Laiturilla seisovan aikuisen ja lapsen varjot näkyvät hiekkaisessa pohjassa kirkkaan veden läpi

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja digitaalinen media

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on aihe, josta kukaan ei haluaisi kuulla ja siihen puuttuminen koetaan vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden vuoksi se saatetaan mielellään etäännyttää: ajatellaan, että teot tapahtuvat jossain ”netissä” tai että uhrit ovat varmaan kaukaisissa maissa, poissa omasta lähiympäristöstä. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tapahtuu kuitenkin kaikkialla, muistutti Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja digitaalinen media -seminaarissa 13.9.2018 Jyväskylässä.

Vaaranen-Valkonen työskentelee Nettivihje-tiiminsä kanssa lasten suojelemiseksi seksuaaliväkivallalta ja riistolta erityisesti digitaalisessa mediassa. Tiimin yksi päätehtävistä on edistää ja nopeuttaa tiedon kulkua laittomasta lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja riistosta todistavasta kuvamateriaalista kansalliselle ja kansainvälisille poliisiviranomaisille. Tavoitteena on, että laiton kuvamateriaali poistuu verkosta mahdollisimman nopeasti.

Kun lapsi joutuu seksuaaliväkivallan tai riiston uhriksi, teko tapahtuu tosiasiallisesti eikä ”virtuaalisesti”, kuvamateriaali on todiste tapahtuneesta seksuaalirikoksesta. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä useimmiten tekijä on perheenjäsen tai muu lähipiirin henkilö. Teon kuvaaminen on tänä päivänä helppoa, mikä mahdollistaa teosta todistavan kuvamateriaalin levittämisen verkossa. Valtaosa Nettivihjeen läpikäymästä laittomasta kuvamateriaalista (80 %) sisältää kuvia ja videoita vaaleaihoisista alle 13-vuotiaista lapsista. Digitaalisessa mediassa kiertävä kuvamateriaali todistaa hyvin eritasoisia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia seksuaalisesta poseerauksesta raakaan sadistiseen seksuaaliväkivaltaan. Kuvattujen lasten ikäjakauma vaihtelee vauvasta teini-ikäisiin lapsiin. Seksuaaliväkivalta on aina poliisiasia ja on kaikkien aikuisten vastuulla, että viranomaisille menee tieto lapseen kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta.

Lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunteminen ilmiötasolla ja keinot siihen puuttumiseen ovat hyödyllisiä kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille.

Tässä muutama Vaaranen-Valkosen puheesta poimittu toimintaohje vinkiksi aikuisille:

Keskity lapsen tukemiseen, älä omaan tunnereaktioosi tilanteesta. Todennäköisesti jokainen lasten ja nuorten kanssa toimiva kohtaa jossain vaiheessa –tietäen tai tietämättään– seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen lapsen. Lapsille tulee ikätasoisesti kertoa, että on olemassa seksuaalisia tekoja, joita aikuinen ei saa tehdä lapselle. Lapsella ei luonnostaan ole sanoja aiheen ymmärtämiseksi ja sanoittamiseksi, joten on aikuisen tehtävä antaa ikätasoista seksuaalikasvatusta lapselle. Opeta oikeat nimitykset genitaaleille, esimerkiksi pimppi ja pippeli. Meille ihmisille on luontaista etsiä syytä tapahtuneille asioille ja usein lapsi syyllistää tapahtuneesta itseään. Lapselle on tärkeä korostaa, että aikuinen on aina vastuussa seksuaalisista teoista, ei koskaan lapsi. Vältä tapahtuneen kauhistelua, sillä se ei auta uhria toipumaan. Lapsuuden seksuaaliväkivallasta ja riistosta on mahdollista toipua oikeanlaisella avulla ja tuella. Lapselle normaalin arjen jatkuminen ja turvallisen aikuisen läsnäolo auttavat alkuun.

Älä puhu lapsipornosta. Kuvissa näkyvät lapset eivät ole pornonäyttelijöitä, vaan seksuaalirikoksen uhreja. Käyttämällä oikeanlaista terminologiaa kunnioitat lapsen oikeuksia, etkä vähättele lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta ja uhrin kokemusta. Kuvamateriaali todistaa lapsiin kohdistunutta seksuaaliväkivaltaa, joka on aina rikos ja vastoin lapsen etua ja oikeuksia.

Opeta sanomaan jämäkästi EI. Osa lapsiin kohdistuvaista seksuaalirikoksista alkaa verkon välityksellä tapahtuvan yhteydenpidon kautta. Netissä tapahtuvaa lapsen houkuttelemista seksuaalisiin tekoihin on tutkittu usein siten, että lapsen epäröiminen innostaa tekijää siirtymään kohti suoria seksuaalisia ehdotuksia. Selkeä kielto taas saa tekijän useammin perääntymään. Opeta lapselle, että jämäkkä ”ei” se on usein paras vastaus hämmentävissä tilanteissa. Muista, että lapsen ja huoltajan/aikuisen välinen turvallinen vuorovaikutus on parasta ennaltaehkäisyä.

Kun lapselle on puhuttu seksuaalisuudesta ennen mahdollisia pulmatilanteita, niin riskeistä digitaalisessa mediassa on paljon helpompi keskustella. Kun aikuinen on ottanut aiheen puheeksi, on lapsellakin lupa kertoa kokemuksistaan. Kaikilla lapsilla ei välttämättä ole sellaisia aikuisia joille voisivat turvallisesti puhua ja joskus uhka on perheen sisällä tai lähipiirissä. Lasten suojelemiseksi tarvitaan kaikkia aikuisia ja jokainen lasten kanssa työskentelevä aikuinen voi tehdä oman osansa suojellakseen lapsia seksuaaliväkivallalta ja riistolta – netissä ja netin ulkopuolella.

Lisätietoa eri-ikäisille lapsille sopivasta seksuaalikasvatuksesta saa esimerkiksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Saara Salomaa
erityisasiantuntija
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Klikkaa kuvaa avataksesi tilauslomakkeen

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.