Lapsia tuottamassa mediaa koulupäivän aikana

Medialukutaito

Lukutaito on perinteisesti nähty kykynä lukea ja kirjoittaa. Medialukutaidossa luku- ja kirjoitustaidot laajenevat perinteisestä tekstistä laajemmin monenlaisiin mediateksteihin. Mediatekstit ja -sisällöt voivat olla perinteisen kirjoitetun tekstin lisäksi kuvia, videoita, ääniä tai näiden yhdistelmiä. Mediavälineiden kehittyessä ja erilaisten julkaisutapojen moninaistuessa raja median käyttäjän ja tuottajan välillä on hälventynyt. Medialukutaitoon kuuluukin tulkinnan lisäksi myös tuottamisen taidot ja osaaminen.

Medialukutaitoon voidaan nähdä kuuluvan myös käyttötaidot, tiedonhakutaidot ja kriittisyys, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä elämänhallintaan liittyvät taidot. Osaamisena medialukutaitoon kuuluu erilaisten mediataitojen lisäksi tietämys erilaisista median ilmiöistä. Molemmat näkökulmat ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia. Medialukutaitoon liittyy vahvasti myös sivistyksellinen ulottuvuus.

Mediaan liittyvää osaamista kuvataan monin eri termein. Medialukutaidon lisäksi puhutaan esimerkiksi mediataidoista ja -osaamisesta, informaatiolukutaidosta, digitaalisesta lukutaidosta tai monilukutaidosta. Käsitteiden sisällöt usein liittyvät toisiinsa, niitä täydentäen tai limittyen. Onkin tärkeää, että kasvatuksen tavoitteena oleva medialukutaito määritellään oman toiminnan lähtökohdista ottaen huomioon tilanne ja muu ympäristö.

Mitä oppilaiden pitäisi medialukutaidosta osata?
Millaista on hyvä medialukutaitoa tukeva pedagogiikka?

Kuva Polkuja medialukutaitoon -oppaan kannesta.

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman tavoitteena oli vahvistaa lasten ja nuorten medialukutaitoja, tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä ohjelmointiosaamista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Uudet lukutaidot oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön laajempaa Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa (2020–2023). Kehittämisohjelmassa Kansallinen audiovisuaalinen instituutti vastasi medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen osakokonaisuuksista ja Opetushallitus digitaalisen osaamisen sekä tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen osakokonaisuudesta.

Tältä sivulta löytyvät medialukutaidon kuvaukset ilmaisevat lasten mediataitoja edistävää hyvää pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä perusopetuksen oppilaiden hyvää ja edistynyttä osaamista medialukutaidossa.

Kuvausten käyttöönottoa tukemaan on ohjelmassa laadittu materiaaleja. Löydät medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen tukimateriaalit materiaalipankista.

Medialukutaidon kuvaukset

Medialukutaidolla tarkoitetaan taitoa käyttää, lukea, ymmärtää, tulkita, ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä. Medialukutaito käsittää myös taidon tuottaa mediasisältöjä itse erilaisiin tarkoituksiin ja viestiä median kautta. Medialukutaitoa on niin ikään taito käyttää mediavälineitä ja toimia turvallisesti ja vastuullisesti median parissa.

Medialukutaito on…

  1. taitoa tulkita ja arvioida
  2. taitoa tuottaa mediasisältöjä
  3. taitoa toimia mediaympäristöissä

Medialukutaidon osakokonaisuus jakautuu kolmeen pääalueeseen: 1) median tulkinta ja arviointi, 2) median tuottaminen ja 3) toiminta mediaympäristöissä. Pääalueet ja niiden alle jäsentyvät kuvaukset pohjautuvat Varhaiskasvatussuunnitelman (2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman (2018) sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) tehtyyn tarkasteluun. Perusteteksteissä medialukutaito esiintyy osana niin monilukutaitoa ja muuta laaja-alaista osaamista kuin oppimisen alueita, oppimiskokonaisuuksia ja oppiaineita. Pääalueet noudattelevat myös yleistä ymmärrystä medialukutaidon keskeisistä alueista.

  • Kehittämisohjelmassa laaditut medialukutaidon kuvaukset ilmaisevat lasten mediataitoja edistävää hyvää pedagogista toimintaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä perusopetuksen oppilaiden hyvää ja edistynyttä osaamista medialukutaidossa.

    Hyvän pedagogisen toiminnan kuvaukset jäsentyvät ikäryhmittäin ja hyvän ja edistyneen osaamisen kuvaukset vuosiluokkakokonaisuuksittain pääalueiden ja niiden osa-alueiden alle. Temaattisesti toisiaan lähellä olevat kuvaukset on ryhmitelty omiin sarakkeisiinsa. Kukin sarake muodostaa temaattisen polun, jota voi seurata varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

    Medialukutaidon keskeistä käsitteistöä

    Medialla tarkoitetaan laajasti mediasisältöjä, niitä välittäviä välineitä, niiden muodostamia ympäristöjä tai mediaa tuottavia tahoja, mediatoimialaa. Median käsitettä käytetään kuvauksissa viittaamaan näistä useampaan merkitykseen.

    Mediasisällöillä tarkoitetaan erilaisia laajan tekstikäsityksen mukaisia mediaesityksiä ja viestejä, joita mediavälineillä tuotetaan, käytetään ja välitetään. Niitä voivat olla esimerkiksi tekstiviestit, elokuvat, valokuvat, pelit ja uutiset.

    Mediavälineillä tarkoitetaan laitteita, joilla mediasisältöjä tuotetaan tai välitetään. Mediavälineitä ovat sekä perinteiset joukkotiedotusvälineet, kuten sanomalehdet, televisio ja radio että uudet digitaaliset välineet, kuten läppärit, tablettitietokoneet ja älypuhelimet.

    Media muodostaa myös digitaalisia ympäristöjä, joiden parissa ihmiset voivat toimia, kuten sosiaalisen median palvelut.

    Mediatoimiala koostuu kaikista organisaatioista, instituutioista ja tahoista, jotka tuottavat ja välittävät mediasisältöjä tai laitteita.

    Kursiivilla kirjoitettu teksti kuvaa edistynyttä osaamista.

Medialukutaito varhaiskasvatuksessa

  • Ensiaskeleet medialukutaitoon otetaan varhaiskasvatuksessa yhdessä mediaa uteliaasti ihmetellen, leikkien ja ennakkoluulottomasti kokeillen. Lasten kanssa tutustutaan erilaisiin medioihin, mediavälineisiin ja mediasisältöihin arjessa. Median tarinoihin eläydytään ja niitä käsitellään oman ilmaisun keinoin. Median tuottaminen on leikinomaista ja kokeilevaa yhdessä tekemistä, joka samalla rohkaisee lapsia luovaan itseilmaisuun. Mediaa käytetään apuna, kun tutkitaan yhdessä lasten kanssa ympäristöä, etsitään tietoa lapsia kiinnostavista kysymyksistä tai viestitään yhteisistä asioista. Viestinnässä tarpeellisia taitoja, vuorovaikutusta ja toisten huomioimista, harjoitellaan arjessa. Kokemisen ja tekemisen lomassa opetellaan turvalliseen ja vastuulliseen mediavälineiden ja -sisältöjen käyttöön yhdessä aikuisen kanssa.

  • Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.

    Mediasisältöjen tulkinta

    Varhaiskasvatuksessa

    • tutustutaan mediaan ja erilaisiin kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviin mediasisältöihin: tarkastellaan lehtien ja kirjojen kuvia, katsotaan videoita, pelataan digitaalisia pelejä ja kuunnellaan äänikirjoja.
    • opetellaan ymmärtämään, että osa median esittämistä asioista on totta ja osa kuvitteellisia ja että mediasisällöt ovat ihmisten tekemiä. Hahmotetaan eroa esimerkiksi ottamalla ja muokkaamalla valokuvia itse.
    • eläydytään mediasisältöihin ja rohkaistaan lapsia kertomaan näkemästään ja kuulemastaan sekä mediasisältöjen herättämistä tunteista monipuolisia ilmaisukeinoja käyttäen.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Varhaiskasvatuksessa

    • tarkastellaan yhdessä lasten kanssa, miten media näkyy ja vaikuttaa lasten arjessa, kuten leikeissä ja elinympäristössä.
    • käsitellään median hahmojen piirteisiin ja toimintatapoihin samaistumista leikkien kautta.
    • tutkitaan yhdessä mainoksia ja jutellaan haluamisen, tarvitsemisen ja ostamisen erosta.

