Kuvaaminen lasten arjessa

Kännykkä kannustaa kuvaamiseen

Koskaan aikaisemmin ei oman elämän tärkeiden hetkien tallentaminen ja jakaminen toisten kanssa ole ollut niin helppoa kuin nyt. Kännyköiden kamerat, nettiyhteydet ja sovellukset tarjoavat rajattomat mahdollisuudet arkipäivän kuvaamiseen ja omien sisältöjen tuottamiseen.

Kännykkä kannustaa kuvaamiseen

Ensimmäinen kännykkä hankitaan useimmiten turvavälineeksi koulupolkuaan aloittavalle lapselle, ja myös kännykkäkuvaaminen alkaa monella silloin. Ei siis ihme, että muutamaa vuotta vanhemmalle koululaiselle kännykkä on jo tärkeä, kaikkialla mukana kulkeva arjen kaveri ja oman mediatuottamisen väline.

Mitä lapset ja nuoret sitten kuvaavat? Tuoreen tutkimuksen mukaan alakouluikäinen ottaa kuvia, kun ympärillä näkyy jotakin hauskaa, jännää tai mielenkiintoista. Suosituimpia kuvauskohteita ovat omaan arkeen ja lähiympäristöön liittyvät asiat, kuten lemmikit, luonto, maisemat, kaverit, perheenjäsenet ja erilaiset rakennukset. Itseen päin kamera alkaa kääntyä 11-12 -vuotiaana, kun kiinnostus omaan kehoon, omaan identiteettiin ja rajojen etsimiseen lisääntyy sekä elämä sosiaalisessa mediassa alkaa kiinnostaa.

Kuvaaminen on tämän ajan lasten ja nuorten tapa havainnoida, pohtia, tulkita ja kyseenalaistaa ympäröivää maailmaa. Kuvaamisella myös tutkitaan ja tarkastellaan omaa persoonaa. Aluksi itseotettuja kuvia katsellaan suoraan kännykästä tai kamerasta itsekseen tai kavereiden kanssa, mutta nettiyhteyden ja pikaviestisovellusten myötä omat tuotokset vilahtavat parilla klikkauksella suoraan kaverin kännykkään katsottavaksi. Kuvia aletaan jakaa myös nettiyhteisöissä, joissa toisilta nuorilta toivotaan palautetta omista kuvista.

Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvat itsensä tutkaileminen, erilaiset kokeilut ja ajanvietto kavereiden kanssa. Lapset toimivat myös uusien mediavälineiden ja sovellusten kanssa uteliaasti kokeillen ja nopeasti omaksuen. Välineiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään ennakkoluulottomasti ja rajoja testaillen.

Sosiaalisen median sovelluksissa perinteiset yksityisen ja julkisen vuorovaikutuksen rajat hämärtyvät helposti. Lasten saattaa olla vaikea hahmottaa toimintansa vaikutuksia sekä omaan elämäänsä että toisten hyvinvointiin. Nuoret saattavat jakaa älypuhelinten pikaviestimillä hyvinkin henkilökohtaisia, jopa intiimejä kuvia, jotka sitten pahimmissa tapauksissa leviävät vääriin käsiin tai niitä käytetään kiusaamisen välineenä.

Toiminta mediassa edellyttää uudenlaista ymmärrystä oman ja muiden toiminnan seurauksista sekä kykyä huomioida niin omat kuin toistenkin ihmisten oikeudet verkossa. Vastuullista mediatoimijuutta ja arjessa tarpeellisia mediataitoja ei kuitenkaan opita automaattisesti tai itsekseen. Turvalliseen ja eettisesti kestävään tapaan toimia mediassa – tässä tapauksessa kuvien ja sosiaalisen median maailmassa – tarvitaan aina kasvattajien tietoista opastusta ja läsnäoloa lasten media-arjessa.