Friidu - tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet

5. Naiset ja terveys

”Naisilla on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä. – Naisten terveyteen kuuluu heidän psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointinsa, ja siihen vaikuttavat ratkaisevasti biologisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset, poliittiset ja taloudelliset tekijät.”

”Köyhyys ja taloudellinen riippuvuus on yleistä naisten keskuudessa, naiset ja tytöt kokevat väkivaltaa ja kielteisiä asenteita, rotuja muuta syrjintää, heillä ei ole täyttä valtaa päättää omasta seksuaalikäyttäytymisestään, eivätkä he pääse vaikuttamaan päätöksentekoon. Kaikki tämä on yhteiskunnallista todellisuutta, joka haittaa naisten ja tyttöjen terveyttä.”

PEKINGIN ASIAKIRJA

5. NAISET JA TERVEYS

”Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta.”
YK:N IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS, 25. ARTIKLAN 1. MOMENTTI

Hyvä terveys on tuottavan ja tyydyttävän elämän edellytys. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää itsenäisesti kaikista omaan terveyteensä liittyvistä asioista. Lukemattomilta naisilta ja tytöiltä tämä mahdollisuus kuitenkin puuttuu, mikä vaarantaa paitsi heidän terveytensä ja on myös esteenä naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiselle.

Nälkä alkaa usein jo äidin mahassa. Odotusaikainen aliravitsemus ja riittämätön ravinto syntymän jälkeen ovat aiheuttaneet liki 170 miljoonalle alle 5-vuotiaalle pysyvät kehitysvauriot.

PEKINGIN ASIAKIRJA määrittelee naisten terveyden aiempia naisten oikeuksia koskevia asiakirjoja kattavammin. Siinä on huomioitu erityisesti väkivallan ja naisiin kohdistuvien kielteisten asenteiden sekä syrjinnän vaikutukset naisten terveyteen. Myös seksuaaliterveys ja siihen liittyvä itsemääräämisoikeus saavat aiempaa enemmän huomiota. Oikeus hallita omaa kehoaan on naisten oikeuksien perusta.

Naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kehitys ja rauha sekä ennen kaikkea tasa-arvo – myös perhevelvollisuuksien jakamisessa – ovat perusedellytyksenä sille, että naiset voivat nauttia parhaasta mahdollisesta terveydestä läpi koko elämänsä.

Nälkä on tila, jossa elimistö saa vähemmän ravintoa kuin se päivittäin kuluttaa. Pitkään jatkuva nälkä johtaa aliravitsemukseen, sairauksiin ja jopa kuolemaan.

Tänä päivänä lähes miljardi ihmistä näkee nälkää, ja sitäkin useampi joutuu tyytymään laadultaan köyhään ravintoon.

* Lähes joka kahdeksas (870 miljoonaa) kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.
* Suurin osa nälästä kärsivistä, 852 miljoonaa, asuu kehitysmaissa.
* Lähes 170 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta, joka vaarantaa heidän fyysisen ja henkisen kehityksen.
* Lapsuusajan aliravitsemus aiheuttaa vuosittain yli 2,5 miljoonan lapsen kuoleman. Nälkä on syynä yli kolmannekseen kaikista varhaislapsuuden kuolemista.
* Nälkä alkaa usein jo äidin vatsassa. Yli puolet pienikokoisina syntyneistä lapsista elää Etelä-Aasiassa. Intiassa yli 40 prosenttia lapsista on aliravittuja.

5.1. Terveyttä vaarantavat tekijät

Monenlaiset tekijät vaarantavat naisten ja tyttöjen terveyttä eri puolilla maailmaa. Huonot hygieniaolot, saniteettitilojen kelvottomuus, ravinnon riittämättömyys ja puhtaan juomaveden puute heikentävät erityisesti kehitysmaissa asuvien naisten terveyttä. Lisäksi monet sairaudet ja tartuntataudit uhkaavat köyhissä oloissa eläviä naisia.