    Media tietolähteenä

    Varhaiskasvatuksessa

    • opetellaan käyttämään mediaa tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä. Tutkitaan yhdessä ympäristöä ja maailmaa esimerkiksi valokuvaamalla tai etsimällä mediasisällöistä tietoa lapsia kiinnostavista kysymyksistä.
    • rohkaistaan lapsia suhtautumaan uteliaasti mediasisältöihin. Opetellaan samalla kriittisyyttä: ohjataan lapsia kysymään näkemästään ja kuulemastaan.

    Minä median käyttäjänä

    Varhaiskasvatuksessa

    • keskustellaan yhdessä lasten mediankäytöstä perheissä: mediasisällöistä, niiden parissa vietetystä ajasta ja kokemuksista.
    • käsitellään lasten omia mielenkiinnon kohteita mediassa leikkien ja luovan ilmaisun keinoin.
    • tuetaan lasten mediasuhteen rakentumista rohkaisemalla lapsia monipuolisesti erilaisten mediasisältöjen pariin.
  • Median tuottaminen -pääalue käsittää taidot tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin kuten itseilmaisuun, tiedon välittämiseen tai vaikuttamiseen. Mediataitoihin kuuluu myös oman median tuottamisen tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Luova ilmaisu, Vaikuttaminen, Tiedon välittäminen ja Minä median tuottajana.

    Luova ilmaisu

    Varhaiskasvatuksessa

    • tuetaan lasten sanallista, kuvallista ja kehollista ilmaisua median tuottamisen parissa monipuolisin keinoin.
    • ideoidaan ja tuotetaan kokeilevasti erilaisia mediasisältöjä, kuten digitarinoita, äänitaltiointeja tai piirroksia.
    • leikitään yhdessä median tuottamiseen liittyviä leikkejä. Tehdään esimerkiksi reportaasi arjen tapahtumista.
    • tutustutaan erilaisiin mediavälineisiin sekä digitaalisiin sovelluksiin ja ohjelmiin, ihmetellään yhdessä ja käytetään niitä leikinomaisesti ja kokeillen sisältöjen tuottamisessa.
    • osallistutaan median tuottamisen eri vaiheisiin: yhteiseen ideointiin, luovaan toteuttamiseen ja tuotoksen arvostavaan tarkastelemiseen.

    Vaikuttaminen

    Varhaiskasvatuksessa

    • keskustellaan lasten oikeuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteisiin asioihin. Rohkaistaan lapsia kertomaan ajatuksiaan yhteisessä ideoinnissa ja päätöksenteossa. Käytetään mediaa apuna.
    • osallistetaan lapsia pedagogisessa dokumentoinnissa niin sisällön kuin esitystavan valinnassa ja yhteisessä tuottamisessa.

    Tiedon välittäminen

    Varhaiskasvatuksessa

    • tutkitaan ja ihmetellään yhdessä kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen tuottamista esimerkiksi kuvia ottamalla ja muokkaamalla.
    • osallistetaan lapsia tiedon kertomisessa ja välittämisessä, kuten tapahtumista tiedottamisessa arjessa.

    Minä median tuottajana

    Varhaiskasvatuksessa

    • tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestä median tuottajina. Rohkaistaan lapsia tekemään mediasisältöjä leikillisesti ja kokeilevasti. Arvostetaan tuotoksia.
    • rohkaistaan lapsia omiin aloitteisiin median tuottamisessa. Leikitään yhdessä sarjojen, pelien, videoiden ja elokuvien tapahtumia. Huomioidaan lasten erilaisia mielenkiinnon kohteita.
  • Toiminta mediaympäristöissä -pääalue käsittää taidot toimia median parissa ja erilaisissa digitaalisissa mediaympäristöissä turvallisesti, vastuullisesti ja omaa ja toisten hyvinvointia ja oikeuksia vaalivalla tavalla. Mediataitoihin kuuluvat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Turvallisuus, Vastuullisuus, Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

    Turvallisuus

    Varhaiskasvatuksessa

    • keskustellaan yhdessä siitä, että omaa yksityisyyttään ja kehoaan on oikeus suojata. Kerrotaan, että lapselta on kysyttävä lupa otettaessa ja esitettäessä lapsesta kuvia tai videoita.
    • opetellaan turvallista mediankäyttöä: mediankäytöstä sovitaan aikuisen kanssa ja lapsia ohjataan turvaamaan aina aikuiseen.
    • keskustellaan lasten kanssa siitä, että osa mediasisällöistä on lapsille sopivia, osa ei. Tuodaan esille ikärajat ja niiden suojeleva tarkoitus. Keskustellaan lasten ja huoltajien kanssa lasten turvallisesta mediankäytöstä.

    Vastuullisuus

    Varhaiskasvatuksessa

    • opetellaan käsittelemään mediavälineitä vastuullisesti.
    • opetellaan, mikä tekijänoikeus on: jokaisella on oikeus päättää tekemänsä työn käyttämisestä. Näytetään esimerkkiä, miten töitä tulee kohdella: laitetaan nimi lapsen omiin töihin ja pyydetään lupa työn jakamiseen. Ollaan tietoisia tekijänoikeuksien merkityksestä toiminnassa.

    Hyvinvointi

    Varhaiskasvatuksessa

    • rohkaistaan lapsia kertomaan median parissa syntyneistä kokemuksistaan ja tunteistaan monipuolisin ilmaisukeinoin.
    • tarkastellaan mediaa osana lasten arkea toiminnallisin menetelmin.

    Hyvä vuorovaikutus

    Varhaiskasvatuksessa

    • ohjataan lapsia ystävällisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen arkisissa tilanteissa. Ohjataan huomaamaan omien sanojen, eleiden ja toiminnan vaikutus toisiin.
    • opetellaan ja sanoitetaan viestintää ja siihen liittyviä teemoja. Havainnoidaan yhdessä arjen viestintätilanteita. Harjoitellaan viestintää esimerkiksi leikeissä.

Medialukutaito esiopetuksessa

  • Esiopetuksessa medialukutaidon polku jatkuu yhdessä tutkien, oivaltaen ja leikinomaisesti kokeillen. Kokemukset median parissa monipuolistuvat, ja lapsilla on aktiivinen rooli median käyttäjinä ja tuottajina. Median kautta tutkitaan maailmaa ja oivalletaan asioita. Samalla opetellaan ymmärtämään, mikä on satua ja mikä totta. Yhdessä tarkastellaan, millaisia lapsille merkitykselliset mediasisällöt ovat ja tutkitaan mediaa lasten arjessa. Lasten kanssa käsitellään turvallista median käyttöä ja ikärajoja. Lapsia rohkaistaan kokeilevaan median tuottamiseen, mielikuvituksen rikkaaseen käyttöön ja luovaan mediailmaisuun yhdessä toisten kanssa. Mediaa käytetään yhdessä myös viestintään, ja viestintätaitojen kehittymistä tuetaan harjoittelemalla hyvää, toiset huomioon ottavaa vuorovaikutusta arjessa.

  • Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.

    Mediasisältöjen tulkinta

    Esiopetuksessa

    • koetaan monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, kuten lapsille sopivat uutiset, mediataide, elokuvat ja musiikki. Käytetään yhdessä mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä.
    • tutkitaan kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen eroa esimerkiksi tarkastelemalla lastenohjelmia ja lapsille sopivia uutisia.
    • opetellaan ymmärtämään mediaa ihmisen tuottamana ja valitsemana sisältönä.
    • opetellaan ymmärtämään mediasisältöjä. Käsitellään erilaisin ilmaisukeinoin satujen, pelien tai lastenohjelmien tapahtumia ja hahmoja ja rohkaistaan lapsia tuottamaan omia tulkintoja.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Esiopetuksessa

    • pohditaan median vaikutuksia ajatuksiin ja toimintaan, kuten tietoon ja leikkeihin.
    • opetellaan ymmärtämään, että media voi luoda asioista mielikuvia ja yleistyksiä. Tarkastellaan tapoja esittää satu- ja eläinhahmoja tai sukupuolia lastenohjelmissa ja elokuvissa.
    • tarkastellaan lähiympäristön mainontaa ja pohditaan mainosten yhteyttä kuluttamiseen.

    Media tietolähteenä

    Esiopetuksessa

    • käytetään mediaa monipuolisesti apuna tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä arjen tilanteissa.
    • pohditaan ja arvioidaan, onko median avulla löydetty tieto käyttökelpoista

    Minä median käyttäjänä

    Esiopetuksessa

    • tarkastellaan lasten omaa mediankäyttöä. Pohditaan erilaisia mediankäyttötilanteita ja sitä, miten mediaa käytetään eri tavoin yksin tai yhdessä.
    • tarkastellaan arvottamatta lapsille merkityksellisiä mediasisältöjä ja rohkaistaan kertomaan niistä monipuolisin ilmaisukeinoin. Pohditaan, miksi ne ovat mielekkäitä.
    • ymmärretään, että eri ihmiset kokevat ja käyttävät mediaa eri tavoin. Rohkaistaan lapsia keskustelemaan kokemuksistaan median parissa ja vertailemaan niitä toisten kanssa.
  • Median tuottaminen -pääalue käsittää taidot tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin kuten itseilmaisuun, tiedon välittämiseen tai vaikuttamiseen. Mediataitoihin kuuluu myös oman median tuottamisen tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Luova ilmaisu, Vaikuttaminen, Tiedon välittäminen ja Minä median tuottajana.

