan, joka hyödyntää paikallista yhteisöä ja ympäristöä toiminnan lähtökohtana.

    1. Tutustukaa sanomalehden, aikakauslehden tai uutissivuston avulla ajankohtaisiin aiheisiin. Mistä asioista, aiheista tai teemoista tällä hetkellä uutisoidaan? Valitkaa ryhmäläisiä kiinnostava teema. Voitte soveltaa tehtävää myös tarinoihin, satuihin tai kertomuksiin (teemaehdotuksia: ystävyys, ilmasto, työ, opiskelu, yhdenvertaisuus).
    2. Pohtikaa, millaisia ajatuksia valittuun teemaan liittyy. Mitä tiedätte asiasta jo entuudestaan? Valokuvatkaa teemaan liittyviä asioita omassa ympäristössä. Voitte kuvata omien tilojen puitteissa, tehdä yhdessä kuvausretken tai antaa ryhmästä riippuen mahdollisuuden kuvata vapaasti. Kuvaaminen on vapaata ja jokainen voi kuvata niin kuin he itse asian kokevat. Kuvata voi yksittäisen otoksen, kuvaparin tai useamman kuvan muodostaman kokonaisuuden.
    3. Miettikää erilaisia kuvanjulkaisumahdollisuuksia. Valitkaa tapa, jolla kuvat esitetään. Voitte esitellä ne toisillenne ryhmän kesken kuvauslaitteen näytöltä, isommalta ruudulta tai projektorilla. Voitte julkaista kuvia myös verkossa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai blogissa. Voitte pitää myös digitaalisen näyttelyn tai sopia yhteistyöstä toisen paikallisen toimijan kanssa. Pitäkää huoli, että jokaisella kuvaajalla on mahdollisuus kertoa omasta kuvastaan ja siihen liittyvistä ajatuksista.
    4. Voitte oman toiminnan tavoitteiden näkökulmasta laajentaa tehtävää jatkamalla pohdintaa esimerkiksi yhteisen keskustelun, oppimispäiväkirjan tai kirjoitetun analyysin avulla. Jatkotyöskentelyssä voitte käsitellä varsinaista käsiteltyä teemaa: Miten itse otetut valokuvat liittyvät käsiteltyyn teemaan? Miten kuvien tulkitsijat ne ymmärtävät? Medialukutaidon kehittymisen kannalta on lisäksi tärkeää pohtia varsinaista kuvausprosessia itsessään. Miettikää, millaista kuvaaminen oli. Kuinka helppoa teemaa oli käsitellä kuvaamalla? Kuinka hyvin kuvaaja itse kokee valokuvanneensa omat ajatuksensa käsitellystä teemasta?
  • Erilaiset symbolit voivat tiivistää tietoa ja ne auttavat meitä ymmärtämään ympäristöämme. Tavoitteena on tarkastella omasta elinympäristöstä löytyviä visuaalisia elementtejä.

    1. Mitä merkkejä, symboleita tai logoja löydätte omasta ympäristöstänne? Sopikaa alue tai reitit, jonka varrelta etsitte yhdessä erilaisia ihmisen tekemiä visuaalisia merkkejä.
    2. Tehkää merkkien keruuretki ja ottakaa kuvat jokaisesta merkistä.
    3. Jokainen ryhmä esittelee oman alueensa, mistä he merkkejä etsivät ja millaisia he symboleja he löysivät. Pohtikaa, mitä symbolit tarkoittavat ja mikä niiden tarkoitus on? Kuka tai mikä taho ne oli laittanut esille? Oliko symbolien etsiminen ja niiden tunnistaminen helppoa vai vaikeaa?

    Lue lisää: l Hyvärinen, S. & Särkelä, E. (2015). Kuvassa kokemus ja paikka – valokuvaamalla nuorten elämismaailma osaksi opetusta.
    Teoksessa: Mustola, M., ym. (toim.) Visuaaliset menetelmät lapsuuden- ja nuorisotutkimuksessa. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto.

  • Ihminen kertoo tunteistaan usein sanoin, mutta myös ilmeet, eleet ja asennot kertovat paljon siitä, mitä toisen mielessä liikkuu. Kuvat ovat yksi tapa viestittää niin tilanteista kuin niiden sisältämistä tunnelmistakin.