Maailmassa tällä hetkellä tuotettava ruoka riittäisi noin 12 miljardille ihmiselle. Tuotettu ruoka jakaantuu kuitenkin varsin epätasaisesti maapallon seitsemän miljardin asukkaan kesken. Tällä hetkellä maailman rikkain viidennes kuluttaa lähes puolet liha- ja kalatuotannosta. Köyhimmälle viidennekselle jää vain viisi prosenttia. Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa koko ajan.

Maailman ruuantuotanto uhkaa pudota jopa neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä, arvioi YK:n ympäristöohjelma UNEP. Uhkaava romahdus johtuu ilmastonmuutoksesta, vesipulasta sekä tuholaislajien ja rikkaruohojen leviämisestä. Rehuksi päätyvien ruokakasvien osuuden viljelystä pelätään nousevan kolmanneksesta puoleen, minkä arvioidaan pahentavan köyhyyttä ja lisäävän ympäristöongelmia.

Tyttöjen terveyttä uhkaavat myös varhaiset avioliitot, nuorena raskaaksi tuleminen sekä synnytykset. Vakavia terveysriskejä aiheuttavat lisäksi monet kulttuurisidonnaiset tavat, kuten tyttöjen ympärileikkaus.

Perusterveydenhuollon riittämättömyys on yleinen ongelma. Kattavaa ja kaikille avointa terveydenhuoltoa ei monissa maissa ole saatavissa, ja usein juuri naiset jäävät ilman asianmukaista hoitoa. Erityisesti äitiyspalveluiden puutteellisuus pakottaa monet naiset synnyttämään ilman apua. Monissa kehitysmaissa raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisimpiä kuolinsyitä.

Luonnonvalinta

kun he seisovat vieressäni, pari parin viedessä,
sulhanen, morsian, morsian, sulhanen,
sulhanen, morsian…
Ja miten me oikein päätämme mikä on paras
tapa rakastaa,
mikä suloisin tai turvallisin? Valitsemmeko
hellimmän vai välttämättömän,
uskollisimman, sen oikean? Minkälaiset
seremoniat täyttävät
vakiintumisen tarpeen, ja mikä oikeus minulla
on kysyä,
kyseenalaistaa tarvetta noin juhlistaa halua –
toivetta, hiljaista rukousta kasvun puolesta,
vaihtokaupan
pysyvyyttä? Tai rakkauden itsensä
koskemattomuutta, tilaisuutta tehdä
narreja tai enkeleitä itsestämme; sellaisen vuoksi
joka on sisimmissään hyvää?

Katkelma Deryn Rees-Jonesin runosta Luonnonvalinta kokoelmasta Kuuna päivänä. Englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta. 2004. Toim. Piritta Maavuori. Suom. Tomi Kontio. Otava

5.2. Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveydellä tarkoitettiin pitkään ainoastaan syntyvyydensäätelyyn liittyviä toimia, mikä liittyi huoleen räjähdysmäisestä väestönkasvusta. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut, ja nykyisin termillä tarkoitetaan kaikkea ihmisen seksuaalisuuteen liittyvää terveyttä.

Ongelman määrittely
En anna anteeksi. Vaikka voisin,
ei tuntoni susta vois unohtua.
Mutta avuttomasti rakastan sitä,
joksi ensin sua luulin

Kaksi parannuskeinoa rakkauteen
1. Älä tapaa, älä soita ja vastaa vielä aremmin.
2. Helpompi tie: tutustu häneen paremmin.

Wendy Cope, kokoelmasta Vakavia asioita. Suom. Tuomas Nevanlinna. 1995. Lokikirjat.

Nykyään korostetaan naisten mahdollisuutta päättää omaan elämäänsä ja terveyteensä liittyvistä asioista. Naisilla on oikeus päättää avioitumisestaan, lasten lukumäärästä ja niiden hankkimisen ajankohdasta sekä omasta seksuaalikäyttäytymisestään.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen kuuluu myös mahdollisuus käyttää nykyaikaisia ja luotettavia ehkäisymenetelmiä. Terveydenhuollossa on huomioitava asianmukainen valistus sekä sukupuolitautien ehkäisy ja hoito.

