Moni haksahtaa tökeröihin huijausviesteihin netissä, vaikka asiasta on puhuttu yli kaksikymmentä vuotta. Ville Eloranta käsitteli Helsingin Sanomien kolumnissa aihetta, joka on aina ajankohtainen. Höynäytettyjen joukossa on kolumnistin mukaan silmiinpistävästi iäkästä väkeä. 

Minun silmääni puolestaan pisti se, että aikuisten medialukutaidon ongelmia ratkotaan lasten kasvatuksella. ”Antaako koulujärjestelmä tuleville aikuisille tarpeeksi eväitä arvioida tekstien kieliasua kriittisesti”, kolumnisti kysyy. Ehkä antaa, ehkä ei. Kumpikaan vaihtoehto ei auta yhtään tämän päivän kuusikymppistä, jonka Facebook-tili levittää ”haluatko voittaa 500 euro lahjakortin” -kalasteluviestiä.

Muuttuuko keskustelu yhteisössänne helposti inttämiseksi? Kokeile seuraavalla kerralla soveltaa keskusteluun kutsuretoriikan oppeja. Kutsuretoriikassa ei pyritä väittelyn voittamiseen vaan yhteiseen ymmärrykseen.

Unohda vaikuttaminen, suostuttelu ja pyrkimys muuttaa keskustelukumppania. Parhaat neuvottelu- tai ideointitulokset saattavatkin syntyä aktiivisen ymmärtämisen kautta. Dialogisessa viestinnässä ei etsitä voittajaa vaan pyritään vuorovaikutukseen, jonka osapuolet voivat yhteisesti muuttaa toinen toistaan -  ilman aikomusta tehdä niin. 

Kutsuretoriikka dialogisen viestinnän menetelmänä kannustaa vastakkainasettelun ja voittamisen pakon sijaan ymmärtämään erilaisia maailmankuvia, arvoja ja mielipiteitä. Nimensä mukaan kutsuretoriikan ajatuksena on esittää kuulijalle kutsu astua puhujan maailmaan. Kutsuun vastataan aktiivisella ja ennakkoasenteista vapaalla kuuntelulla. 

Joulukuussa 2017 ryhmä itähelsinkiläisen lukion oppilaita kutsuttiin osallistujiksi nuorisopaneeliin, jonka Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI järjesti yhteistyössä mediakasvatusharjoittelijana olleen äidinkielenopettaja Kaisa Pyykön kanssa.

KAVIn mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö MEKU määrittelee kuvaohjelmien ikärajojen luokittelukriteerit, kouluttaa kuvaohjelmien luokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa. Tämän työnsä tueksi KAVI pyrkii ajoittain vuoropuheluun lasten ja nuorten kanssa.

Viime vuosina on keskusteltu kiivaastikin valeuutisista, niiden tunnistamisesta ja vaikutuksesta. Medialiiton julkaiseman kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista uskoo, että “verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista.” Valeuutisten tunnistamisen lisäksi on tärkeää huomioida, että mediassa on myös monia muita harhaanjohtavia sisältöjä. Tiedon luotettavuuden arviointi ja kriittinen ajattelu ovat olennainen osa medialukutaitoja, joita voidaan edistää mediakasvatuksella.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus tarttuu herkästi ajankohtaisiin aiheisiin. Kustannusala on alkanut hyödyntää sähköisen kirjan mahdollisuuksia, ja digitaaliset alustat tarjoavatkin monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi interaktiivisille kuvakirjoille.

Samalla peleistä tai sosiaalisesta mediasta ammennetaan aiheita lasten- ja nuortenkirjoihin. Lastenkirjojen suhde digitaalisiin ilmiöihin ja uuteen teknologiaan ei silti ole suoraviivainen. Erityisesti pienemmille lukijoille suunnatuissa kirjoissa asenne digitaalista mediaa ja teknologiaa kohtaan on usein varsin kielteinen.

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Klikkaa kuvaa avataksesi tilauslomakkeen

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.