    1. Etsikää sanomalehdistä tai aikakauslehdistä kuvia ihmisistä.
    2. Tehtävän voi tehdä kahdella tapaa.
      1. Ottakaa nippu lehtiä. Leikatkaa talteen erilaisia ja erikokoisia henkilökuvia. Leikatkaa kuvat siten, että ne ovat suunnilleen samankaltaisia (esimerkiksi kuvissa on vain kasvot tai mukana on myös hieman henkilön ylävartaloa). Järjestäkää kuvat erilaisten tunnetilojen mukaan omiin ryhmiinsä (ilo, suru, viha, ärtymys) tai asettakaa kuvat kulkemaan tunnejanalle iloisuutta viestittävistä kuvista surullisiin.
      2. Etsikää lehdistä henkilöitä, jotka ilmentävät jotain tiettyä tunnetta, esimerkiksi riemua, vihaa tai välinpitämättömyyttä. Leikatkaa henkilöt talteen ja vertailkaa erilaisia tuloksia. Keskustelkaa, erosivatko tulkinnat toisistaan. Oliko tehtävä helppo vai haastava ja miksi? Jos mukana oli mainoskuvia, miten ne eroavat tunteiden esittämisessä uutiskuvista?
    3. Keskustelkaa, erosivatko tulkinnat toisistaan. Oliko tehtävä helppo vai haastava ja miksi? Jos mukana oli mainoskuvia, miten ne eroavat tunteiden esittämisessä uutiskuvista?

3. Kuvatuottaminen

  • Kuvituskuvassa lapsi istuu aikuisen sylissä, joka pitää kädessään älypuhelinta. Molemmat hymyilevät ja vilkuttavat puhelimen näytölle. Kuvilla voidaan tallentaa hetkiä ajasta. Tekniikan kehittyessä kuvien tallentamisen tarkkuus on kasvanut. Kameroilla myös pystyy tallentamaan silmän reagointia nopeampia asioita. Esimerkiksi urheilukilpailuissa voidaan tallentaa maaliviivan ylitys niin, että tulokset voidaan varmuudella määritellä. Tutkijoiden kehittämä maailman nopein kamera tallentaa 5 biljoonaa kuvaa sekunnissa ja se pystyy mallintamaan jopa valon liikkeen. Toisaalta pitkillä valotusajoilla voidaan tallentaa samaan kuvaan pitkiäkin aikoja ja kuvia yhdistämällä voidaan hahmottaa hitaita kehityskulkuja, esimerkiksi tähtitaivaan liikettä.

    Kuvat voivat säilyä pitkiäkin aikoja tai ne voivat kadota nopeasti. Maailman vanhimmat kalliomaalaukset ovat jopa 40 000 vuoden takaa. Ensimmäinen valokuva on vuodelta 1826. Kuvien avulla voidaan tallentaa tietoa ja siirtää sitä tuleville sukupolville. Kuvallinen kulttuuri on myös nopeaa. Sosiaalisessa mediassa voidaan esimerkiksi kuva tai video lähettää niin, että se näkyy vastaanottajalla vain muutaman sekunnin ennen kuin se häviää.

    Luolamaalauksia tai kalliopiirustuksia.

    Kallioon maalatut ihmis- ja eläinhahmot ovat säilyneet Astuvansalmella jopa 6000 vuotta. Noin 70 visuaalisen elementin kokonaisuus on yksi suurimmista historiallisista kalliomaalauksista koko Pohjois-Euroopassa.

    Kuva: Ohto Kokko, CC BY-SA 3.0

    Älypuhelimellä kuvataan omia kenkiä

    Mediavälitteinen visuaalinen viestintä voi olla hyvin nopeaa. Esimerkiksi Snapchatin kaltaisissa sosiaalisen median sovelluksissa viestit voivat kadota muutamissa sekunneissa.

    Kuva: Olivia O’Connor.

    Lue lisää: Lappalainen, S., Korpinen, V. & Pokkinen. (2017) Aika digittää. Näkökulmia ja menetelmiä erityisryhmien nuorten mediavaikuttamiseen. Osa II: Digitaalisuutta soveltavia mediavaikuttamisen menetelmiä.

