Hástalus – animašuvdna mediabajásgeassimii

Animašuvnnas gieđahallojit sosiála media ja nuoraide dehálaš ja áigeguovdilis temát: sosiála gaskavuođat ja dohkkeheapmi, identitehta hápmašuvvan ja iešdovddu ja iežas árvvus atnima gažaldagat. Fáddá dahká vejolažžan suokkardallat sosiála media maiddái iežas ovdanbuktima ja oasálašvuođa hápmašuvvama reaidun. Animašuvdna lea čujuhuvvon jahkeluohkáide 7–9.

Sosiála media lea máŋggaide nuoraide okta dehálaš sosiála biras. Sosiála medias hábmejuvvojit áddejumit das, makkár eallinstiila, ovdanbuktin, sisdoalu buvttadeapmi dahje máhttu lea guđege dilis ášši, man háliida geahččalit juksat dahje mii lea alcces dehálaš servošiin dohkálaš. Iešdovdamuš ahtanuššá olles eallinagi, muhto identitehta ja iežas háltelinjá ohcan leat erenomáš áigeguovdilat nuorravuođas. Dalle nuorra sáhttá geahččalit iešguđetlágan rollaid ja beroštumi čuozáhagaid ja ohcat iežas saji dahje gilvvohallat das iešguđetlágan servošiin, maiddái interneahtas.

Somes olbmot ovdanbuktet iežaset teavsttaiguin, govaiguin, filmmažiiguin ja memiid bokte juohkimiin earáid buvttadan sisdoaluid ja reageremiin daidda. Dát buot leat vuogit, maiguin some geavaheaddjit muitalit máidnasa iežaset birra ja geažuhit nuppiidasaset ­– diđolaččat dahje diđoškeahttá – makkárat ieža leat ja makkár sosiála joavkkuid sii dovdet alcceseaset lunddolažžan.

Dávjá somes ja dan bokte hápmašuvvi identitehtas leage sáhka das, makkár sosiála servošiidda geavaheaddjit vásihit sii gullet ja geaidda sii buohtastahttet iežaset. Digitála vuođuid servošat sáhttet hápmašuvvat dehálaš váikkuheaddji oassebeallin ja sadjin, gos identitehta hápmašuvvá. Dat sáhttet leat nuorra olbmui dehálaš oalit oidnojuvvot ja oažžut dávisteami iežaset jurdagiidda. Sosiála media servošiin sáhttá gávdnat seammalágan olbmuid ja ođđa skihpáriid, geain leat seammá beroštumit. Veardásašdoarjja lea dehálaš, muhto seammá dehálaččat leat neahtas gávnnaduvvon olbmot ja iešguđetlágan oainnut, mat viiddidit iežas jurddašeami ja oažžut geahččat máilmmi ođđalágan geahččanguovlluin.

Duollet dálle lea buorre dárkkodit, mainna lágiin govva, mii sirdašuvvá some bokte earáide, vástida iežas siskkáldas vásáhusa. Iešguđetlágan rollaid dahje identitehtaid veardádallan neahtas sáhttá leat nuorra olbmui dehálaš oassi iežas ohcamis. Diđolaččat juogaduvvon áššiid lassin nuorat sáhttet suokkardallat, mii dakkár gullá iežas identitehtii, mii ii jur boađe dahje ii boađe ollenge oidnosii somes.

Dárbu oidnojuvvot ja dohkkehuvvot, goas nu erenomážit gean nu dihto olbmo dahje servoša čalmmiin, ja hállu gullat jovkui, leat olmmošlaš vuođđodárbbut, maid dievvama ohcet maiddái somes. Go lea vuorrováikkuhusas earáiguin, oažžu máhcahaga das, leago doarvái dahje dohkkehuvvogo. Goas nu sáhttá leat juobe roavis, jus indiviidda fuomášupmi dahje dan vátni šaddá somes oalle oinnolažžan.

Vásáhus das, ahte gullá olggobeallái, lea muhtin láhkai oahpis máŋggaide nuorravuođa iešguđet muttuin. Go čuovvu some, lea dehálaš goittotge muitit, ahte viehka sihkkarit gávdnojit olbmot, geat dovdet seammá láhkai ja mannet čađa seammasullasaš suokkardallamiid. Bivnnuhamosge some-olmmoš árvideames dovdá iežas goas nu váilevažžan dahje ahte lea eahpelihkostuvvan. Loahpa loahpas some bokte olbmuin oidnoge dušše unna mološ das, makkárat sii oppalaččat leat. Goittotge juohkehaš sáhttá leat mielde hábmemin dorvvolaš somekultuvrra, mas buohkain lea sadji dohkkehuvvot dakkárin go sii leat.

Somes iešguđet váikkuheaddjit ja servošat soitet hábmet málle dahje kodaid, maid mielde galggašii doaibmat dahje makkár oaivilat galggašedje leat, vai gullá man nu dihto jovkui dahje boavjái. Goas nu dákkár rámmat dahje hástalusat soitet orrut gáržžit, ruossalasat dahje iežas árvvuid vuostá. Leage dehálaš figgat diđoštit, makkár albmanusat dahje olbmot somes hábmejit iežas identitehta ja váikkuhit iežas jurddašeapmái. Nuora gánnáha arvvosmahttit dovdát alcces dehálaš árvvuid ja iežas nanu beliid, maid ala positiivvalaš mun-govva sáhttá hápmašuvvat. Buorre iešdovdu guoddá maiddái sosiála medias.

Sosiála media sáhttá fállat nuorra olbmui maiddái valjis iešguđetlágan vejolašvuođaid positiivvalaš doaibmivuhtii ja iežas ovdanbuktimii. Juohkehaš nuorra lea áidnalunddot persovdna, gii sihke riggudahttá, muhto maiddái hábme aktiivvalaččat iešguđetlágan servošiid neahtas. Nuoraid iešguđetlágan dáiddut ja máhttu besset neahtas oidnosii kánske viidásabbot go goassige ovdal. Iežas ovdanbuktin lea mávssolaš mediamáhttu jo dušše dakkárin. Kreatiivvalašvuođa ovdanbuktin somes movttiidahttá ja illudahttá maiddái eará neahttageavaheaddjiid.

Teaksta: Rauna Rahja, Osuuskunta Dadamedia

Govva: Filmbutik

Animašuvdna ja pedagogalaš oassi doarjot jahkeluohkáid 7–9 oahppiid medialohkanmáhtu mihttomeriid Ođđa lohkanmáhtut -ovddidanprográmmas (2020-2023) ráhkaduvvon máhtu govvádusaid surggiin Hutkás ovdanbuktin, Mun media buvttadeaddjin ja Buresbirgejupmi.

Našuvnnalaš audiovisuála instituhta (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) KAVI buvttadan Neahttaeallin-ráiddus almmustahttet mánáide ja nuoraide iešguđet ahkejoavkkuid mielde čujuhuvvon animašuvnnaid. Temáid gieđahallama doarjjan lea ráhkaduvvon guđege animašuvnna oktavuhtii pedagogalaš materiála. Materiálain sáhttá ávkkástallat sihke árrabajásgeassimis ja ovda- ja vuođđooahpahusas ja vaikke ruovttuid ja girjerádjosiid mediabajásgeassima doarjjan.

Almmustahtton liseanssain CC BY-NC