Friidu - tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet

Lukijalle!

Suomen Naistutkimuksen Seura ry – Sällskapet för kvinnoforskning i Finland palkitsi Friidu opintomateriaalin vuoden 2004 naistutkimustekona 19.11.2004 Jyväskylän yliopiston naistutkimuspäivillä.

Kädessäsi on Friidu – tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet opetusmateriaalin neljäa, uudistettu painos. Friidu ilmestyi ensi kerran vuonna 2004 suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyönä.

Friidu tuo esiin naisten asemaan ja oikeuksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Kirjassa kysytään onko Suomi tasa-arvoinen maa? Entä miten naisten oikeudet toteutuvat muualla maailmassa? Miksi ihmisoikeuksista on tärkeää kertoa? Mihin Friidua tarvitaan?

Suomessa suurin tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien toteutumista estävä myytti on se, että tasa-arvo on meillä jo toteutunut. On totta, että Suomessa asiat ovat naisten oikeuksien kannalta varsin hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, mutta ongelmia on myös meillä. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat näkyvä esimerkki epätasa-arvosta. Monet muut ongelmat ovat usein piilossa, kuten naisiin kohdistuva väkivalta. Muualla maailmassa naisten oikeudet toteutuvat vielä paljon huonommin kuin Suomessa. Naisiin kohdistuva syrjintä on jokapäiväinen ilmiö. Jopa naisten ja tyttöjen oikeus elämään on monissa tilanteissa uhattuna.

Friidu on tarkoitettu peruskoulun ylempien luokkien ja lukion opettajien sekä ihmisoikeuskasvatusta ja tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen käyttöön. Friidu tuo ihmisoikeudet jokapäiväisen elämän tasolle ja antaa kasvattajille mahdollisuuden käsitellä tasa-arvokysymyksiä arjen näkökulmasta. Kirjan tehtävien avulla sekä tytöt että pojat voivat pohtia ihmisoikeuksien toteutumista ja niihin liittyviä haasteita.

Opetusmateriaali sisältää kuusi lukua, joissa kussakin on teorian, tilastojen ja historian lisäksi runsaasti harjoitustehtäviä sekä runoja ja kirjallisuuskatkelmia, joiden tarkoituksena on tuoda naisten kokemus tavoitteiden ja oikeuksien rinnalle. Kirjan lopussa on ajatuksia herättäviä testejä sekä liite naisiin yhdistetyistä myyteistä.

Friidu pohjaa YK:ssa vuonna 1995 hyväksyttyyn Pekingin asiakirjaan. Asiakirjantoimintaohjelma monipuolisti käsitystä naisten oikeuksista ja vahvisti naisnäkökulman huomioimista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Asioiden sukupuoliulottuvuuksien näkyväksi tekeminen on olennaista tasa-arvon edistämisen kannalta.

Neljänteen, uudistettuun painokseen on päivitetty Friidun tilastollista materiaalia sekä ajanmukaistettu kirjan tekstisisältöä. Kirjaan on lisätty myös jonkin verran täydentäviä osioita. Oheismateriaali, tehtävät ja kirjallisuuskatkelmat ovat säilyneet muuttumattomina.

Toivomme, että Fridu edistää lukijoidensa ihmisoikeustietoisuutta, auttaa ymmärtämään sukupuolten tasa-arvoa ja purkaa vallitsevia epätasa-arvoa ylläpitäviä myyttejä. Ihmis oikeudet kuuluvat jokaiselle ja jokaisella tytöllä ja naisella on oikeus olla omanlaisensa.

Helsingissä 31.12.2012

”Minä olin herkänsensuelli Aino-tyyppi. Tai rehevä rönsyilevä turvallinen Äiti Maa. Ellen sitten salaperäinen vinohymyinen pieni velho niin kuin Glazunovin Venäläinen kaunotar. Tai sitten olin rämäkkä pikantisti huorahtava Sörkan friidu. Aito. The real thing.

Mutta koskaan kukaan ei möyhinyt noita kaikkia piirteitä sekaisin, vastakohdittain, olettanut minussa tai naisissa ylipäätäänsäkään repiviä, raatelevia ristiriitoja. Miehet pitävät puhtaista lakanoista ja puhtaista naistyypeistä.

Miten minua on kuvailtu, raamitettu, pantu puihin. Kuinka minua on jalostettu. Olen lihallistunut kaunokirjallisuus, olen se kaikkein aidoin maalaus. Olen punatukkainen molski ja vihreäsilmäinen tanssilattia. Olen Nabokovin Lolita ja Zolan Nana. Olen Ahon Saara ja Salaman naiset. Olen Waltarin Osmi ja Kultakurti.

Kuka lohduttaisi myyttiä?”

Anja Kauranen, Sonja O. kävi täällä. 1981. WSOY.

Alkuperäinen teos, Friidu – tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet, toteutettiin Suomen ulkoasiainministeriön tuella vuonna 2004. Materiaalin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat Amnestyn Suomen osasto, FinnWID, Ihmisoikeusliitto, Suomen YK-liitto, Tyttöjen talo ja Unioni Naisasialiitto Suomessa, Mukana olivat myös Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja Suomen Unifem. Hanketta hallinnoi Suomen YK-liitto. Alkuperäisteoksen tekstistä ja toimistuksesta vastasi Rosa Puhakainen. Kirjan kuvitti Katja Tukiainen.

4. painoksen päivittämisestä vastasi Rosa Puhakainen-Mattila, Suomen YK-liitto.