  • Kuvien avulla voi tallentaa visuaalisesti hetkiä, tapahtumia ja tilanteita päiväkirjamaisesti muistiin. Tallennettujen kuvien avulla voimme katsoa, miltä maailma on näyttänyt menneisyydessä.

    Arkistot, ihmisten omat kuva-albumit ja mediassa esitetyt kuvat antavat mahdollisuuden vilkaista historiaan. Kaikkia asioita ei ole kuitenkaan kuvattu tai kuvia ei ole säilynyt, joten kuvat esittävät aina vain kapean osan laajemmasta moniulotteisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on pohtia nykyistä maailmaa ja elinympäristöä. Mitä asioita nykymaailmasta olisi tärkeä säilyttää tulevaisuuteen?

    1. Voitte tutustua omasta elinympäristöstä säilyneisiin kuviin esimerkiksi omien tai kirjastosta löytyvien arkistojen avulla. Voitte myös tutkia Finna.fi-sivustolta löytyviä valokuvia. Mistä asioista, paikoista tai tilanteista kuvia on säilynyt?
    2. Pohtikaa, mitä asioita haluaisitte nykymaailmasta kuvata ihmisille tulevaisuuteen. Anna osallistujille tehtäväksi kuvata yksi valituista aiheista. Voitte halutessanne tehdä yhteisen kuvausmatkan lähiympäristöön.
    3. Keskustelkaa valituista aiheista ja otetuista kuvista yhdessä. Pohtikaa lisäksi kuvallista säilymistä. Mikä olisi paras tapa säilyttää kuvat mahdollisimman pitkään?

    VINKKI: Lapsia voi kannustaa siihen, että perheen aikuisten kanssa tutkitaan kuvia heidän lapsuudestaan tai nuoruudestaan. Mistä yksityiskohdista voi huomata, että kuva esittää mennyttä aikaa?

  • Spektri Näkyvän valon spektrillä tarkoitetaan valon aallonpituusalueen värijakaumaa, joka on silmin nähtävissä. Esimerkiksi taivaalla näkyvä sateenkaari on optinen ilmiö, jossa auringon valo heijastuu vesipisaroista spektrin eri väreissä. Pääväreiksi voidaan luetella violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen. Mitä värejä löydätte omasta ympäristöstänne? Kuva: davidsancar, CC BY 2.0.

    1. Keskustelkaa aluksi yhdessä erilaisista väreistä. Mitä värejä tiedätte? Mitkä ovat lempivärejänne?
    2. Harjoitelkaa kuvaamista yhdessä kameran tai älypuhelimen kameran kanssa. Voitte samalla harjoitella yhdessä kameran aukaisemista, sen suuntaamista, vakaana pitämistä ja kuvan ottamista. Kokeilkaa, miten kameran kanssa liikkuminen lähemmäs ja kauemmas kuvauskohteesta vaikuttaa kuvaan. Kuvausharjoituksia voitte tehdä koko ryhmän kanssa tai pienryhmissä.
    3. Pohtikaa omasta ympäristöstä löytyviä värejä. Etsikää omasta ympäristöstä eri värisiä kuvauskohteita. Löydättekö kaikki sateenkaaren värit?
    4. Tarkastelkaa lopuksi otettuja kuvia yhdessä. Voitte koota kuvat värijärjestykseen. Videomuokkausohjelmalla voi kuvista tehdä myös animaation, johon voi lisätä ääntä tai musiikkia. Joissakin kuvaesitysohjelmissa on myös automaattinen diaesitys, jonka avulla voitte laittaa kuvat esille.
  • Erilaisia hymiöitä ja emojeita käytetään varsinkin digitaalisessa viestinnässä visuaalisina elementteinä vuorovaikutuksen tukena. Niillä voi ilmaista erilaisia asioita, eleitä, ilmeitä, esineitä tai ihmisiä tai niiden avulla voi kuvastaa tunnelmia, kokemuksia tai ympäristöjä. Emojeita voidaan hyödyntää visuaalisina elementteinä korvaamaan muuten tekstimuotoisesta kommunikaatiosta mahdollisesti puuttuvaa non-verbaalista viestintää.