Myös raskauden ja synnytyksen aikainen terveydenhoito sekä tarvittaessa mahdollisuus turvalliseen aborttiin kuuluvat jokaiselle naiselle. Seksuaaliterveyteen kuuluu olennaisena osana myös väkivaltaisten ja haitallisten tapojen kuten naisten ympärileikkausten vastustaminen.

Vaiettu seksuaalisuus

Seksuaalisuutta hallitsevat edelleen monet tabut. Avoimen keskustelun puute on suurin este asianmukaisen tiedon saamiselle. Usein seksuaalisuudesta puhumisen pelätään yllyttävän nuoria liian varhaisiin seksikokeiluihin. Erityisesti nuorten esiaviollisesta seksistä vaietaan, vaikka sukupuolitaudit ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ovat yleisiä. Valistuksen ja seksuaaliterveyspalvelujen heikko saatavuus lisää ei-toivottujen ja ennenaikaisten raskauksien, hiv-tartuntojen ja muiden sukupuolitautien sekä vaarallisten aborttien riskiä.

”Seksi on hienoa, jotain mahtavaa, jotain sairaan upeaa ja ihanaa. Ja kundit saivat harrastaa seksiä niin paljon kuin halusivat. Meille tytöille pätivät toiset säännöt. Teki niin tai näin, pieleen meni. Jos suostuimme seksiin, kelpasimme sen hetken verran. Jälkeenpäin olo oli kurja, vaikka itse seksi olisi ollut kuinka ihanaa ja jännittävää tahansa. Jos tapailimme heti perään muita kundeja, olimme ’huoria’. Jos vielä menimme muiden kanssa sänkyyn, olimme ’kimppanamuja’, ’jakorasioita’ ja ’kiertopalkintoja’. Kukaan ei kuunnellut, miltä meistä tuntui.”
Linna Johansson Kuinka meille kerrottiin seksistä teoksessa Pilluparvi. 2003. Toim. Linda Skugge, Belinda Olsson ja Brita Zilg. Suom. Anu Tukala. Like.

Monissa maissa seksuaaliterveyden palvelut on suunnattu aikuisväestölle ja nuoret jäävät vaille asiallista tietoa. Erityisesti teini-ikäiset tytöt jäävät usein ilman terveydenhoitoa ja seksuaalikasvatusta. Nuoria miehiä ei myöskään riittävästi opeteta kunnioittamaan naisten itsemääräämisoikeutta.

Seksuaalisuuteen liittyvä vastuun jakaminen ja molemminpuolinen kunnioitus jäävät usein vähälle huomiolle. Terveen seksuaalikäyttäytymisen perusta on molemminpuolinen suostumus ja kumppanin arvostus.

Naisten seksuaaliterveyden edistäminen on naisten ja miesten yhteinen asia. Kattavan valistuksen tarjoaminen niin tytöille kuin pojillekin on edellytys vallitsevien käytäntöjen muuttamiselle ja ongelmien korjaamiselle. Terveys- ja ravitsemuspalvelujen ja murrosikäisille tarkoitetun seksuaalikasvatuksen samoin kuin perhesuunnittelumenetelmien tulee olla asianmukaisia, kohtuuhintaisia ja kaikkien saatavilla.

Tyttöjen ja naisten koulunkäyntimahdollisuuksien parantaminen edistää merkittävästi heidän seksuaaliterveyttään. Lukutaitoisen tytön mahdollisuudet hakea tietoa ja palveluita seksuaaliterveyteensä liittyvissä asioissa sekä päättää itse avioitumisestaan ja lasten hankinnasta ovat paremmat kuin lukutaidottoman tytön. Kouluttamattomat tytöt päätyvät usein toimeentulonsa turvatakseen nuorena naimisiin ja vanhenevat tietämättä juurikaan ehkäisymenetelmistä tai sukupuolitaudeista. Heillä on myös suurempi riski joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja ajautua prostituutioon.

* Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vähintään viidesosa lapsista syntyy alle 20-vuotiaille tytöille. Heistä suurin osa on kouluttamattomia.
* Bangladeshissa ja Nigerissa lähes 80 prosenttia köyhistä tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana.

Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä nuorten seksuaaliterveyden ja -oikeuksien kehittämisessä. Avoimella suhtautumisella ja korkealuokkaisten palvelujen tarjoamisella nuorille on saavutettu paljon: ei-toivottujen raskauksien määrä on maailman alhaisimpia, samoin hiv/aidsin ja muiden sukupuolitautien tartuntoja on nuorilla suhteellisen vähän.

5.3. Erityisiä huolenaiheita

Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat ovat kasautuneet köyhimpiin kehitysmaihin. Vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana ehkäisyn käyttö on yli viisinkertaistunut, on se kehitysmaissa edelleen vähäistä verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin.

Jo noin puolet maailman kuudesta miljardista ihmisestä on alle 25-vuotiaita. Suurin osa heistä asuu kehitysmaissa.

Tänä päivänä hedelmällisessä iässä olevista 15–49-vuotiaista naisista noin 60 prosentilla on mahdollisuus käyttää ehkäisyä. Köyhimmissä maissa ehkäisy on mahdollista vain joka neljännelle parisuhteessa olevista naisista. Ehkäisyn yleistyttyä myös perheiden lapsiluku on kääntynyt laskuun. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Köyhimmissä maissa nainen synnyttää keskimäärin yli neljä lasta, kun taas kehittyneissä maissa vastaava luku on noin 1,5.

Varhaiset avioliitot ja usein toistuvat synnytykset ovat riski naisen terveydelle. Ne myös estävät naisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman paranemista. Useat raskaudet kaventavat naisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia, mikä vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

Vastuullinen perhesuunnittelu hillitsee väestönkasvua

Jokaisen henkilökohtainen oikeus päättää omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista on perhesuunnittelun lähtökohta. Tavoitteena on minimoida äitiys- ja lapsikuolleisuus sekä hoitaa raskaudet ja synnytykset asianmukaisesti. Tärkeintä on, että lapset syntyisivät toivottuina.

Monissa kulttuureissa päätökset ehkäisystä, lasten määrästä ja synnytysten hoitamisesta tekee edelleen perheen mies. Naisten seksuaalisuuden vapauttaminen ja perhesuunnittelun merkityksen ymmärtäminen edistävät pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan hyvinvointia.

Hengissä raskauden jälkeen?
* Äitiyskuolemien määrä on vähentynyt 47 prosentilla sitten vuoden 1990. Edistyksestä huolimatta raskauden- ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat kehitysmaissa yhä hedelmällisessä iässä olevien naisten yleisin kuolinsyy.
* Vuonna 2010 raskaus- ja synnytyskomplikaatioihin kuoli maailmanlaajuisesti 287 000 naista, kun vuonna 1990 äitiyskuolemia sattui 543 000 vuodessa.
* Kaikista maailman raskaus-, synnytys- ja äitiysajan kuolemista 99 % tapahtuu kehitysmaissa. Eniten äitiyskuolemia tapahtuu Intiassa (19 %) ja Nigeriassa (14%). Eniten äitiyskuolemia tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa keskimäärin joka kuudestoista nainen kuolee raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin. Suomessa äitiyskuolleisuus on maailman alhaisimpia.
* HIV/aidsista aiheuttaa kymmenyksen kaikista äitiyskuolemista, näistä 91 % tapahtuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
* Raskaus on 15–24-vuotiaiden nuorten naisten yleisin kuolinsyy kehitysmaissa. Raskaus ja siihen liittyvät komplikaatiot aiheuttavat 15 % kaikista ikäluokan kuolemantapauksista.
* Äitiyskuolemiin luetaan kuolemat, jotka sattuvat raskauden aikana tai 42 vuorokauden kuluessa raskauden päättymisestä riippumatta raskauden kestosta.
Lähde: World Health Report 2012: Make every mother and child count. WHO.

