Lapsia pelaamassa Pokemon GOta syksyisessä metsässä

Millainen rooli medialla on nuorten vapaa-ajan harrastuksena? Tähän kysymykseen saatiin taas tuoreita vastauksia, kun vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tulokset julkaistiin. Mediaharrastuksia osana vapaa-aikaa oli kysytty erityisesti 8.-9-luokkalaisilta. Kysymyksiin vastasi noin 80 000 nuorta, eli aineisto on Suomen mittakaavassa valtavan runsas. Kyselystä vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Yllättyneitä tuskin löytyy, kun paljastan, että mediaharrastuksista tavallisin oli digitaalisten pelien pelaaminen. Vähintään kuukausittain mobiililaitteella, tietokoneella tai vastaavalla harrasti pelaamista lähes 66 % nuorista. Pojista peliharrastajia oli 80 %, tytöistä noin 53 %. Lähes päivittäin pojista pelasi noin 52 % ja tytöistä noin 23 %. Itse asiassa näihin lukuihin itsessään sisältyi yllätys. Ettäkö näin harva pelaisi?

Luku kuulostaa uskomattoman pieneltä ja sille lienee selitys kysymisen tavassa. Jo vuosia sitten on havaittu, että nuoret harvemmin mieltävät omaehtoisen tekemisen ”harrastukseksi” (Myllyniemi & Berg, 2013, 39). Siksi hivenen kismittääkin, että kysymykseen on sisällytetty termi ”harrastaa pelaamista”, kun asiasta olisi voitu kysyä vain pelaamisena. Uskon, että silloin vastaus olisi lähempänä totuutta. Toki nytkin selvisi, moniko mieltää pelaamisen harrastamiseksi, mutta ehkä käyttökelpoisempaa olisi ollut tietää pelaamisen yleisyys. Elokuvissa, teatterissa, konsertissa tai näyttelyssä käymistä ei oltu kysytty harrastamisen kautta vaan yksikertaisesti käytetty verbiä ”käy” jossain. Ja näissä muuten käydään aika ahkerasti: yli 27 % nuorista vähintään kuukausittain, tytöt useammin mutta pojistakin yli neljännes.

Oma mediatuottaminen ja julkisuus näyttäytyvät kyselyn perusteella selkeästi poikatapaisena toimintana. Animaatioita, videoita tai elokuvia tekee vähintään kuukausittain lähes kaksi kertaa useammin poika (n. 14 %) kuin tyttö (n. 7 %). Koodaaminen ja ohjelmointi olivat erityisen poikatapainen harrastus, sillä pojista noin 15 % ja tytöistä alle 4 % ilmoittivat koodaavansa kouluajan ulkopuolella. Samoin omien mediasisältöjen, esimerkiksi blogausten tai vlogausten, julkaisu, oli poikien (12 %) keskuudessa tyttöjä (8 %) tavallisempaa.

Julkisuusasiassa ei näytä tapahtuneen mullistuksia, sillä Sirkku Kotilainen ja Annikka Suoninen kirjoittivat jo 2013 siitä, kuinka julkaiseminen laajoille yleisöille on tyypillisempää pojille kuin tytöille. Nyt julkaistujen tulosten mukaan tosin valtaosa nuorista, sen paremmin tytöistä kuin pojistakaan, ei julkaise mediasisältöjä säännöllisesti netissä. Vain noin 10 % nuorista ilmoitti julkaisevansa vähintään kuukausittain. Tässä kohtaa ennen johtopäätöksiä on taas kiinnitettävä katse itse kysymykseen: jos kysymyksessä ”mediasisällöiksi” olisi ohjattu blogausten, vlogausten ja tubettamisen lisäksi sisällyttämään myös esimerkiksi kuvat Instagramissa tai viestit keskustelusovelluksista, luku olisi varmasti aivan toisenlainen.

Mediaan liittyvistä harrastuksista kuvataide ja valokuvaus olivat selvästi tyttöjen suosiossa. Noin 45 % tytöistä harrasti näitä kuukausittain, pojista alle viidennes. Toki mediakasvattaja kysyy jälleen: ihanko totta nykymaailmassa harvempi kuin puolet tytöistä ja vain alle viidennes pojista ottaa kuvia edes kuukausittain?

Olemme jälleen harrastamiskysymyksen äärellä. Toivottavasti tulevina vuosina aikasarjojenkin kustannuksella sanavalintoja pyrittäisiin kysymyksissä yhtenäistämään. Lasten ja nuorten mediankäyttöä ei niin paljon tutkita Suomessa, että välttämättä kannattaisi erikseen tehdä suuria tilastollisia tutkimuksia pelaamisesta ja pelaamisen kokemisesta harrastuksena. Toki voisi olla mielenkiintoista kysyä samassa tutkimuksessa ensin pelaamista (tai muuta mediapuuhaa) ja sitten sitä, kokeeko asian harrastuksekseen. Ehkä sitten saataisiin selvyys tähänkin kysymykseen – jota muuten itsekin olen varmaan joskus sortunut kysymään harrastamisen kautta.

Joka tapauksessa Kouluterveyskyselyn aineisto on todellinen aarrearkku. Aineistossa riittää pyörittelemistä ja THL:n avoin tulospalvelu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista on mahtava juttu. Monta mielenkiintoista tulosta jäi vielä esittelemättä, joten käykää ihmeessä itse tutkimassa!

Saara Salomaa
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.