    Mediaa voi kuvata metaforan avulla omana kielenään niin, että jokaisella medialla on oma kerronnan tapansa, eli oma kielensä. Kieli vaihtuu kun samaa tarinaa kerrotaan eri medioiden avulla. Esimerkiksi kirjallisuuteen pohjautuva elokuva on käännetty kirjan kieleltä elokuvan kielelle. Tässä tehtävässä käännetään eri medioissa esitettyjä tarinoita ja sisältöjä emojien kielelle.

    1. Kirjoittakaa jokin sana tai lause hyödyntäen pelkästään emojeja. Emojeita löytyy älypuhelinten kirjoitussovelluksista tai verkosta. Emojipediasta voitte hakea emojeita ja lukea myös niihin liittyviä selityksiä.
    2. Voitte kääntää emojeiksi esimerkiksi yksittäisiä sanoja, kirjojen, elokuvien, musiikkikappaleiden nimiä. Voitte myös arvuutella keksittyjä emoji-ilmauksia yhdessä. Esimerkiksi, mikä elokuva on kyseessä?
    3. Keskustelkaa lopuksi emojien käyttämisestä. Oliko sanojen kääntäminen vaikeaa?

    Lue lisää:  Meyrowitz, J. (1999) Understandings of mediaMeidän jutusta tuttu

  • Nettimeemit ovat osa digitaalista kuvailmaisua ja vuorovaikutusta. Meemit voivat olla muodoltaan kuvia, piirroksia, videoita tai animaatioita. Ne voivat olla myös toimintaa, tunnistettavia ja kopioitavia liikkeitä, ilmeitä ja asentoja, joita voidaan hyödyntää vuorovaikutuksessa. Nettimeemit voidaan määritellä uudelleenmuokatuiksi ja toistuviksi viesteiksi, jotka nopeasti leviävät osallisuuden mahdollistavassa digitaalisessa kulttuurissa vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi (Wiggins & Bowers 2014).

    Pelkkien kuvien lisäksi meemeissä voi olla myös tekstiä. Meemejä voidaan jakaa tai tehdä esimerkiksi huumorin varjolla. Niissä voidaan leikitellä visuaalisella tulkinnalla rakentamalla alkuperäisen teoksen päälle uusia merkityksiä. Hakukoneiden avulla verkosta löytyy paljon erilaisia valmiita meemintekosivustoja ja -sovelluksia.

    1. Pohtikaa yhdessä meemejä. Millaisiin meemeihin olette törmänneet? Mistä meemejä voi löytää? Mikä tekee meemeistä suosittuja? Mihin tarkoitukseen meemejä voi käyttää?
    2. Anna osallistujille tehtäväksi miettiä pienryhmissä jokin aihe, jonka puolesta he voisivat toimia. Aiheen valinnassa voidaan hyödyntää oman elinympäristön tapahtumia, sosiaalisen median sisältöjä tai ajankohtaista keskustelua muussa mediassa. Pohtikaa millaista keskustelua aiheeseen liittyen käyty, ketkä siitä ovat kiinnostuneita ja millaisia näkökulmia aiheeseen liittyy.
    3. Miettikää, miten meemejä voisi hyödyntää valitsemassanne aiheessa. Millaisen viestin haluaisitte kertoa? Millaisia meemityyppejä viestin kertomisessa voisi hyödyntää? Kenelle viestin tulisi olla suunnattu? Missä niitä voisi julkaista, jotta ne tavoittavat oikean kohderyhmän?
    4. Kun ryhmät ovat valinneet aiheen, oman näkökulman ja siihen liittyvän viestin ja meemityypin voitte suunnitella meemin tekemistä. Voitte hyödyntää olemassa olevia kuvapankkeja, verkkogallerioita tai valokuvata tai videoida sen itse. Jakaessanne mahdollisesti kuvia eteenpäin, huolehtikaa myös tekijänoikeuksien kunnioittamisesta.
  • Tehtävässä etsitään omaa elinympäristöä kuvaava vanha valokuva ja verrataan sitä uuteen kuvaan samasta paikasta. Tehtävä voidaan tehdä ryhmä- tai yksilötyönä.