    Luova ilmaisu

    Esiopetuksessa

    • tuetaan lapsia luovaan sanalliseen ja kuvalliseen ilmaisuun median tuottamisessa.
    • tehdään lasten kanssa yhdessä kokeillen mediasisältöjä, kuten kuva-animaatioita, videoita, digitaalisia kirjoja tai itse tehtyä musiikkia.
    • käytetään yhdessä erilaisia mediavälineitä, sovelluksia ja ohjelmia mediasisältöjen tuottamisessa.
    • osallistutaan yhdessä tuottamisen eri vaiheisiin: suunnitteluun, kokeilevaan ja leikinomaiseen toteuttamiseen ja tuotoksen arvostavaan tarkasteluun. Sanoitetaan vaiheita lasten kanssa.

    Vaikuttaminen

    Esiopetuksessa

    • opetellaan, että lapsilla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Käytetään mediavälineitä monipuolisesti lasten ajatusten ja mielipiteiden ilmaisun välineinä arjen suunnittelussa ja päätöksissä.
    • laaditaan yhdessä mediasisältö, jolla ilmaistaan lasten näkemys tai toive tai vaikutetaan myönteisesti johonkin yhteiseen asiaan.

    Tiedon välittäminen

    Esiopetuksessa

    • tutkitaan, miten kuvitteelliset ja todenmukaiset mediasisällöt syntyvät ja mikä niiden ero on. Tehdään esimerkiksi tarinoita tai reportaasi arjesta.
    • esitetään tietoa median avulla, esimerkiksi taltioidun äänen, digitaalisen kuvaesityksen tai videon muodossa.

    Minä median tuottajana

    Esiopetuksessa

    • rohkaistaan lapsia leikinomaiseen ja kokeilevaan mediasisältöjen tuottamiseen. Löydetään yhdessä tapoja, joilla kaikki voivat osallistua ja saada myönteisiä kokemuksia median tuottamisesta.
    • käytetään luovan ilmaisun virikkeinä lapsille tuttuja mediasisältöjä, kuten sarjojen hahmoja, elokuvien tapahtumia tai pelien kulkua.
  • Toiminta mediaympäristöissä -pääalue käsittää taidot toimia median parissa ja erilaisissa digitaalisissa mediaympäristöissä turvallisesti, vastuullisesti ja omaa ja toisten hyvinvointia ja oikeuksia vaalivalla tavalla. Mediataitoihin kuuluvat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Turvallisuus, Vastuullisuus, Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

    Turvallisuus

    Esiopetuksessa

    • keskustellaan yksityisyyden suojaamisen merkityksestä. Muistutetaan jokaisen oikeudesta päättää itseään koskevien kuvien ottamisesta ja jakamisesta.
    • lapsia rohkaistaan keskustelemaan mediankäytöstä aikuisen kanssa, pyytämään apua ja hakemaan aikuisesta turvaa askarruttavissa tilanteissa.
    • tutustutaan lasten kanssa mediasisältöjen ikärajamerkintöihin ja keskustellaan, mikä merkitys ikärajoilla on.

    Vastuullisuus

    Esiopetuksessa

    • keskustellaan, millaisia mediavälineitä lapset itse käyttävät ja miten niitä käytetään vastuullisesti.
    • laaditaan yhdessä lasten kanssa hyviä käytänteitä mediavälineiden ja -sisältöjen käytöstä.
    • käsitellään tekijänoikeutta. Ymmärretään, että jokaisella on oikeus vaikuttaa itse tuottamansa sisällön käsittelyyn.

    Hyvinvointi

    Esiopetuksessa

    • tarkastellaan mediasisältöjen käyttöä myös sosiaalisena tekemisenä ja keskustellaan jaetuista kokemuksista median parissa.
    • keskustellaan lasten elämään kuuluvista medioista ja ajankäytöstä median parissa.

    Hyvä vuorovaikutus

    Esiopetuksessa

    • keskustellaan ja harjoitellaan tunnistamaan yhdessä lasten kanssa, mitä kiusaaminen ja häirintä tarkoittavat, sekä harjoitellaan ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti.
    • kokeillaan viestintää erilaisten mediavälineiden avulla. Osallistetaan lapsia arjen mediavälitteisessä viestinnässä.

Medialukutaito vuosiluokilla 1—2

  • Vuosiluokilla 1—2 medialukutaidossa tutkitaan ja tuotetaan tarinoita ja opetellaan turvallista toimintaa median parissa. Mediasisältöihin tutustutaan monipuolisesti, ja kokemus laajenee teksteihin. Median välittämiä tarinoita, kuvaa ja äänimaailmaa opetellaan ymmärtämään ja tulkitsemaan. Omia tarinoita tuotetaan mediavälineiden avulla luovuutta ja mielikuvitusta käyttäen itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Mediaa harjoitellaan käyttämään ja tuottamaan arjessa vastuullisesti ja toiset huomioon ottaen: opitaan, että kiusaaminen tai muu epäasiallinen viestintä ei ole sallittua mediaympäristöissäkään. Lisäksi opetellaan mediaympäristöissä tärkeitä turvataitoja. Osana oman mediasuhteen rakentumista pohditaan omaa mediankäyttöä ja ymmärretään, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.

  • Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.

    Mediasisältöjen tulkinta

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • tuntee median käsitteen ja osaa nimetä joitain kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä sekä näiden yhdistelmiä sisältäviä mediasisältöjä, kuten digitaalinen peli tai video.
    • harjoittelee lukemaan mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä. Oppilas tutustuu esimerkiksi sarjakuvaan.
    • ymmärtää faktan ja fiktion eron ja jaottelee mediasisältöjä ohjatusti todenmukaisiin ja kuvitteellisiin sekä antaa niistä jonkin esimerkin. Oppilas ymmärtää, että mediasisällöillä on tekijä.
    • ymmärtää, että mediasisällöillä on erilaisia käyttötarkoituksia, kuten tietoa välittävä tai viihdyttävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa sisällöistä jonkin esimerkin.
    • harjoittelee ymmärtämään ja tulkitsemaan kuvaa ja ääniympäristöä. Oppilas tekee huomioita havainnoistaan ja kokemuksistaan.
    • osaa kuvailla mediasisällön tapahtumia ja hahmoja tai siinä esitettyjä asioita oman ilmaisun keinoin.
    • käyttää ikäkauteen sopivia mediasisältöjä, joissa on kirjoitettua tekstiä.
    • osaa jaotella mediasisältöjä todenmukaisiin ja kuvitteellisiin.
    • tunnistaa käyttötarkoituksiltaan erilaisia mediasisältöjä ja antaa joitain esimerkkejä.
    • tekee mediasisällöistä myös omia päätelmiä ja tulkintoja.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • tulee tietoiseksi median vaikutuksista yksilön ajatteluun ja toimintaan, kuten käsityksiin asioista ja kiinnostuksenkohteisiin. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin omasta elämästään.
    • havainnoi ohjatusti median luomia yleistyksiä asioista. Oppilas tarkastelee esimerkiksi elokuvien tai pelien hahmoja.
    • tietää, että mediaa käytetään vaikuttamiseen ja osaa nimetä jonkin vaikuttavan mediasisällön, kuten mainokset.
    • ymmärtää, että media voi muovata mielikuvia ja käsityksiä, ja osaa antaa jonkin esimerkin.
    • tunnistaa jonkin mediasisällöissä ilmenevän vaikuttamisen keinon, kuten mainoksissa käytetty toisto tai visuaaliset tehosteet.

    Media tietolähteenä

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • osaa ohjatusti etsiä tietoa joistain digitaalisista mediasisällöistä käyttämällä hakukonetta ja hakusanoja.
    • osaa käyttää mediaa välineenä ympäristöä ja asioita tutkiessaan.
    • ymmärtää tietopohjaisten ja kuvitteellisten mediasisältöjen erilaisen luonteen tietolähteenä. Oppilas ymmärtää, että kaikki mediasta löytyvä tieto ei ole käyttökelpoista tai luotettavaa.
    • tutustuu tietoa välittäviin mediasisältöihin, kuten uutiset.
    • osaa etsiä itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa tietoa digitaalisista mediasisällöistä.