Monissa maissa syntyvyyden aleneminen ja väestönkasvun hidastuminen ovat edesauttaneet talouskasvua ja lisänneet tuottavuutta. Nopeimmin on edistytty maissa, jotka ovat investoineet terveydenhoitoon, lisääntymisterveyteen ja koulutukseen. Myönteisiä tuloksia on saatu aikaan panostamalla perhesuunnitteluun, raskaus- ja synnytyspalveluihin sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen.

Oikeus aborttiin
* Valtaosassa maailman maita abortti on sallittu ainakin tietyin ehdoin. Vuonna 2009 97% kaikista maailman maista salli abortin naisen hengen ollessa vaarassa.
* Raskauden keskeytystä koskevat lait ovat kehitysmaissa huomattavasti tiukempia kuin kehittyneissä maissa. Kehittyneistä maista 80 % sallii abortin taloudellisista ja sosiaalista syistä ja pyynnöstä 65 %, vastaavat luvut kehitysmaissa ovat 19 % ja 16 %.
* Vuosien 1996 ja 2009 välillä 46 maata lievensi säännöksiä, joiden nojalla abortti voidaan laillisesti suorittaa. Vastaavasti aborttilainsäädäntöä tiukennettiin 11 maassa. Lisäksi useissa maissa on toimeenpantu erillisiä vaatimuksia, joiden tulee täyttyä ennen kuin raskaudenkeskeytys on lain puitteissa mahdollinen. Tällaisia syitä on muun muassa raskauden kestoon liittyvät aikarajat, pakollinen harkinta-aika, vanhempien tai puolison suostumus ja kolmannen osapuolen myöntämä lupa. Myös laillisten aborttipalvelujen toimintaa on rajoitettu.
* WHO:n arvion mukaan maailmassa suoritetaan vuosittain yli 20 miljoonaa turvatonta ja naisen terveyden vakavasti vaarantavaa raskauden keskeytystä. Suurin osa näistä tehdään kehitysmaissa ja laittomasti. Yli 5 miljoonalle jää pysyviä tai pitkäkestoisia terveysongelmia toimenpiteen seurauksena. Ehkäisyn käytön salliminen ja hyväksyminen vähentää välittömästi aborttien määrää.
* Joka vuosi lähes 70 000 naista kuole abortin seurauksena, tämä on noin joka kymmenes kaikista äitiyskuolista.
Lähde: World Health Report 2012. WHO.

Tyttöjen ympärileikkaus

Joka vuosi noin kaksi miljoonaa tyttöä ympärileikataan. Maailmassa arvioidaan olevan noin 135 miljoonaa ympärileikattua naista ja tyttöä. Tapa on yleisin Länsi Afrikasta Somaliaan asti ulottuvalla alueella, jossa paikoin jopa 80 prosenttia tytöistä on leikattu. Käytäntö on vallalla myös osissa Lähi-itää sekä Kaakkois- Aasian maissa.

Vastoin yleisiä mielikuvia tyttöjen ympärileikkauksella ei ole uskonnollisia perusteluja. Sen harjoittamiseen ei kehoteta uskonnollisissa teksteissä, kuten Koraanissa tai Raamatussa. Ympärileikkauksia on harjoitettu yli 2000 vuotta eli jo kauan ennen islamin ja kristinuskon syntyä.

Tapa on käytössä myös eri puolilla maailmaa ympärileikkausta harjoittavilta alueilta tulleiden siirtolaisten ja maahanmuuttajien parissa. Näistä tapauksista ei juurikaan ole tilastoja, koska ympärileikkaus suoritetaan usein salassa, esimerkiksi tytön vieraillessa kotimaassaan tai sukulaistensa luona. Pelkästään EU:N alueella arviodaan olevan puoli miljoonaa ympärileikattua naista ja tyttöä.

Myös Suomeen on tullut maahanmuuttajia ja pakolaisia alueilta, joissa ympärileikkausta harjoitetaan. Suomessa ei viranomaisten tietoon ole tullut yhtään ympärileikkaustapausta, mutta riski on olemassa esimerkiksi ulkomaanmatkan yhteydessä. Ympärileikkaus on Suomessa rikoslain mukaan rangaistava teko. Teko tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi.