    1. Etsikää aluksi valokuva paikallisesta elinympäristöstä omista kuva-arkistoista tai verkosta löytyvistä lähteistä, esimerkiksi Finna.fi-sivustolta. Kuvaksi kannattaa valita sellainen, jossa on nähtävillä tietty tunnistettava paikka.
    2. Miettikää tarkemmin, mistä paikasta valitsemanne kuva tai kuvat on otettu. Voitte hyödyntää kuvaan liitettyjä tietoja.
    3. Ryhmien kanssa voi olla parempi, että ohjaaja valitsee vanhat kuvat tai tietyn alueen ennakkoon, jotta kohteeseen voidaan tehdä retki. Tehkää retki kuvan paikkaan ja kuvatkaa se. Vertailevan analyysin vuoksi kuva kannattaa pyrkiä ottamaan mahdollisimman samasta suunnasta ja samalta etäisyydeltä kuin aiempi kuva.
    4. Tarkastelkaa paikan muutosta vertailemalla ja analysoimalla vanhoja ja uusia kuvia keskenään. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ajan kulumisesta, muutoksesta sekä muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Analyysia voidaan tehdä jo kuvaamisen ohessa. Milloin kuvat ovat otettu? Kuinka paljon kuvien ottamisen välillä on aikaa? Missä paikasta kuva on otettu ja mitä kaikkea kuvassa esiintyy? Mitä kaikkea kuvan paikassa on muuttunut ajan kuluessa?
    5. Pohtikaa kokemusta valokuvien etsimisestä, uuden valokuvan ottamisesta ja muutoksesta kuvien välillä. Oliko kuvia helppo löytää? Mistä muualta kuvia voisi etsiä? Mitkä kaikki asiat olivat muuttuneet ajan saatossa? Mitkä asiat ovat mielestäsi vaikuttaneet muutokseen? Millaisena näet saman paikan tulevaisuudessa, esimerkiksi kymmenen tai sadan vuoden kuluttua?

    Materiaalivinkki: Aikamatkaajat https://www.mediataitokoulu.fi/aikamatkaajat.pdf

Materiaalin linkittyminen toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin

  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018)

    Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa laaja-alaiselle osaamiselle, joka muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Materiaalin avulla voidaan tukea erityisesti laaja-alaisen osaamisen alueista varhaiskasvatuksessa kulttuurista osaamista, vuorovaikutusta ja ilmaisua, monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä osallistumista ja vaikuttamista. Visuaaliset sisällöt ja mediavälineet tarjoavat mahdollisuuksia tutkia ja ymmärtää omaa elinympäristöä sekä tutustua erilaisiin kulttuureihin. Mediat tarjoavat lapsille monia kuvallisuuteen pohjautuvia mahdollisuuksia kertoa asioista, tuoda esiin omaa ajatteluaan sekä toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista ja monimuotoista osaamista, esimerkiksi kuvanlukutaitoa osana monilukutaitoa. Visuaalinen viestintä ja siihen liittyvät mediavälineet ja sisällöt antavat mahdollisuuksia osallisuudelle ja vaikuttamiselle.

    Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet

    Materiaalia voi soveltaen hyödyntää esiopetuksen tavoitteellisessa kasvatustoiminnassa erityisesti laaja-alaista osaamista edistettäessä. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan esiopetuksessa tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Materiaali linkittyy laaja-alaisen osaamisen alueista esiopetuksessa erityisesti kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun, monilukutaitoon, tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kuvallisen viestinnän avulla voidaan tutkia ja oppia ympäröivästä maailmasta, tutustua erilaisiin kulttuureihin ja toimia vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Erilaisten medioiden, teknologioiden ja digitaalisten sisältöjen avulla lapset pystyvät tuomaan esiin myös omaa ajatteluaan ja ilmaisemaan itseään. Nämä tarjoavat lapselle myös keinoja osallistua.

    Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

    Perusopetuksessa materiaalin teemoja, sisältöjä ja toimintaideoita voidaan soveltaen hyödyntää eri oppiaineissa laaja-alaisten osaamisalueiden puitteissa. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Materiaalin sisällöt linkittyvät erityisesti kulttuuriseen osaamiseen, vuorovaikutukseen ja ilmaisuun (L2), monilukutaitoon (L4), tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen (L5) sekä osallistumiseen, vaikuttamiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen (L7). Visuaalisen ja kuvallisten mediasisältöjen avulla voidaan oppia eri kulttuureista, toimia yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sekä löytää erilaisia yhteistä vuorovaikutusta edistäviä keinoja. Kuvallinen viestintä antaa työkaluja itseilmaisuun ja vaikuttamiseen. Tieto- ja viestintäteknologiat sekä digitaaliset sisällöt ovat usein visuaalisia ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää laaja-alaista ja moninaista osaamista.

