Mediakasvatus

Mediakasvatus

Mediakasvatus on tavoitteellista vuorovaikutusta, joka pyrkii edistämään kasvatettavan medialukutaitoa. Mediakasvatus on kasvatusta, opettamista, ohjaamista, opastusta, tiedonjakamista, keskustelua ja yhdessä tekemistä, joka tapahtuu mediakulttuurissa ja suhteessa mediaan. Medialukutaidon avulla voidaan tavoitella laajempia kasvatuksen päämääriä. Mediakasvatuksen kautta voidaan esimerkiksi voimaannuttaa ja valtauttaa yksilöitä ja ryhmiä aktiivisiksi oman elämänsä toimijoiksi yhteiskunnassa, kulttuurissa ja yhteisöissä. Lasten ja nuorten osallisuus mediakulttuurissa on nykypäivänä tärkeä osallisuuden ja aktiivisen toimijuuden väylä. 

Ei ole olemassa oikeaa vastausta kysymykseen, mitä mediakasvatuksessa tulisi tehdä. Kuten kaikessa kasvatuksessa, myös mediakasvatuksessa hyvään lopputulokseen voidaan päästä monin eri keinoin. Lähtökohtana toiminnalle tulisi aina olla tavoitteiden asettaminen: millaista medialukutaitoa halutaan edistää ja mitkä menetelmät tukevat tavoitteiden saavuttamista. Joskus toiminta voi edistää medialukutaitoa, vaikka se ei olisi määritelty alkuperäisenä tavoitteena. Näin monella toiminnalla voi olla mediakasvatuksellisia piirteitä. 

Media on monin tavoin läsnä kaiken ikäisten elämässä, joten mediakasvatuksellakaan ei ole ikärajaa. Mediakasvatusta toteutetaan päiväkodeissa, kouluissa, kirjastoissa, museoissa, nuorisotaloilla tai vapaamuotoisemmassa toiminnassa, kuten harrastusten parissa tai sosiaalisen median kanavilla. Mediakasvatuksen ei tulisi olla erillistä tai päällekkäistä toimintaa vaan se on tärkeä nivoa ja suunnitella osaksi muuta perustoimintaa. Olennaista on hyödyntää kullekin ryhmälle sopivia tavoitteita ja toiminnan tapoja. Oppimisen tavoitteitakin voidaan pohtia ja asettaa yhdessä kasvatettavien kanssa. 

Medialukutaito 

Lukutaito on perinteisesti nähty kykynä lukea ja kirjoittaa. Medialukutaidossa luku- ja kirjoitustaidot laajenevat perinteisestä tekstistä laajemmin monenlaisiin mediateksteihin. Mediatekstit ja -sisällöt voivat olla perinteisen kirjoitetun tekstin lisäksi kuvia, videoita, ääniä tai näiden yhdistelmiä. Mediavälineiden kehittyessä ja erilaisten julkaisutapojen moninaistuessa raja median käyttäjän ja tuottajan välillä on hälventynyt. Medialukutaitoon kuuluukin tulkinnan lisäksi myös tuottamisen taidot ja osaaminen. 

Medialukutaitoon voidaan nähdä kuuluvan myös käyttötaidot, tiedonhakutaidot ja kriittisyys, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, osallisuuteen ja vaikuttamiseen sekä elämänhallintaan liittyvät taidot. Osaamisena medialukutaitoon kuuluu erilaisten mediataitojen lisäksi tietämys erilaisista median ilmiöistä. Molemmat näkökulmat ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia. Medialukutaitoon liittyy vahvasti myös sivistyksellinen ulottuvuus. 

Mediaan liittyvää osaamista kuvataan monin eri termein. Medialukutaidon lisäksi puhutaan esimerkiksi mediataidoista ja -osaamisesta, informaatiolukutaidosta, digitaalisesta lukutaidosta tai monilukutaidosta. Käsitteiden sisällöt usein liittyvät toisiinsa, niitä täydentäen tai limittyen. Onkin tärkeää, että kasvatuksen tavoitteena oleva medialukutaito määritellään oman toiminnan lähtökohdista ottaen huomioon tilanne ja muu ympäristö.