Yleisimmin leikkaus tehdään 4–14-vuoden iässä. Toimenpide on tytölle erittäin tuskallinen ja traumaattinen kokemus, joka jättää fyysiset ja psyykkiset jäljet koko loppuelämän ajaksi. Naiset, joiden sukuelimiä on leikattu, kärsivät usein jatkuvista tulehduksista, verenvuodoista, hedelmättömyydestä ja seksuaalielämän ongelmista. Yhdyntä on usein kivulias ja synnytykset vaarallisia. Kokemus aiheuttaa myös masennusta, levottomuutta ja unihäiriöitä. Lisäksi likaiset leikkausvälineet voivat levittää hiviä ja muita tauteja. Pahimmassa tapauksessa silpomisesta aiheutuvat komplikaatiot johtavat kuolemaan.

Tyttöjen ympärileikkaus, johon viitataan myös termillä FGM (female genital mutilation eli naisten sukuelinten silpominen), tarkoittaa perinnettä, jossa ei-terveydenhoidollisista syistä vahingoitetaan tytön tai naisen sukuelimiä.

Toimenpiteen luonne voi vaihdella ulkoisten sukuelinten viiltelystä, lävistämisestä tai venyttämisestä niiden osittaiseen tai täydelliseen poistamiseen. Laajimmassa muodossa tytöltä poistetaan klitoriksen ja pienten häpyhuulien lisäksi valtaosa myös suurista häpyhuulista. Lisäksi emättimen reunat ommellaan kiinni niin, että virtsalle ja kuukautisverelle jätetään vain pieni aukko. Toimenpiteen yhteydessä ei yleensä käytetä kivunlievitystä.

Tyttöjen ympärileikkauksia perustellaan kulttuurisyillä. Useimmiten tapa liitetään aikuistumisrituaaliin, jossa tytöstä tehdään avioitumiskelpoinen nainen. Monissa kulttuureissa leikkaamaton nainen mielletään likaiseksi eikä tyttö voi saada hyväksyttävää aikuisen naisen statusta ennen ympärileikkausta.

Tyttöjen ympärileikkaus on ihmisoikeusloukkaus

Ihmisoikeuskysymykseksi tyttöjen ympärileikkaus nostettiin vasta 1990-luvulla. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK pitävät ympärileikkausta yhtenä vakavimmista tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista.

Suomessa tyttöjen ympärileikkaus tulkitaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Myös monissa Afrikan maissa on kehitetty lainsäädäntöä toimenpiteen estämiseksi. Viime vuosina myös islamilaisten johtajien kannanotot erityisesti radikaalien ympärileikkausten islaminvastaisuudesta ovat muuttaneet asenteita.

Ihmisoikeussopimuksista löytyvien artiklojen mukaan tyttöjen ympärileikkausperinne loukkaa muun muassa oikeutta elämään, oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta, oikeutta terveyteen, oikeutta elämään ilman syrjintää sekä yleisesti monia lasten oikeuksia.

Hiv/aids

Hiv-epidemian vaikutukset näkyvät kaikkialla maailmassa. Eniten tauti koettelee köyhiä, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kanssa kamppailevia maita. Hiv-tartunnat ovat yleisimpiä siellä, missä äitiys- ja imeväiskuolevaisuus on korkea, missä ei-toivottuja raskauksia ja vaarallisia abortteja on paljon, missä seksuaalisuuteen liittyviä palveluita ja tietoa on vähän ja missä erityisesti naisten asema ja koulutustaso on alhainen. Tauti onkin nostanut uudella tavalla esiin köyhien maiden ihmisten seksuaali- ja ihmisoikeuksien puuttumisen.

* Tällä hetkellä suhteellisesti eniten hivtartunnan saaneita on Etelä-Afrikassa, Swazimaassa ja Botswanassa.
* Länsi-Afrikassa Norsunluurannikko ja Nigeria kuuluvat pahimpiin tartunta-alueisiin.
* Itä-Afrikassa eniten tartunnan saaneita on Ugandassa.