    Lukion opetussuunnitelman perusteet

    Materiaalin sisältöjen avulla voidaan tukea lukion aihekokonaisuuksien edistämistä. Aihekokonaisuudet ovat lukiossa oppiainerajat ylittäviä teemoja ja laaja-alaisia osaamisalueita. Lukion aihekokonaisuuksista materiaalin teemoihin liittyvät erityisesti aktiivisen kansalaisuuden, yrittäjyyden ja työelämän, kulttuurien tuntemuksen ja kansainvälisyyden, monilukutaidon ja medioiden muodostamat kokonaisuudet. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja lukion toimintakulttuurissa, joten materiaalin sisältöjä voidaan näiden aihekokonaisuuksien puitteissa soveltaen hyödyntää eri oppiaineissa. Visuaaliset mediat tarjoavat mahdollisuuksia toimia aktiivisina kansalaisina, tekemään yhteistyötä ja vaikuttamaan eri yhteisöissä. Kuvalliset sisällöt medioissa antavat mahdollisuuksia opiskelijoille kartuttaa kulttuurien tuntemusta ja tukee kulttuuri-identiteettien rakentamista ja toimijuutta. Kuvalliset mediasisällöt tarjoavat mahdollisuuden kehittää laajan tekstikäsityksen mukaisesti erilaisia tulkinnan, tuottamisen ja arvottamisen taitoja.

    Ammatillisen opetuksen opetussuunnitelmat

    Ammatillisessa koulutuksessa materiaalin sisältöjä voidaan soveltaen hyödyntää yhteisistä tutkinnon osista viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen edistämiseen. Kuvallinen ja visuaalinen viestintä sekä kuvalliset mediasisällöt ja niihin pohjautuvat mediavälineet ovat osa nykypäivän sekä tulevaisuuden työelämää ja linkittyvät näin ammatillisiin osaamisvaatimuksiin. Kuvallisen informaation ja tiedon etsiminen, tulkinta ja kriittinen arvioiminen sekä toisaalta kuvallisen viestinnän hyödyntäminen omassa viestinnässä ja vuorovaikutuksessa on osa ammatillisia osaamistavoitteita esimerkiksi digitaalisessa ympäristössä toiminnan sekä taiteen ja luovan ilmaisun osalta.

    Kirjasto

    Materiaali antaa tukea kirjastojen monipuoliseen mediakasvatustoimintaan. Laki yleisistä kirjastoista kuvaa kirjastojen tavoitteita ja asettaa niille tehtäviä. Kirjastolain tavoitteena on edistää muun muassa ihmisten mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, monipuolista lukutaitoa ja aktiivista kansalaisuutta. Nämä kaikki tavoitteet liittyvät kuvalliseen mediakulttuuriin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Lain mukaan yleisen kirjaston tehtävänä on muun muassa tarjota ohjausta ja tukea monipuoliseen lukutaitoon, tarjota tiloja oppimiseen ja harrastamiseen ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Materiaalin avulla voi tukea ja antaa työkaluja kirjastoalan ammattilaisille näiden tehtävien toteuttamiseen erityisesti visuaalisen ja kuvallisen mediakulttuurin osalta.

    Nuorisotyö

    Oppaan sisällöt, sen tietotekstit ja toimintaideat tukevat nuorisotyössä tehtävää mediakasvatusta ja sitä kautta nuorisotyön tavoitteiden mukaista toimintaa. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman mukaan esimerkiksi digitaalisen nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun tukeminen medioituneessa ja alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Nuorisolain mukaisesti oppaan avulla voidaan tukea nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista.

Mielen kuvittajat – opas visuaaliseen mediakasvatukseen (pdf)

Mielen kuvittajat – opas visuaaliseen mediakasvatukseen (pdf)

Lataa tiedosto