    Minä median käyttäjänä

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • osaa kertoa itseään kiinnostavista mediasisällöistä ja tilanteista, joissa käyttää mediaa eri tavoin.
    • ymmärtää, että on erilaisia mediamakuja ja tapoja käyttää mediaa.
    • suosittelee mielekkäitä mediasisältöjä toisille. Oppilas opettelee samalla kunnioittamaan toisten yksilöllisiä valintoja.
  • Median tuottaminen -pääalue käsittää taidot tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin kuten itseilmaisuun, tiedon välittämiseen tai vaikuttamiseen. Mediataitoihin kuuluu myös oman median tuottamisen tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Luova ilmaisu, Vaikuttaminen, Tiedon välittäminen ja Minä median tuottajana.

    Luova ilmaisu

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • laatii ohjatusti jonkin yksinkertaisen luovan mediasisällön, kuten digitarinan tai videon.
    • osaa ohjatusti käyttää tarvittavia mediavälineitä, sovelluksia ja ohjelmia mediasisältöjen tuottamisessa.
    • käyttää ohjatusti tekstiä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa tai ääntä omassa tuottamisessaan ja hyödyntää niitä ilmaisun ja kerronnan keinoina.
    • suunnittelee ja toteuttaa mediasisällön ohjatusti yhdessä toisten kanssa. Oppilas arvioi tuottamista keskustelemalla yhteisesti sen mielekkäistä ja haastavista vaiheista sekä opituista asioista.
    • harjoittelee antamaan rakentavaa palautetta toisten töistä ja vastaanottamaan palautetta.
    • osaa käyttää tarvittavia mediavälineitä, sovelluksia ja ohjelmia mediasisältöjen tuottamisessa.

    Vaikuttaminen

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • ilmaisee omia ajatuksiaan ja mielipiteitään median avulla.
    • tekee ohjatusti jonkin yksinkertaisen vaikuttavan mediasisällön, kuten mainos.
    • käyttää ohjatusti jotain vaikuttamisen keinoa, kuten toistoa tai huumoria.
    • ilmaisee mielipiteen laatimansa mediasisällön kautta ja esittää jonkin perustelun.

    Tiedon välittäminen

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • laatii ohjatusti yksinkertaisen tietoa välittävän mediasisällön, kuten uutiskuvan tai kuvatekstin.
    • hahmottaa todenperäisten ja kuvitteellisten mediasisältöjen erilaista tuottamisen tapaa oman tekemisen kautta esimerkiksi kokeilemalla vihreän kankaan tekniikkaa.
    • esittää ja välittää ohjatusti löytämäänsä tietoa mediaesityksen kautta esimerkiksi luokan käyttämällä digitaalisella alustalla.
    • laatii ohjatusti yksinkertaisen tietoa välittävän tekstimuotoisen mediasisällön, jossa on kirjoitettua tekstiä, kuten lyhyen verkkouutisen.
    • esittää koostamaansa tietoa jonkin yksinkertaisen mediasisällön kautta.

    Minä median tuottajana

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • löytää mielekkäitä tapoja tuottaa mediasisältöjä ja rohkaistuu mediasisältöjen tekemiseen itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa.
    • ymmärtää, että mediateosten mahdolliseen julkaisemiseen liittyvistä asioista tulee keskustella myös aikuisten, erityisesti huoltajien, kanssa omien ja muiden oikeuksien suojaamiseksi.
    • rohkaisee vertaisia mielekkääksi kokemiensa tuottamisen tapojen pariin ja osaa samalla kunnioittaa valinnanvapautta ja yksilöllisiä kiinnostuksenkohteita sisältöjen tuottamisessa.
    • arvioi tuottamansa mediasisällön mahdollisen julkaisemisen seurauksia itselleen ja toisille.
  • Toiminta mediaympäristöissä -pääalue käsittää taidot toimia median parissa ja erilaisissa digitaalisissa mediaympäristöissä turvallisesti, vastuullisesti ja omaa ja toisten hyvinvointia ja oikeuksia vaalivalla tavalla. Mediataitoihin kuuluvat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Turvallisuus, Vastuullisuus, Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

    Turvallisuus

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • tietää, miksi on tärkeää suojata yksityisyyttään ja tietojaan mediaympäristöissä toimiessaan. Oppilas osaa kertoa, mitä asioita voi ja mitä ei ole hyvä jakaa verkossa. Oppilas tulee tietoiseksi tietojenkalastelusta ja siitä, että internetissä voi kohdata myös epäasiallisia tai laittomia yhteydenottoja.
    • tietää, kuinka toimia, jos saa verkossa asiattomia viestejä tai yhteydenottoja tuntemattomilta ihmisiltä. Oppilas osaa kääntyä turvallisen aikuisen puoleen.
    • tunnistaa kuvaohjelmien ikärajat ja tietää, että ikärajoja on myös sovelluksilla ja palveluilla, kuten sosiaalisen median palveluilla. Oppilas ymmärtää ikärajojen tarkoituksen ja kunnioittaa niitä mediasisältöjä käyttäessään.
    • osaa antaa esimerkkejä joistain mediaympäristöjen riskitekijöistä, kuten verkkohuijaukset tai identiteettivarkaus. Ymmärtää, että turvallisuutta voi edistää omalla toiminnalla.
    • ymmärtää kaverisuhteiden luomat odotukset ja ristiriidat ikärajojen noudattamisessa ja pohtii tästä näkökulmasta myös omaa toimintaansa.

    Vastuullisuus

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • ymmärtää, millä tavalla mediavälineitä on sopivaa käyttää ja että käytöstä voidaan sopia eri tilanteissa.
    • ymmärtää, millaisten viestien välittäminen ja sisältöjen jakaminen on sopivaa ja millaisten ei. Oppilas tiedostaa, että julkaistuista sisällöistä jää jälki ja että kertaalleen julkaistuja sisältöjä saatetaan edelleen levittää.
    • ymmärtää, että median parissa on pyrittävä toimimaan siten, ettei itselle eikä toisille tule pahaa mieltä. Oppilas antaa jonkin esimerkin.
    • tutustuu tekijänoikeuksiin ja ymmärtää, miksi niitä tarvitaan. Oppilas tietää, että toisen tekemää sisältöä ei saa esittää omanaan.
    • ymmärtää, että osa digitaalisista tuotteista esimerkiksi peleissä voi olla maksullisia ja että pelaajia voidaan sitouttaa pelaamiseen eri tavoin. Oppilas ymmärtää, että sisältöjen käytöstä tulee sopia huoltajan kanssa.
    • osaa arvioida omaa toimintaansa median parissa ja sen mahdollisia seurauksia itsen ja toisten kannalta. Oppilas osoittaa tarvittavaa kriittisyyttä vertaisten mediakäyttäytymistä kohtaan.
    • tuntee tekijänoikeuksien perusperiaatteet ja pohtii niiden noudattamista median käyttäjänä.

    Hyvinvointi

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • tunnistaa, millaiset asiat omassa median käytössä tuottavat iloa ja millaiset asiat saavat aikaan pahaa oloa. Oppilas oppii huomioimaan omaa hyvinvointiaan mediasisältöjä valitessaan.
    • tarkastelee ohjattuna omaa mediankäyttöään arjessa. Oppilas ymmärtää, että median käyttömäärää tulee hallita, jotta se ei vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta, kuten liikkuminen ja uni.
    • osaa pohtia omia median käyttötapojaan ja kuvata joitain keinoja oman mediankäytön järkevään sääntelyyn.

    Hyvä vuorovaikutus

    Vuosiluokilla 1-2 oppilas…

    • osaa tunnistaa tunteitaan ja säädellä niitä viestintätilanteissa mediaympäristöissä.
    • ymmärtää viestinnän vastavuoroisuuden mediaympäristöissä: omalla viestinnällä on vaikutusta toisen viestintään, tunteisiin ja toimintaan.
    • tietää, millaista on verkossa tapahtuva kiusaaminen, kuten ryhmistä sulkeminen, kuvien ja tietojen levittäminen ilman lupaa tai perättömien huhujen kertominen toisista. Oppilas tietää, ettei verkossa saa kiusata ja miten pitää toimia kiusaamista kohdatessa.
    • osaa käyttää mediavälineitä viestintään.
    • ymmärtää, että erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, kuten kouluun ja vapaa-aikaan, kuuluu erilaisia viestinnän tapoja ja että viestinnän tavoista voidaan sopia yhteisesti.
    • kehittää kykyään asettua toisen asemaan mediaviestejä tuottaessaan ja tulkitessaan. Oppilas pyrkii myönteiseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen myös mediaympäristöissä.
    • osaa valita eri yhteyksiin sopivia viestinnän tapoja.

