Kun lähdetään tutkimaan mediaa, on hyvä kartoittaa, mitä eri medialaitteita ja -sisältöjä on olemassa. Mediaan tutustuminen voidaan tehdä keskustellen medioista ja mediankäytöstä tai väritystehtävän avulla.
Pyydä osallistujia keskustelemaan aluksi pienryhmissä vapaasti siitä, mitä medialla tarkoitetaan ja mitä medioita he tietävät. Pyydä heitä kirjaamaan eri mediat ylös. Käykää lopuksi keskustelujen tulokset yhdessä läpi. Kootkaa eri mediat yhteisesti nähtäville ja keskustelkaa, mitkä mediat ovat ryhmässänne yleisimmin käytettyjä.
Väritystehtävässä nimetään erilaisia mediavälineitä ja tullaan tutuiksi media-sanan kanssa sekä pohditaan omien esimerkkien kautta, millaista sisältöä eri mediavälineistä saa. Tulosta valmiiksi media-kuvat osallistujille (liite sivun lopussa). Värityksen lomassa voitte keskustella eri medioista ja siitä, mihin kaikkeen niitä voidaan käyttää. Tyhjälle ruudulle voitte piirtää esimerkiksi lasten oman lempimedian. Etsikää lisäksi ympäristöstänne erilaisia medioita. Mitä kaikkia välineitä löydätte?
Mitä media tarkoittaa?
Medialla tarkoitetaan tässä materiaalissa sekä erilaisia mediavälineitä, kuten televisiota, radiota, kirjoja, lehtiä, tietokoneita ja älypuhelimia sekä erilaisia mediasisältöjä, kuten televisio-ohjelmia, elokuvia, valokuvia, lehtiartikkeleita, kirjoja, verkkosivuja, sovelluksia tai pelejä. Laajan tekstikäsityksen mukaan tietoa voidaan esittää ja välittää monin eri tavoin, kuten visuaalisesti, audiovisuaalisesti tai esimerkiksi digitaalisesti. Mediatekstiksi kutsutaan yksittäistä mediasisältöä, esimerkiksi kuvaa, ääntä tai videota. Mediavälineitä ja -sisältöjä ei voi kuitenkaan aina tarkasti erotella toisistaan eikä niin ole aina välttämätöntä tehdäkään. Mediat ovat kuitenkin jatkuvasti läsnä ihmisten arjessa ja ne välittävät valtavasti tietoa. Kriittisen ajattelun ja tiedonhakutaitojen myötä voi medioista löytää olennaisen ja luotettavan tiedon.
