Liitteet

Myyttejä, luuloja, ajatusvirheitä

NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA

Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yleistä.
* Pari- ja läheissuhdeväkivalta on yleisin naisille vammoja aiheuttava väkivallan muoto. Suomessa kuolee vuosittain lähes 30 naista pari- ja läheissuhdeväkivallan uhrina, eli noin yksi nainen joka toinen viikko.

Väkivalta on alempien sosiaaliluokkien ongelma.
* Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa. Se ei ole riippuvainen tulotasosta, koulutuksesta tai ammatista.

Väkivalta on useimmiten kertaluontoista ja ohimenevää: kuka tahansa voi joskus menettää malttinsa ja käyttäytyä väkivaltaisesti. Väkivalta loppuu, kun muutamme yhteen, menemme kihloihin, naimisiin tai kun saamme yhteisen lapsen.
* Parisuhdeväkivallalla on taipumus toistua ja raaistua suhteen jatkuessa. Väkivalta voi alkaa huomaamatta esimerkiksi henkisenä väkivaltana, usein se kuitenkin pahenee kerta kerralta.
* Väkivalta on useimmiten suunnitelmallista ja tavoitteellisesta, usein lyönnit kohdistuvat kehonosiin, jotka voidaan peittää. Riittävän kauan jatkuttuaan se saattaa johtaa uhrin kuolemaan.

Väkivalta on kahden ihmisen keskinäistä riitelyä.
* Riitelyyn liittyy aina neuvottelu tai sen mahdollisuus. Väkivaltatilanteessa ei neuvotella.

Ongelma ei ole naisiin kohdistuva väkivalta, vaan puolisoiden välinen väkivalta: naiset ovat aivan yhtä väkivaltaisia kuin miehet.
* Naiset ovat useammin läheisen tekemän väkivallan uhrina kuin miehet. Lähisuhteessa naisiin kohdistuva väkivalta on seurauksiltaan vakavampaa kuin miehiin kohdistuva.

Jos väkivalta olisi todella vakavaa, nainen ilmoittaisi siitä viranomaisille.
* Väkivallasta on vaikeampi puhua, jos väkivallan tekijä on läheinen henkilö tai kumppani. Naiset hakevat apua ensisijaisesti epävirallisia reittejä, useimmiten puhumalla jonkun läheisen kanssa.
* Naisia hakataan keskimäärin 35 kertaa, ennen kuin he hakevat ulkopuolista apua.

Jos nainen lähtisi suhteesta, väkivalta loppuisi.
* Väkivalta ei välttämättä lopu eroon. Kolmannes väkivaltaisesti puolisoaan kohtaan käyttäytyneistä miehistä jatkaa entisen kumppaninsa pahoinpitelyä tai sillä uhkailua vielä eron jälkeen.
* Väkivalta saattaa myös alkaa naisen ilmoitettua erosta. Nainen on suurimmassa vaarassa silloin, kun ilmoittaa miehelle eroavansa sekä kaksi kuukautta eron jälkeen.

Väkivaltaisuus johtuu päihteistä.
* Useat ihmiset käyttävät päihteitä, mutta he eivät silti käytä väkivaltaa. Päihtymystä käytetään usein selityksenä väkivallalle. Kuitenkin useat niistä, jotka käyttävät väkivaltaa päihtyneenä, käyttävät sitä myös selvänä.

Perheen asiat ovat yksityisiä, eikä ulkopuolisilla ole oikeutta puuttua niihin.
* Perheessä tapahtuva väkivalta on lain mukaan rikos.

SEKSUAALINEN VÄKIVALTA

Naiset sanovat ei tarkoittaessaan kyllä. ”Ei se ollut raiskaus, se oli vain rankkaa seksiä”.
* Raiskauksella ei ole mitään tekemistä seksin kanssa. Raiskaus on aina väkivaltaa. Jokaisella on oikeus kieltäytyä seksistä riippumatta aikaisemmista vihjeistä, lupauksista tai suhteen laadusta. Se, joka ei kunnioita kieltäytymistä, tekee rikoksen.

Naiset ansaitsevat tulla raiskatuiksi. He houkuttelevat miehiä pukeutumisellaan ja ottavat tietoisia riskejä liikkuessaan yksin. Humaltunut nainen on vapaata riistaa.
* Yksikään raiskaus ei ole naisen vika. Vastuu raiskauksesta on aina raiskaajalla. Jokaisella naisella on oikeus pukeutua haluamallaan tavalla ja liikkua missä haluaa mihin vuorokauden aikaan tahansa Naisen humalatila ei anna kenellekään oikeutta loukata hänen fyysistä koskemattomuuttaan.

Naiset valehtelevat ja liioittelevat. Halutonta naista ei voi raiskata. Jos naiselle ei tullut mustelmia, hänen on täytynyt myöntyä seksiin.
* Raiskaus ei välttämättä jätä fyysisiä vammoja. Uhri saattaa itseään suojellakseen katsoa viisaammaksi olla tappelematta raiskaajaa vastaan. Usein näkyviä vammoja saanutta uhria uskotaan helpommin.

Raiskaajat ovat sairaita, mielenvikaisia ja päihteitä väärinkäyttäviä miehiä.
* Raiskaajat ovat enimmäkseen ”tavallisia” miehiä. Alkoholi ei oikeuta seksuaalista väkivaltaa.