Kysymyksiä lasten kanssa käsiteltäväksi

Tehtäväalustus

Mistä puhutaan, kun puhutaan digitaalisesta pelaamisesta?

Pelaaminen on jo pitkältä ihmiskunnan historiasta ollut osa ihmisen vapaa-aikaa ja luontaista kiinnostusta. Digitaalisella pelaamisella viitataan erityisesti mobiili-, tietokone- ja konsolipelaamiseen ja se on osa pelaamisen pitkää jatkumoa. Huomattavan suuri osa lapsista ja nuorista viettää aikaansa vähintään viikottain pelien parissa. Lapset ja nuoret ovat myös koko väestön aktiivisimpia pelaajia. Jo pienet lapset käsittelevät pelejä tärkeänä mediaympäristönä ja leikin välineenä, josta inspiroidutaan, joita fanitetaan ja joista ammennetaan tarinoita tai tekemistä pelin ulkopuoliseen maailmaan. Nuorille pelimaailma on harrastuksen ja sosiaalisuuden kenttä. Se on mielekäs ympäristö, jossa vietetään aikaa ystävien kanssa ja jossa saa kuulua omanlaisiinsa yhteisöihin. Muun muassa näistä syistä pelikasvatus on tärkeä ja keskeinen osa nykyaikaista kasvatusta ja arkea.

Pelikasvatus tähtää pelaamisen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen ja pelihaittojen ehkäisemiseen. Pelaamisen muotoutumiseksi hyväksi tai huonoksi harrastukseksi voi vaikuttaa pelaajana paljolti itse. Lasten suhteen säännöt pelaamiselle luodaan kodeissa ja kouluympäristö on tätä kasvatustyötä tukeva paikka. On tärkeää, että lapsi ja nuori voi puhua pelaamisesta avoimesti kaikkien aikuisten kanssa. Suhtautuminen pelaamiseen määrittää luottamusta myös silloin, kun puhutaan ongelmista. Pelaaminen herättää voimakkaita tunteita: häviäminen, voittaminen, ilo, suru, raivo, ihastuminen, samaistuminen… Aikuista tarvitaan auttamaan näiden tunteiden käsittelyssä ja purkamisessa rakentavalla tavalla.

Mitä aiemmin pelaamiseen liittyviin asioihin kiinnitetään huomiota niin koulussa kuin kotona, sitä varmempi pohja tasapainoiselle pelaamiselle lapsen ja nuoren elämässä luodaan.

Voit käyttää videota keskustelun herättäjänä lapsen ja nuoren kanssa. Video auttaa käsittelemään monia arkeen liittyviä haasteita sekä lapsen että aikuisen näkökulmasta.

Helppoja tapa lähestyä aihetta on kysyä esimerkiksi:

  • Mitä hyötyjä tai haittoja pelaamisesta on koettu olevan itse?
  • Näkyvätkö hyödyt vai haitat merkittävämmin pelaajan arjessa?