* Hiv/aids on tällä hetkellä yleisin kuolinsyy Afrikassa ja kuudenneksi yleisin koko maailmassa. Kaikkiaan yli 60 miljoonaa ihmistä on saanut hiv-tartunnan. Noin puolet kaikista tartunnan saaneista on naisia.

Vuonna 2010
* Elossa olevia hiv/aids-tartunnan saaneita oli noin 34 miljoonaa. Heistä hieman yli puolet on naisia ja tyttöjä.
* Tartunnan saaneista lähes 70 % asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
* 3,4 miljoonaa tartunnan saaneista oli alle 15-vuotiasta.
* 15–24-vuotiaita tartunnan saaneita oli 1,7 miljoonaa.
* 2,7 miljoonaa ihmistä sai uuden hiv-tartunnan. Heistä 70 % asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja enemmistö on naisia.
* 1,9 miljoonaa ihmistä sai tartunnan Afrikan alueella.
* 390 000 lasta sai tartunnan.
* 1,8 miljoonaa ihmistä kuoli hiv/aidsin seurauksena, heistä yli 70 % Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
* 260 000 lasta kuoli hiv/aidsin seurauksena. Kuolemat ovat vähentyneet liki viidenneksen vuodesta 2004.
* Aids-orpoja oli noin 16,5 miljoonaa, joista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 14,8 miljoonaa.
Lähteet: World Health Statistics 2012 ja Global Report 2010. WHO

Tehtäviä

1. Terveys on hyvän elämän lähtökohta.
a. Selvittäkää, mitkä eri tekijät tai ilmiöt uhkaavat ihmisten terveyttä (huomioikaa muun muassa köyhyys, nälkä, puhtaan juomaveden puute, tartuntataudit ja ympäristöongelmat).
b. Tehkää posteri länsimaisen ja kehitysmaissa elävän naisen elämänkaaresta. Merkitkää, mitkä tekijät tai ilmiöt vaarantavat naisen terveyttä.
(TERVEYSTIETO, BG, KU)

2. Selvittäkää, miten naisen hyvinvointi on huomioitu eri yhteiskuntamalleissa.
(HY, TERVEYSTIETO)

3. Naisella on oikeus päättää omaa kehoaan koskevista asioista. Toteutuuko tämä oikeus kaikkialla maailmassa? Listatkaa erikseen länsimaissa ja kehitysmaissa esiintyviä epäkohtia, jotka liittyvät
a. syntyvyyden säännöstelyyn
b. raskauteen ja synnyttämiseen
c. sukupuolitauteihin
Pohtikaa, mitkä tekijät ylläpitävät epäkohtia? Miten näitä perustellaan?
(HY, TERVEYSTIETO)

4. Tutkikaa seksuaalioikeuksia. Onko niissä mielestänne jotain yllättävää? Pohtikaa, miksi ihmisoikeuksia on ollut tarpeellista tarkastella seksuaalisuuden näkökulmasta.
a. Muuttakaa seksuaalioikeudet selkeiksi toimintaohjeiksi. Käyttäkää halutessanne nuorten puhekieltä.
b. Valitkaa ryhmissä yksi oikeus ja keksikää konkreettinen tilanne nuorten elämässä, jossa kyseinen oikeus toteutuu tai on vaarassa tulla rikotuksi.
(TERVEYSTIETO, HY, AI)

5. Miten seksi ja seksuaalisuus eroavat toisistaan? Miten tunteet, kuten ihastuminen ja rakastuminen ovat osa seksuaalisuutta?
a. Miten seksistä tulisi mielestänne kertoa koulussa? Kirjoittakaa ryhmissä napakat ohjeet opettajalle. Mitä, milloin ja miten?
b. Määritelkää ryhmissä, mitä seuraavat sanat merkitsevät: Seksuaalisuus? Moninaisuus? Ihastuminen? Rakastuminen? Rakkaus? Seksuaalinen moninaisuus? Seksi? Rakastelu? Yhdyntä? Seurustelu? Parisuhde? Sukupuolisuus? Nainen? Mies? Identiteetti?
(TERVEYSTIETO, AI)

