II Tiede tuottaa luotettavaa tietoa

Tutkitaan itse!

Mitä kasveja tai eläimiä omasta elinympäristöstämme löytyy? Mikä on ihmisten lempiruoka? Kuinka paljon lapsista kirjoitetaan uutisia? Millainen maailma on ollut ennen syntymääni?

Tässä toimintaideassa tehdään valitsemastanne aiheesta tutkimusharjoitus. Toiminnan tavoitteena on edistää ymmärrystä tutkimuksen tekemisestä ja siihen kuuluvista osioista sekä kannustaa järjestelmälliseen ja tavoitteelliseen tutkimukselliseen toimintatapaan. Toimintaa voidaan hyvin soveltaa osallistujien ikä- ja osaamistason mukaan esimerkiksi tutkimuskohteiden ja menetelmien avulla.

Voitte tehdä tutkimuksen samasta teemasta yhteisesti tai toimintaa voi tehdä pienryhmissä. Tutkimus voi kohdistua esimerkiksi oman ympäristön tutkimiseen, ihmisten mielipiteiden ja näkemysten kartoittamiseen, median analysoimiseen.

Toiminta koostuu viidestä toisiinsa linkittyvästä osa-alueesta:
1) Tutkimusaiheen määrittelystä,
2) Tutkimusmenetelmän valinnasta,
3) Tutkimuksen toteuttamisesta ja dokumentoimisesta,
4) tutkimustulosten julkaisusta sekä
5) toiminnan yhteen vetävästä loppukeskustelusta.

Harjoitus voidaan toteuttaa laajempana kokonaisuutena tai keskittyen soveltaen johonkin tiettyyn osioon, esimerkiksi havaintojen tekemiseen ja omaan ympäristöön tutustumiseen.

Nuorempien lasten kanssa voitte keskittyä havaintojen tekemiseen, niiden kuvailun harjoitteluun, havainnon tulkintaan sekä muille kertomiseen ja itseilmaisuun.

Mitä tutkitaan?
• Tutkimuksen aiheen ja kohteen voitte vapaasti ideoida ja valita.
• Tutkittavat aiheet voivat olla esimerkiksi oma elinympäristö, luonto, ihmiset, media tai historia. Tutkimuskohteina voivat olla esimerkiksi taideteokset ja kirjallisuus, haastattelut, puheet, tallenteet (äänitykset ja videot), valokuvat ja julisteet, uutiset ja mainokset tai musiikki.
• Kysymysten tulisi kohdistua tarkasti tutkittavaan asiaan. Liian laajoihin kysymyksiin ei välttämättä voida vastata. Tutkimuskysymyksiä tarkennettaessa rajaamista voidaan tehdä esimerkiksi taustatietoja etsimällä tai pohtimalla aiheeseen liittyen esimerkiksi kysymyssanoilla: Kuka, mitä, milloin, miten, miksi, missä?
• Yhtä laajaa tutkimuskohdetta voidaan lähestyä myös useamman ryhmän työssä eri näkökulmista. Jos ryhmää kiinnostaa vaikkapa YouTube-videopalvelu, yhden ryhmän tutkimuskysymyksenä voi olla esimerkiksi ”kuinka paljon YouTubea käytetään”, toisen taas ”miksi nuoret tykkäävät YouTubesta”.

Tutkimustavat
• Tutkimus voi olla pitkäkestoinen pitkittäistutkimus tai lyhyempiaikainen poikittaistutkimus. Pitkittäistutkimuksen keston voitte itse valita, mutta suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon sitoutumisaika tutkimukseen.
• Tutkimusmenetelmiä voivat olla esimerkiksi haastattelut, kyselyt, testit, havainnointi ja dokumentointi. Voitte esimerkiksi laskea tutkittavat kohteet, kirjata ylös havainnot, kuvata tapahtunutta tai tiivistää tärkeimmät asiat esimerkiksi kuvallisesti tai asiasanoin. Voitte valokuvata ja tehdä muistiinpanoja.
• Tutkimusmenetelmää valittaessa on tärkeä miettiä, millaista tietoa milläkin menetelmällä voi saavuttaa.

Tutkimus ja dokumentointi
• Aloittakaa tutkimuksen tekeminen ja kerätkää tutkimusaineisto.
• Tutustukaa kerättyyn aineistoon omasta näkökulmastanne. Voitte esimerkiksi laskea tutkittavat kohteet, kirjata ylös havainnot, kuvata tapahtunutta tai tiivistää tärkeimmät asiat esimerkiksi kuvallisesti tai asiasanoin.
• Voitte dokumentoida tutkimuksen tekoa esimerkiksi valokuvin tai muistiinpanoin. Näin voi olla helpompi palata tutkimuksen teon vaiheisiin myös jälkikäteen.
• Voitte hakea tietoa aiheesta myös muista lähteistä.

Tutkimustulokset esille!
• Jotta tutkimuksista on hyötyä, on tärkeää, että tulokset saavat näkyvyyttä ja ihmiset kuulevat niistä. Tutkimustuloksia voidaan julkaista ja esittää monin eri tavoin.
• Pohtikaa missä tulokset julkaisette ja kenelle?
• Voitte hyödyntää esimerkiksi kirjoitettua tekstiä, ääntä, kuvaa videota. Voitte perustaa näyttelyn, tehdä kirjoitelmia, blogeja tai videoita. Tuloksia voi myös visualisoida piirroksiksi, julisteiksi tai infograafeiksi.
• Pohtikaa julkaisemisessa myös tiedon luotettavuutta. Mistä olette saaneet taustatiedon, jos sitä on käytetty? Voidaanko tutkimuksen tulosta yleistää vai kertooko se vain esimerkiksi oman koulunne oppilaiden mielipiteistä?

Lopuksi
• Pohtikaa lopuksi tutkimuksen toteuttamista mediakasvatuksen näkökulmasta. Missä kaikissa vaiheissa tarvittiin mediaa? Millainen tutkimuksesta olisi tullut, jos mediaa ei olisi ollut käytettävissä?
• Keskustelkaa myös tutkimuksen tekemisestä ja valitusta menetelmästä. Voitte tehdä myös vertaisarviointia ryhmien kesken niin, että ryhmät voivat pohtia eri tutkimustapojen hyviä tai huonoja puolia.
• Millaista tutkimuksen tekeminen oli? Mikä oli haastavaa, helppoa, mukavaa?

Lisätietoa ja luettavaa:
• Helsingin yliopisto: ”Alle kouluikäisten lasten tiedekasvatus alkaa havainnoista”
”Elämyksiä kemiasta – Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen työvälineeksi”
• Vartiainen, J. (2016) Kehittämistutkimus: Pienten lasten tutkimuksellisen luonnontieteiden opiskelun edistäminen tiedekerho oppimisympäristössä. Helsinki: Helsingin yliopisto.
• Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelma. Monilukutaito ja tiedekasvatus.