Medialukutaito vuosiluokilla 3—6

  • Vuosiluokilla 3—6 mediaa käytetään ja tutkitaan ilmaisun ja vaikuttamisen kanava. Kokemus erilaisista mediasisällöistä ja niiden käyttötarkoituksista laajenee. Sisältöjen tulkintaa ja tuottamista harjoitellaan itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa. Oppilaita kannustetaan omiin aloitteisiin, ideoihin ja kokeilevaan tekemiseen median parissa. Oppilaat harjaantuvat audiovisuaalisessa kerronnassa ja tuottamisen tekniset taidot vahvistuvat sisältöjä tehdessä. Median avulla opetellaan ilmaisemaan omia ajatuksia ja mielipiteitä ja hahmotetaan median roolia yhteiskunnassa. Media- ja lähdekriittisyyttä harjoitellaan tutkimalla erilaisten mediasisältöjen käyttökelpoisuutta tiedonlähteinä. Median kuluttamisessa ja tuottamisessa opitaan vaalimaan omin ja toisten oikeuksia ja hyvinvointia. Lisäksi opitaan mediaympäristöissä tarpeellisia turvataitoja.

  • Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.

    Mediasisältöjen tulkinta

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • laajentaa kokemustaan erilaisista mediasisällöistä. Oppilas tuntee mediasisältöihin liittyvää peruskäsitteistöä.
    • tietää, mikä sosiaalinen media on, ja ymmärtää sen toimintaperiaatteita.
    • tarkastelee ohjatusti ajankohtaisia ikäkautta koskettavia mediailmiöitä ja keskustelee havainnoistaan.
    • osaa nimetä joitakin mediasisältöjä, jotka edustavat fiktiota, faktaa ja mielipidettä, ja käyttää jaottelua apuna sisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa.
    • tietää, että mediasisällöillä on erilaisia tarkoituksia, kuten viihdyttävä, vaikuttava, kaupallinen ja tietoa välittävä tarkoitus. Oppilas osaa antaa näistä joitain esimerkkejä.
    • harjaantuu kuvien ja äänimaailman tarkastelussa. Oppilas osaa esimerkiksi tutkia kuvakulmia ja rajauksia tai pohtia musiikin käyttötarkoitusta esitysyhteydessään.
    • harjaantuu mediasisältöjen ymmärtämisessä ja tulkinnassa. Oppilas osaa kertoa mediasisällössä esitetyistä asioista ja näkökulmista tai kuvailla juonta ja hahmojen erilaisia rooleja.
    • pohtii, mikä mediasisällön kohderyhmä on ja mikä on sisällön tarkoitus.
    • tutustuu eri tekstilajeihin ja tutkii kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja kantaa ottavia mediasisältöjä. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
    • harjaantuu mediasisältöjen tarkastelussa ja tulkinnassa: tutkii mediasisällöistä esimerkiksi kertojaa, genreä tai pohtii teemaa.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • osaa antaa joitain esimerkkejä mediasisältöjen vaikutuksesta omaan toimintaansa, tietoihinsa, mielipiteisiinsä ja mielikuviinsa. Oppilas tarkastelee vaikutuksia kriittisesti.
    • tarkastelee ohjatusti, millaisia mielikuvia mediasisällöt, esimerkiksi mainokset tai median kuvat, välittävät, ja millä keinoin vaikutelma luodaan. Oppilas osaa antaa esimerkin.
    • tuntee ja osaa nimetä joitain ajatuksia ilmaisevia, kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä mediasisältöjä, kuten mielipidekirjoitus, arvostelu, vlogi tai meemi.
    • tunnistaa ja kuvailee joitain mediasisältöjen kantaa ottavia ja vaikuttamaan pyrkiviä piirteitä, kuten mainoksissa toisto tai huumorin käyttö.
    • tietää mediatoimialan tehtäviä yhteiskunnassa. Oppilas havainnoi median toimintaa esimerkiksi seuraamalla uutisia.
    • tarkastelee, millaisia asioita mediasisällöissä esitetään hyvinä ja tavoiteltavina.
    • tutustuu algoritmien toimintaan mediasisältöjen valikoitumisessa.
    • tarkastelee, millaiset asiat saavat medianäkyvyyttä, ja antaa esimerkkejä.

    Media tietolähteenä

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • osaa etsiä tietoa erilaisista digitaalisista mediasisällöistä, kuten verkkosivut, digitaaliset lehdet tai radio- ja tv-uutiset. Oppilas osaa käyttää hakusanoja tiedon hankinnassa.
    • osaa käyttää mediaa välineenä uusien asioiden opettelussa.
    • harjoittelee lukemaan ja tulkitsemaan kuvaajia, taulukoita ja diagrammeja ja hyödyntää osaamistaan mediasisältöjä, kuten uutisia, tarkastellessaan.
    • arvioi ohjatusti erilaisten mediasisältöjen käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta tietolähteenä. Oppilas vertailee ohjatusti eri lähteiden tietoa.
    • harjoittelee lähdekriittisyyttä. Oppilas tarkistaa ohjatusti jonkin teksti- tai kuvalähteen ja kiinnittää huomiota tekijään ja julkaisuyhteyteen. Oppilas osaa esittää jonkin perustelun mediasisällön luotettavuuden puolesta tai sitä vastaan.
    • tietää eron journalististen ja sosiaalisen median sisältöjen tuottamisen tavassa ja ymmärtää niiden eroa tietolähteenä.
    • tietää valheelliseen ja harhaanjohtavaan tietoon liittyviä ilmiöitä mediassa, kuten dis- ja misinformaatio, deepfake ja valeuutiset.
    • tutustuu journalistisiin sisältöihin, kuten lehtiteksteihin ja tv-uutisiin.
    • tutustuu algoritmien toimintaan tiedonhaussa.
    • osaa kuvailla jotakin vilpilliseen tietoon liittyvää turvallisuusnäkökulmaa, kuten väärän tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen.
    • ymmärtää, että välittyvä tieto voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia.

    Minä median käyttäjänä

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • kokeilee monipuolisesti erilaisia mediasisältöjä, nimeää niistä itseään kiinnostavia ja kuvaa, miksi on kiinnostunut niistä.
    • kuvaa omia mediankäyttötottumuksiaan ja pohtii median merkitystä omassa elämässään esimerkiksi mediapäiväkirjan avulla.
    • ymmärtää, että oma mediamaku muuttuu ja että siihen vaikuttavat monet tahot, kuten kaverit, media ja vanhemmat. Oppilas tietää, että voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan mediankäyttöönsä.
    • osaa keskustella kunnioittavasti toisten erilaisista mediankäyttötottumuksista ja mieltymyksistä.
    • osaa kertoa monipuolisin keinoin itseään kiinnostavasta mediasisällöstä ja tehdä esimerkiksi videovinkkauksen tai blogauksen.
    • vahvistuu valinnoissaan ja toisten valintojen kunnioittamisessa median parissa.
  • Median tuottaminen -pääalue käsittää taidot tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin kuten itseilmaisuun, tiedon välittämiseen tai vaikuttamiseen. Mediataitoihin kuuluu myös oman median tuottamisen tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Luova ilmaisu, Vaikuttaminen, Tiedon välittäminen ja Minä median tuottajana.

    Luova ilmaisu

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • tuottaa ohjatusti jonkin luovan mediasisällön, kuten animaation tai lyhytelokuvan.
    • hyödyntää mediasisältöjen tekemisessä sanallisen, visuaalisen ja auditiivisen ilmaisun ja kerronnan keinoja, kuten juonirakennetta, kuvakulmia ja äänimaailmaa.
    • osaa käyttää erilaisia mediavälineitä ja tarvittavia sovelluksia ja ohjelmia, kuten taitto- ja editointiohjelmaa, mediasisältöjen tekemisessä ja muokkaamisessa.
    • yhdistää tekstiä, kuvaa, liikkuvaa kuvaa ja ääntä omassa median tuottamisessaan.
    • ymmärtää mediasisältöjen tuottamisen eri vaiheita ja osaa sanallistaa niitä. Oppilas laatii mediasisällön yhdessä toisten kanssa ja arvioi rakentavasti tuottamisen vaiheita ja lopputulosta.
    • osaa kertoa joitain perusteluja sille, miksi valitsee tietyn mediaesityksen muodon itsensä ilmaisemiseen.
    • kokeilee ohjatusti lisättyä todellisuutta omassa median tuottamisessaan.
    • kokeilee ohjelmointia mediasisällön tuottamisessa. Oppilas laatii ohjatusti esimerkiksi ohjelmoidun tarinan tai suunnittelee ja toteuttaa yksinkertaisen digitaalisen pelin.
    • huomioi mediasisältöä laatiessaan kohderyhmän ja mahdollisen julkaisuyhteyden.