6. Minkälaisen kuvan nuorten lehdet antavat ihastumisesta, rakastumisesta tai seurustelusta? Oletko samaa mieltä?
a. Minkälainen seurustelukumppani itse haluaisit olla? Keksikää jokainen viisi lausetta. Käsitelkää aihetta yhteisesti lukemalla lauseet ääneen nimettöminä ja keskustelemalla niiden herättämistä ajatuksista.
b. Kirjoittakaa, millainen olisi tykkäämiseen ja läheisyyteen liittyvä ihannetilanne.
(AI, TERVEYSTIETO, OPO)

En tahdo olla se jota ilman et voi koskaan olla
jota et voi päästää näkyvistäsi, jonka ilmaa
hengität
tahdon hengittää itse! itseni tähden
tahdon olla se jonka tavatessasi ilahdut ja jonka
lähellä
tahdot silloin olla
jota tahdot suudella kevyesti ja pitkään
kunnes et enää suutele kevyesti mutta pitkään
Sitten tahdon että annat minun jatkaa
kutomistani
ja palata vain kun me molemmat haluamme
Märta Tikkanen, kokoelmasta Arnaia mereenheitetty. 1992. Suom. Raija Jänicke. Tammi.

7. Miten vanhempien tulisi suhtautua seurusteluun?
a. Näytelkää tilanne, jossa nuori on menossa treffeille unelmatytön tai unelmapojan kanssa. Antakaa vanhemman roolissa nuorelle 5–7 hyvää neuvoa. Huom! Tehtävän tarkoitus on antaa tunnevalistusta, ei seksivalistusta!
b. Miltä tuntuu, jos kaverisi tai vanhempasi eivät hyväksy seurustelukumppaniasi jonkin hänen ominaisuutensa vuoksi (esimerkiksi koulumenestyksen, sukupuolen, rodun tai ulkonäön vuoksi). Näytelkää kuviteltu tilanne.
(AI, TERVEYSTIETO, ILMAISUTAITO)

8. Seksuaalisuuteen liittyy monia myyttejä ja tabuja. Pohtikaa seuraavien väitteiden todenperäisyyttä: ”kun naisen sanoo ei, hän tarkoittaa kyllä” ja ”kaikki miehet haluavat vain seksiä”.
a. Mistä tiedät milloin olet valmis seurustelusuhteeseen?
b. Monet nuoret katuvat varhaisia seksikokemuksiaan. Tiedostatko oman itsemääräämisoikeutesi ja osaatko pitää siitä kiinni?
c. Kenen taskuun kondomit kuuluvat? Kuka maksaa ehkäisypillerit?
(TERVEYSTIETO)

Boogie Mama

Äidillä voi olla suuri suu, leveä suu, kaunis suu.
Äidillä voi olla suutelusuu, senssisuu,
tuhannen taalan suu ja lemmitty smaili.
Äidillä voi olla suutelusuu,
äidillä voi olla raatelusuu
aamutuiman raatelusuu
aamun vihreässä ratikassa.

Katkelma Riina Katajavuoren runosta Boogie Mama kokoelmasta Koko tarina, 2001. Tammi.

9. Ovatko kuukautiset edelleen tabu? Miten se ilmenee?
a. Suunnitelkaa tyttöjen kesken, miten juhlistaisitte kuukautisten alkamista?
b. Miten haluaisitte kuukautisista puhuttavan ja asiaan suhtauduttavan?
c. Suunnitelkaa haluamanne kaltainen terveyssidemainos.
(TERVEYSTIETO, KU)

10. Väitetään, että hoivaavuus on naisten luontainen ominaisuus. Mitä asenteita ja arvoja väite tukee? Kenelle väitteestä on hyötyä? Osaavatko miehet hoitaa lapsia? Onko olemassa naisia, jotka eivät osaa hoitaa lapsia? Miten hoivaavuus näkyy omassa lähiympäristössänne?