Media näkyy ja kuuluu kouluissa. Mediavälineet auttavat pitämään yhteyttä sekä läheisiin että uusiin tuttavuuksiin, ja median avulla haetaan tietoa ja pysytään kärryillä ajankohtaisista tapahtumista. Media mahdollistaa oman ajattelun esiin tuomisen ja antaa tilaa luovuudelle. Sen ääressä viihdytään, “tapetaan aikaa” ja koetaan suuria tunteita. Median avulla vaikututaan ja vaikutetaan muihin - hyvässä ja pahassa. Media on nykyään tärkeä osa vapaa-aikaa, opintoja ja työelämää sekä yhteiskunnassa toimimista. Siksi on yhä tärkeämpää hallita mediaan liittyviä taitoja. 

Lue lisää: Johtamisella kohti hyvän mediakasvatuksen kulttuuria

“Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle”, kertoi Helsingin Sanomat 19.4. lastenpsykiatri Jari Sinkkosta lainaten. Pelikasvattajat tyrmäsivät pian osan Sinkkosen väitteistä ja pitivät kohtuuttomana muun muassa pelaavan lapsen rinnastamista alkoholistiin.

Hieman samantapainen asetelma nähtiin kaksi kuukautta myöhemmin, kun koulutuspolitiikan professori Pasi Sahlbergsyytti lasten ja nuorten älypuhelinten käyttöä huonoista Pisa-tuloksista. Vastinejutussa kasvatustieteen professori Kirsti Lonka tyrmäsi Sahlbergin päättelyketjun. Vastaavia asiantuntijahaastatteluihin perustuvia juttupareja julkaistaan eri medioissa jatkuvasti ja perusasetelma tuntuu pysyvän samankaltaisena: esitetään huoli ja sen poistamiseksi jokin ratkaisukeino. Pian julkaistaan vastakommentti, jossa huolen määrä todetaan ylimitoitetuksi tai koko asetelma liian yksinkertaistetuksi. Onko tässä nyt kaksi erilaista koulukuntaa, ja kumpaa tulisi uskoa?

Lue lisää: Seis, asiantuntijalla on asiaa kasvatuksesta

2–3 -vuotiaiden ryhmän lastentarhanopettaja on päättänyt opettaa lapsille perusmuotojen nimet. Hän piirtää muodot ensin tussitaululle ja nimeää ne lapsille. Tämän jälkeen opettaja ottaa avukseen tabletilla pelattavan pelin, jossa sinikasvoinen hirviö pyytää saada syödäkseen erilaisia perusmuotoja. Peli antaa lapsille sekä visuaalisia että auditiivisia vihjeitä: haluttu muoto on esillä hirviön otsassa ja hirviö myös nimeää muodon, jonka hän haluaa syödä.

Lapsilla on kuitenkin huomattavia vaikeuksia ymmärtää, mitä heiltä pelissä odotetaan ja he yrittävät syöttää hirviölle vääriä muotoja, joista tämä kuitenkin kieltäytyy. Opettaja pyrkii ohjaamaan lapsia osoittamalla ja nimeämällä oikean muodon ja kysymällä lapsilta retorisesti, että ”mitähän hirviö tahtoisi syödä? Tahtoisikohan se syödä kolmion?” Eräs lapsista osoittaa hirviötä sormella ja sanoo: ”se on vaarallinen!” Pian tämän jälkeen yksi lapsista tökkää hirviötä sormella silmään ja hirviö parahtaa kivusta. Lapset räjähtävät nauruun ja alkavat tökkiä hirviötä silmiin ja suuhun vuorotellen.

Lue lisää: Digitaaliset pelit varhaisvuosien mediakasvatuksessa

Voima on yhteiskunnallisesti kriittinen kulttuurilehti, joka on erikoistunut etenkin journalismia, aktivismia ja taidetta yhdistävän kulttuurihäirinnän käsittelyyn. Nyt toukokuussa ilmestyvä Voiman numero on mediakasvatuksen teemanumero.

Osana opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa mediakasvatushanketta opettajilla ja muilla nuorten kanssa toimivilla on nyt mahdollisuus tilata lehtiä ja niihin liittyviä oppimateriaaleja maksutta ryhmälleen.  

Lue lisää: Voiman mediakasvatushankkeelta lehdet maksutta

Tubettajat ovat niin suosittuja erityisesti nuorten keskuudessa, että heitä voi hyvällä syyllä pitää vaikuttajina. Mutta millainen on valtaan liittyvä vastuu tekijöiden itsensä kokemana, kun kertojana on 14 suosittua tubettajaa? 

A-lehtien ja 15/30-researchin toteuttaman Tubettajan valta ja vastuu -tutkimuksen julkaisutilaisuus sai minut lähtemään paikan päälle Kiasmaan – ja ajattelemaan Orwellin klassikkokirjaa Eläinten vallankumous. Kirjassa eläimet vapauttavat itsensä sikojen johdolla ihmisen ikeestä, mutta hiljalleen siat alkavat muistuttaa yhä enemmän entisiä isäntiään sekä tavoiltaan että asenteiltaan. 

Lue lisää: Tubettajan valta ja toisten vastuu