    Vaikuttaminen

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • osaa tuoda mediaesitysten kautta esille omia mielipiteitään ja perustella mielipiteensä.
    • tuottaa ohjatusti jonkin kantaa ottavan tai vaikuttavan mediasisällön, kuten arvostelu, videovinkkaus, mielipidekirjoitus, vlogi tai juliste.
    • osaa käyttää joitain kielellisiä ja visuaalisia vaikuttamisen keinoja.
    • osaa kuvailla joitain tapoja, joilla median kautta voi vaikuttaa, kuten mielipiteen julkaisu tai sosiaalisen median kampanja.
    • osaa perustella mielipiteitään ja ottaa rakentavasti kantaa toisten esittämiin näkökulmiin.
    • laatii yhdessä toisten kanssa jonkin arkeen kytkeytyvän vaikuttavan mediasisällön.

    Tiedon välittäminen

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • tutkii oman tekemisen kautta, miten journalistiset sisällöt tuotetaan. Oppilas tekee ohjatusti jonkin tietoa välittävän journalistisen mediasisällön, kuten uutisen tai urheiluselostuksen.
    • esittää ja välittää koostamaansa tietoa median avulla. Oppilas valitsee ohjatusti soveltuvan mediaesityksen muodon.
    • tutkii tiedon tuottamisen, esittämisen ja välittämisen vaiheita oman työskentelyn kautta.
    • arvioi rakentavasti ja kriittisesti omaa ja toisten tuottamaa tietosisältöistä mediaa.

    Minä median tuottajana

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • osaa kuvailla itselleen mielekkäitä mediasisältöjen tuottamisen tapoja, vaiheita ja sisältöjen tuottamisen merkitystä. Oppilas osaa kuvailla omia vahvuuksiaan sekä asioita, joita on oppinut ja joissa haluaisi kehittyä.
    • keskustelee median tuottamisesta vertaisten kanssa. Oppilas rohkaisee vertaisia mielekkääksi kokemiensa tuottamisen tapojen pariin valinnanvapautta kunnioittaen.
    • ymmärtää, että on itse vastuussa tekemästään ja jakamastaan mediasisällöstä.
    • rohkaistuu ohjaamaan vertaisia jonkin itselleen luontevan, mielekkään mediasisällön tekemisessä.
    • arvioi, millaisissa ympäristöissä ja alustoilla mediasisältöjä voisi julkaista, ja osaa pohtia julkaisemisen mahdollisia hyviä ja huonoja seurauksia. Oppilas ymmärtää, että yhteisten tuotosten julkaisuun on oltava kaikkien suostumus.
  • Toiminta mediaympäristöissä -pääalue käsittää taidot toimia median parissa ja erilaisissa digitaalisissa mediaympäristöissä turvallisesti, vastuullisesti ja omaa ja toisten hyvinvointia ja oikeuksia vaalivalla tavalla. Mediataitoihin kuuluvat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Turvallisuus, Vastuullisuus, Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

    Turvallisuus

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • tietää turvallisuutta vaarantavista tilanteista ja tekijöistä mediaympäristöissä, kuten netti-identiteettien epäluotettavuus, vihapuhe ja seksuaalinen houkuttelu. Oppilas tietää, millä keinoin omaa turvallisuutta voi edistää
    • tuntee tärkeitä yksityisyydensuojan periaatteita. Oppilas tietää, millaisia keinoja omien tietojen ja yksityisyyden suojaamiseen mediaympäristöissä on.
    • tietää, minkä tahojen puoleen voi kääntyä koulussa tai koulun ulkopuolella, jos kohtaa mediaympäristöissä turvallisuuttaan uhkaavia ilmiöitä.
    • osaa nimetä kuvaohjelmien ikärajat ja niitä kuvaavat sisältösymbolit. Oppilas on tietoinen sovellusten ja palvelujen ikärajoista. Oppilas tietää syyn, miksi ikärajoja asetetaan ja kunnioittaa ikärajoja.
    • ymmärtää kaverisuhteiden luomat odotukset ja ristiriidat ikärajojen noudattamisessa ja huomioi tämän omassa toiminnassaan.
    • osaa arvioida turvallisuuttaan tukevia taitojaan mediaympäristöissä ja -sisältöjen parissa.

    Vastuullisuus

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • ymmärtää, että hänen itse tuottamiensa ja julkaisemiensa mediasisältöjen tulee olla sellaisia, etteivät ne loukkaa toisten oikeuksia eikä niiden julkaisemisesta ole ikäviä seurauksia itselle.
    • tuntee tekijänoikeuksien perusperiaatteet ja niiden noudattamisen merkityksen mediasisältöjen käyttäjänä ja tuottajana. Oppilas ymmärtää, ettei saa esittää toisen tekemää sisältöä omanaan ja harjoittelee merkitsemään lähteet.
    • tuntee erilaisia mediasisältöjen vapaan käytön CC-linsenssejä ja niiden käyttöehtoja.
    • on tietoinen joidenkin mediasisältöjen, kuten pelien, maksullisuudesta. Oppilas tietää pelien keinoista sitouttaa pelaajia ja osaa suhtautua ilmiöön kriittisesti. Oppilas ymmärtää, että sisältöjen käytöstä tulee sopia huoltajan kanssa.
    • tietää, millaista on rakentava toiminta mediaympäristöissä, ja osoittaa pyrkivänsä siihen koulun viestintäalustoilla.
    • osaa pohtia omien julkaisuiden vaikutuksia ja seurauksia.
    • pohtii omaa mediasisältöjen kuluttamistaan ja käyttämiään palveluita tekijänoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oppilas hallitsee joitakin keinoja etsiä vapaasti ja luvallisesti käytettäviä mediasisältöjä.

    Hyvinvointi

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • osaa kuvailla itselleen merkityksellisiä mediasisältöjä ja -ympäristöjä ja niiden myönteisiä merkityksiä. Oppilas rohkaistuu keskustelemaan ja jakamaan myönteisiä kokemuksia mediankäytöstä yhdessä toisten kanssa.
    • tunnistaa, milloin mediankäyttö tukee omaa hyvinvointia, milloin heikentää sitä.
    • tiedostaa vertaisten kohdistamia odotuksia mediaympäristöissä toimimiseen ja median käyttöön. Oppilas tietää, että voi tehdä vertaisista riippumattomia valintoja omassa mediankäytössään.
    • osaa tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja median käytössään.

    Hyvä vuorovaikutus

    Vuosiluokilla 3-6 oppilas…

    • ilmaisee itseään rakentavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla erilaisissa mediaympäristöissä.
    • ymmärtää oman vastuunsa kiusaamisen ehkäisemisessä mediaympäristöissä ja toimii sen mukaisesti.
    • osaa arvioida omia vuorovaikutus- ja viestintätaitojaan mediaympäristöissä ja hyödyntää saamaansa palautetta.
    • osaa pohtia oman viestinnän vaikutuksia ja seurauksia.
    • rohkaistuu toimimaan itselleen uudenlaisissa monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Medialukutaito vuosiluokilla 7—9

  • Vuosiluokilla 7—9 medialukutaitoa edustavat luovuus, tietoisuus ja kriittisyys. Luovat mediasisällöt syntyvät oppilaiden omista ideoista ja aloitteista, yhdessä kokeillen ja omia vahvuuksia löytäen. Samalla harjaannutaan kerronnan keinoissa ja teknisissä taidoissa. Oppilaat syventävät osaamistaan myös vaikuttamaan pyrkivien ja tietoa välittävien mediasisältöjen vastuullisessa tuottamisessa. Sisältöjen julkaisua ja käyttömahdollisuuksia pohditaan yhdessä. Ymmärrys mediateksteistä syvenee, ja erilaisten, myös sosiaalisen median sisältöjen luotettavuutta tiedonlähteinä arvioidaan. Median monenlaisia vaikutuksia yksilöihin, ryhmiin ja yhteiskuntaan tarkastellaan kriittisesti. Tietojen ja yksityisyyden suojaamista sekä tarvittavia vuorovaikutus- ja turvataitoja kerrataan. Lisäksi oppilaita rohkaistaan omaa hyvinvointiaan tukeviin valintoihin median parissa.

  • Median tulkinta ja arviointi -pääalue käsittää taidot ymmärtää ja tulkita erilaisia mediasisältöjä ja arvioida niitä ja median toimintaa ja vaikutuksia kriittisestikin. Mediataitoihin kuuluu myös oman mediankäytön tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Mediasisältöjen tulkinta, Median vaikutusten ymmärtäminen, Media tietolähteenä ja Minä median käyttäjänä.

    Mediasisältöjen tulkinta

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • laajentaa mediasisältöjen tuntemustaan tutustumalla itselleen uusiin sisältöihin esimerkiksi blogiin, podcastiin tai elektroniseen urheiluun. Oppilas kuvaa kokemuksiaan sisältöjen parissa.
    • tietää, mikä sosiaalinen media on, osaa nimetä sen palveluita sekä kuvailla sen toimintaperiaatteita ja sisältöjen luonnetta.
    • tuntee ja osaa käyttää erilaisiin mediasisältöihin, kuten elokuvaan, journalistisiin ja sosiaalisen median sisältöihin, liittyvää peruskäsitteistöä.
    • tuntee erityyppisiä kertovia, kuvaavia, kantaa ottavia ja ohjaavia mediasisältöjä. Oppilas osaa kuvata joitain niille ominaisia rakenteita ja ilmaisun piirteitä, kuten uutisen rakennetta tai mielipiteen argumentoivaa tyyliä.
    • soveltaa tekstilajien tuntemusta mediasisältöjen tarkastelussa. Oppilas harjaantuu esimerkiksi erottamaan sosiaalisen median käyttäjien julkaisut uutisista ja tunnistaa ohjatusti eri tekstilajien piirteitä yhdisteleviä hybriditekstejä.
    • syventää ohjatusti kuvien ja audiovisuaalisten sisältöjen tulkinnan taitojaan tutkimalla esimerkiksi elokuvien kohtauksia, musiikin käyttöä tarinan kuljettamisessa tai teknistä toteutusta.
    • vahvistaa sisällön analyyttisen tarkastelun ja tulkinnan taitojaan. Oppilas tunnistaa mediasisällöistä erilaisia kertojan ääniä ja kerrontarakenteita, luonnehtii genreä tai pohtii teemaa.
    • osaa luonnehtia, millaista kohderyhmää mediasisältö tavoittelee ja mikä on sisällön tekijän tarkoitus. Oppilas huomioi julkaisuyhteyden.
    • syventää mediasisältöjen analyyttisen tarkastelun ja tulkinnan taitojaan.

    Median vaikutusten ymmärtäminen

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • osaa pohtia erilaisten mediasisältöjen ja ajankohtaisten mediakulttuurin ilmiöiden vaikutuksia yksilöiden ja ryhmien ajatteluun ja toimintaan. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
    • ymmärtää, että media vaikuttaa yhteiskunnassa kulttuuriin ja arvoihin välittämällä mielikuvia, stereotypioita ja ihanteita. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin.
    • tiedostaa sosiaalisen median luonteen vaikuttamisen kanavana ja tietää sen vaikuttamisen keinoja.
    • ymmärtää eri medioiden ansaintalogiikkaa ja sen vaikutusta sisältöön. Oppilas tunnistaa kaupallisen ja julkisen mediatoimialan ja sosiaalisen median eron tässä katsannossa.
    • tietää, mitä tarkoittavat sponsorointi ja tuotesijoittelu mediasisällöissä, ja tunnistaa kaupallisen yhteistyön maininnat verkkosisällöissä.
    • havainnoi ja arvioi medioiden toimintaa yhteiskunnassa seuraamalla ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden käsittelyä medioissa. Oppilas esittää niihin liittyviä perusteltuja havaintoja.
    • tarkastelee ohjattuna mediasisältöjä ihmisoikeuksien, kuten mielipiteen- ja sananvapauden, näkökulmasta ja arvioi esimerkin avulla niiden toteutumista. Oppilas arvioi median etiikkaa valikoidun esimerkin kautta.
    • tutkii jonkin ilmiön tai kohderyhmän esittämistä valitsemissaan mediasisällöissä ja tekee perusteltuja tulkintoja havainnoistaan.
    • ymmärtää algoritmien vaikutuksia digitaalisten mediasisältöjen, kuten mainosten, sosiaalisen median julkaisujen, uutisten ja suoratoistopalvelun sisältöjen, valikoitumisessa.
    • seuraa ajankohtaisia kansainvälisiä tapahtumia ja ilmiöitä sekä medioiden toimintaa niissä.
    • on tutustunut journalistin ohjeisiin ja osaa kertoa, miksi ne on laadittu.

    Media tietolähteenä

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • osaa etsiä tietoa eri medialähteistä ja tarkastella tiedonhankintatapojaan kriittisesti.
    • ymmärtää algoritmien toiminnan tiedonhaussa ja tiedon välittymisessä mediassa ja osaa antaa siihen liittyviä esimerkkejä.
    • arvottaa erilaisia mediasisältöjä tietolähteinä ja pohtii perustellen niiden käyttökelpoisuutta ja luotettavuutta.
    • osaa arvioida mediasisällön välittämän tiedon luotettavuutta tarkistamalla esimerkiksi tekijän ja julkaisuyhteyden, käyttämällä käänteistä kuvahakua sekä vertailemalla tietoa muihin lähteisiin ja perustietoihinsa.
    • ymmärtää, että välittyvä tieto voi olla ristiriitaista ja että asioihin voi olla monenlaisia näkökulmia. Oppilas tiedostaa kriittisen arvioinnin tarpeen.
    • osaa kuvailla joitakin vilpilliseen tietoon liittyviä turvallisuusnäkökulmia, kuten harhaanjohtavan tiedon vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen tai näkemysten polarisoitumiseen yhteiskunnassa.
    • laajentaa kokemustaan tietoa välittävistä mediasisällöistä ja tutustuu esimerkiksi dokumenttiin, artikkeliin tai sosiaalisen median tietoa välittäviin sisältöihin.
    • tuntee journalististen sisältöjen toimitusprosessin perusperiaatteet ja hahmottaa sosiaalisen median sisältöjen eroavia tuottamisen tapoja. Oppilas ymmärtää sisältöjen erilaista luonnetta tietolähteinä ja suhtautuu kriittisesti sosiaalisesti levittyvään tietoon.
    • huomioi algoritmien vaikutuksen löytämänsä tiedon arvioinnissa.
    • hyödyntää sisällön luotettavuutta arvioidessaan ymmärrystään erilaisista tekstilajeista ja kiinnittää huomiota sisällön tyylillisiin piirteisiin ja ilmaisutapoihin.
    • on tietoinen vahvistusharhasta ja kehittää kriittisyyttä myös omaa ajatteluaan kohtaan.

    Minä median käyttäjänä

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • osaa kuvailla ja perustella omia mediankäyttötottumuksiaan ja rooliaan median käyttäjänä ja kuluttajana.
    • tiedostaa, miten haluaa käyttää mediaa ja edistää käyttötottumuksiaan.
    • ymmärtää monipuolisen mediankäytön myönteisiä merkityksiä ja tutustuu joihinkin itselleen uusiin mediasisältöihin.
    • kunnioittaa yksilöllisiä ja erilaisia mediankäyttötapoja.
    • jäsentää omaa median kuluttamistaan osana mediakulttuuria ja sen ilmiöitä.
  • Median tuottaminen -pääalue käsittää taidot tuottaa mediasisältöjä erilaisiin tarkoituksiin kuten itseilmaisuun, tiedon välittämiseen tai vaikuttamiseen. Mediataitoihin kuuluu myös oman median tuottamisen tarkasteleminen. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Luova ilmaisu, Vaikuttaminen, Tiedon välittäminen ja Minä median tuottajana.

    Luova ilmaisu

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • laajentaa osaamistaan erilaisten mediasisältöjen tekemisessä. Oppilas tekee ohjatusti jonkin itselleen uuden mediasisällön, kuten elokuvatrailerin, podcastin tai mediataidetta, tai muokkaa digitaalista peliä.
    • käyttää monipuolisesti kuvaa, kirjoitettua tekstiä, liikkuvaa kuvaa, ääntä ja näiden yhdistelmiä mediasisältöjen tuottamisessa ilmaisun ja kerronnan keinoina. Oppilas kehittää persoonallista ilmaisuaan.
    • syventää osaamistaan mediavälineiden, sovellusten ja ohjelmien käytössä visuaalisia, audiovisuaalisia ja auditiivisia mediasisältöjä tehdessään.
    • hyödyntää ohjatusti ohjelmointia tai lisättyä todellisuutta mediasisältöjen tuottamisessa.
    • tekee mediasisältöjä luovasti, kokeillen ja mielikuvitusta käyttäen yhdessä toisten kanssa. Oppilas arvioi tuottamisen prosessia ja tunnistaa vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.
    • huomioi mediasisällön suunnittelussa ja toteutuksessa sen tarkoituksen, kohderyhmän ja mahdollisen julkaisuyhteyden
    • laajentaa osaamistaan erilaisten mediasisältöjen tuottamisessa oman kiinnostuksensa mukaan.
    • tutustuu itselleen uusiin mediavälineisiin, sovelluksiin ja ohjelmiin ja ottaa niitä käyttöön mediasisältöjä tuottaessaan.
    • käyttää ohjelmointia tai lisättyä todellisuutta mediasisällön tuottamisessa.

    Vaikuttaminen

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • perustelee mielipiteensä ja esittää sen rakentavasti. Oppilas osaa ottaa rakentavasti kantaa toisten esittämiin, myös eriäviin, näkemyksiin. Oppilas harjoittelee argumentointia.
    • harjaantuu tekemään ajatuksia ilmaisevan, kantaa ottavan tai vaikuttavan mediasisällön, kuten blogitekstin, tai suunnittelee vastamainoksen tai sosiaalisen median kampanjan.
    • osaa valita vaikuttamiseen erilaisia ilmaisun keinoja ja mediaesityksen muotoja kohderyhmä ja julkaisualusta huomioiden.
    • reagoi mielipiteeseen laatimalla vastineen tai kommentoimalla kantaa ottavaa sisältöä tai verkkouutista.
    • osaa arvioida omaa ja toisten argumentointia.
    • käyttää vaikuttamisen keinoja tietoisesti ja perustellen.
    • hyödyntää ohjattuna vaikuttamaan pyrkivien sisältöjen tuottamisessa eri tekstilajien tuntemustaan rakenteen ja ilmaisutyylin valinnassa.
    • soveltaa viestinnän ja vaikuttamisen taitojaan arjessa esimerkiksi koulun toiminnassa.

    Tiedon välittäminen

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • osaa tehdä jonkin tietoa välittävän mediasisällön, kuten reportaasi, tiedote, dokumentti, artikkeli tai sosiaalisen median julkaisu. Oppilas käyttää tarkoituksenmukaista rakennetta, tyylilajia ja ilmaisutapaa.
    • osaa havainnollistaa tietoa median keinoin esimerkiksi graafisesti tai animaation avulla.
    • arvioi kriittisesti omaa tiedon tuottamistaan ja esittämistään ja ymmärtää vastuunsa tiedon välittämisessä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
    • hallitsee eri medioiden tyylilajit niin, että osaa välittää samasta ilmiöstä keskeistä tietoa useammalla eri tavalla.
    • ymmärtää algoritmien vaikutuksen tiedon välittymisessä mediassa ja osaa antaa siihen liittyviä esimerkkejä.

    Minä median tuottajana

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • nimeää perustellen itselleen mielekkäitä tapoja tuottaa ja julkaista mediasisältöjä ja löytää kokeillen uusia tapoja.
    • osaa kuvailla rooliaan median tuottajana ja tunnistaa vahvuuksiaan sekä asioita, joissa haluaa kehittyä.
    • oivaltaa erilaisia yhteyksiä, joissa voi hyödyntää mediasisältöjen tuottamisen taitojaan.
    • arvioi, millaisissa ympäristöissä ja alustoilla omia mediasisältöjä voisi julkaista. Oppilas tiedostaa, että julkaisuja arvioidaan ja kommentoidaan monin tavoin, ja osaa kuvailla tarkoituksenmukaisia tapoja reagoida.
    • opettelee huomaamaan vertaisten vahvuuksia tuottamisessa ja antamaan rohkaisevaa palautetta.
    • osaa kuvailla jonkin tavan, jolla nuoret voivat median avulla osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kulttuurin tuottamiseen.
  • Toiminta mediaympäristöissä -pääalue käsittää taidot toimia median parissa ja erilaisissa digitaalisissa mediaympäristöissä turvallisesti, vastuullisesti ja omaa ja toisten hyvinvointia ja oikeuksia vaalivalla tavalla. Mediataitoihin kuuluvat myös vuorovaikutus- ja viestintätaidot. Kuvaukset on ryhmitelty neljän osa-alueen alle: Turvallisuus, Vastuullisuus, Hyvinvointi ja Hyvä vuorovaikutus.

    Turvallisuus

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • tiedostaa oman digiprofiilinsa muodostumisen ja osaa kuvailla, millaista tietoa eri palvelut, kuten hakukoneet tai sosiaalinen media, keräävät ja mihin tietoa voidaan käyttää.
    • ymmärtää tietosuojan ja yksityisyydensuojan käsitteet. Oppilas osaa suojata yksityisyyttään ja henkilökohtaisia tietojaan valikoimalla sisältöjen jakamista eri kanavilla ja tileillä.
    • osaa kuvailla, mitä on seksuaalinen häirintä ja vihapuhe digitaalisessa mediassa. Oppilas osaa kuvailla erilaisia keinoja suojautua niiltä ja tietää, kuinka tulee toimia, jos joutuu häirinnän tai vihapuheen kohteeksi.
    • tietää tahoja, joiden puoleen kääntyä kohdatessaan turvallisuuttaan uhkaavia tilanteita mediaympäristöissä.
    • oppii huomioimaan omia yksilöllisiä tapojaan kokea mediasisältöjä ja tekemään valintoja niidenkin sisältöjen parissa, joiden käyttämisen ikärajat mahdollistavat.
    • osaa arvioida kykyään vaikuttaa omaan digijalanjälkeensä sekä taitoaan edistää turvallisuuttaan mediaympäristöissä.
    • tutustuu tietosuojaan jossakin nuorten elämän kannalta merkityksellisessä yhteydessä.

    Vastuullisuus

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • osaa arvioida omien julkaisuiden vaikutuksia ja seurauksia.
    • tietää, että myös mediaympäristöissä tapahtuva lainvastainen toiminta, kuten plagiointi, seksuaalinen houkuttelu, identiteettivarkaus, kunnian loukkaaminen tai vakava nettikiusaaminen, täyttävät rikosten merkkejä ja että niillä on sen mukaiset seuraukset.
    • ymmärtää vastuunsa olla vaarantamatta toisten turvallisuutta, oikeuksia ja hyvinvointia omalla viestinnällään ja toiminnallaan mediaympäristöissä.
    • tiedostaa medialaitteiden ja mediankäytön hiilijalanjäljen muodostumisen sekä medialaitteiden tuotantoon liittyvät vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulmat.
    • tuntee sekä omat että muiden tekijänoikeudet ja osaa noudattaa niitä median käyttäjänä ja tuottajana. Oppilas osaa tehdä lähdemerkinnät.
    • on tietoinen joidenkin digitaalisten palveluiden maksullisuudesta ja keinoista sitouttaa käyttäjiä ja ottaa sen vastuullisesti huomioon mediaympäristöissä toimiessaan.
    • osoittaa vastuullisuutta koulun yhteisissä viestintäkanavissa toimiessaan.

    Hyvinvointi

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • tiedostaa mediasisältöjen ja mediaympäristöissä toimimisen psykologisia, sosiaalisia ja arjenhallinnallisia vaikutuksia, kuten vaikutuksia identiteetin rakentumiseen, kehonkuvaan, mielen hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin, ajankäyttöön ja unen määrään.
    • tietää, että omaa median käyttöä on voitava hallita. Osaa tehdä hyvinvointiaan tukevia valintoja omassa mediankäytössään.
    • osaa pohtia mediankäyttöön liittyviä hyvinvointitekijöitä myös toisten hyvinvoinnin kannalta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

    Hyvä vuorovaikutus

    Vuosiluokilla 7-9 oppilas…

    • tekee yhteistyötä toisten kanssa verkkovälitteisissä vuorovaikutustilanteissa ja pystyy osaltaan vaikuttamaan myönteiseen viestintäilmapiiriin mediaympäristöissä. Ymmärtää dialogisuuden eli kuuntelemisen ja keskustelemisen merkityksen viestimisessä.
    • tunnistaa ei-rakentavia viestintäilmiöitä sosiaalisessa mediassa, kuten trolli, provo ja fleimi, ja tietää, kuinka reagoida ja toimia näihin ilmiöihin törmätessään.
    • osaa viestiä mediaympäristöissä tilanteen mukaisesti, esimerkiksi käyttämällä yleiskielisyyttä tai puhekielisyyttä tarkoituksenmukaisesti.
    • pyrkii vahvistamaan omaa myönteistä viestijäkuvaansa: osaa kertoa tavoitteistaan viestijänä ja kuvata keinoja niiden saavuttamiseksi.
    • puuttuu aktiivisesti mediaympäristöissä kohtaamiinsa viestinnällisiin epäkohtiin, kuten kiusaamiseen, epäasiallisiin kommentteihin tai julkaisuihin, ilmiantamalla niitä ja osoittamalla empatiaa väärin kohdelluille.
    • osaa antaa rakentavaa palautetta toisille viestinnän kehittämiseksi.

Kuvaukset saamen kielillä

Medialukutaidon kuvaukset löytyvät saamen kielillä Opetushallituksen ePerusteet-palvelusta.