Media näkyy ja kuuluu kouluissa. Mediavälineet auttavat pitämään yhteyttä sekä läheisiin että uusiin tuttavuuksiin, ja median avulla haetaan tietoa ja pysytään kärryillä ajankohtaisista tapahtumista. Media mahdollistaa oman ajattelun esiin tuomisen ja antaa tilaa luovuudelle. Sen ääressä viihdytään, “tapetaan aikaa” ja koetaan suuria tunteita. Median avulla vaikututaan ja vaikutetaan muihin - hyvässä ja pahassa. Media on nykyään tärkeä osa vapaa-aikaa, opintoja ja työelämää sekä yhteiskunnassa toimimista. Siksi on yhä tärkeämpää hallita mediaan liittyviä taitoja. 

Mediakasvatus onkin huomioitu opetussuunnitelmissa (OPS) laajasti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) media-sana esiintyy yli 200 kertaa. Aihe on läsnä lähes kaikkien oppiaineiden sisällöissä sekä laaja-alaisessa osaamisessa. Erityisesti monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista (TVT) osaamista edistetään mediakasvatuksella, mutta tosiasiassa media liittyy lähes kaikkiin laaja-alaiseen osaamisen alueisiin: Esimerkiksi vuorovaikutus ja ilmaisu sekä yhteiskunnallinen osallistuminen tapahtuvat yhä useammin medioissa. Mediakäytön hallitseminen niin, että se tukee eikä heikennä hyvinvointia, on osa nykypäivän arjen taitoja.

Median kaikkiallisuus on kasvatuksen kannalta sekä mahdollisuus että taakka. Yhtäältä toteuttamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat, toisaalta koko aiheeseen voi olla hankala tarttua. Siksi linjakkaan, vaikuttavan ja oppilaille yhdenvertaisen mediakasvatuksen toteutuminen koulun tasolla edellyttää sen johtamista. Mitä mediakasvatuksen johtaminen koulussa voisi tarkoittaa? Toistaiseksi aiheesta ei ole juuri keskusteltu, mutta tässä kirjoituksessa pohditaan niitä suuntaviivoja, joiden varaan laadukas mediakasvatuksen johtaminen kouluissa voisi rakentua. 

Mediakasvatus - mitä se on?

Mediakasvatuksella tarkoitetaan kaikenlaista kasvatustoimintaa, jolla pyritään edistämään medialukutaitoa. Mediakasvatuksessa kasvattajan ja kasvatettavan lisäksi merkitystä nähdään olevan myös ympäröivällä mediakulttuurilla. Kuten kaikessa kasvatuksessa, hyviin tuloksiin on monta keinoa, eikä yhtä ainoaa oikeaa mediakasvatuksen menetelmää ole. 

Medialukutaidolla taas voidaan kuvata kaikkea mediaan liittyvää osaamista ja tietämystä. Lukemiseen viittaavan sanan ei kannata antaa johtaa harhaan, vaan medialukutaitoon kuuluu tulkinnan ja analyysin lisäksi yhtä lailla “kirjoittaminen”, median sisältöjen tuottaminen. Medialukutaito on osa elinikäistä oppimista: jokainen on omalla tavallaan medialukutaitoinen mutta ei koskaan täysinoppinut ja “valmis”.

Mediakasvatus on ollut tavalla tai toisella osa OPSia jo 70-luvulta lähtien. Asiaa on kuitenkin kutsuttu monilla eri nimillä ja painotukset ovat olleet eri vuosikymmeninä hyvin vaihtelevia. Siksi myös työyhteisössä voi olla keskenään eriäviä käsityksiä siitä, mitä mediakasvatuksella ylipäätään tarkoitetaan.

Mediakasvatuksen pedagoginen johtajuus 

Johtamisen merkitys korostuu laaja-alaisessa osaamisessa ja mediakasvatuksen kaltaisessa monimuotoisessa aiheessa. Kun asia ei varsinaisten oppiaineiden tapaan ole selkeästi tiettyjen opettajien vastuulla, yhteinen vastuu on helposti ei-kenenkään vastuu. Toimintaa ei kuitenkaan pitäisi jättää yksittäisten innokkaiden varaan. Oppilaiden tasa-arvon turvaamiseksi medialukutaidon opetus ei saisi olla kiinni siitä, kenen luokalle sattuu pääsemään. 

Marjo Kyllönen käsitteli väitöskirjassaan (2011) koulun johtamista monesta eri näkökulmasta, ja hänen mukaansa pedagogisessa johtajuudessa kyseessä on kokonaisvaltaiseen ja osallistavaan organisaationäkemykseen perustuva visionäärinen ja strateginen johtajuus. Johtajan vastuulla on siis huolehtia siitä, että tavoitteellista keskustelua käydään, mutta vastauksia ei keksitä yksin. 

Mediakasvatuksen osalta voidaan kysyä, millaisia tavoitteita, tarpeita ja haaveita yhteisöllä on medialukutaidon suhteen. OPS asettaa raamit sille, mitä koulussa tulee opettaa, mutta ei estä paikallisia painotuksia. Millaisia tietoja, taitoja, tapoja, arvoja ja asenteita toivoisimme, että juuri meillä -meidän kunnassamme, koulussamme, luokillamme- opitaan suhteessa mediaan ja toimimiseen mediakulttuurissa?

Kyllösen mukaan kaikkia johtajuuden ulottuvuuksia voidaan viime kädessä tarkastella arvojohtajuuden kautta. Mediakasvatuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi tarvetta pohtia yhteisiä päämääriä: Millaisia kasvatustavoitteita medialukutaidon opetus meillä palvelee? Onko lähestymistapamme ensisijaisesti rajoittava vai kannustava, painotammeko enemmän taitoja vai asenteita? Monenlaisia näkökulmia tarvitaan, mutta niiden tulisi olla tasapainossa keskenään. Entä kuinka tärkeänä ymmärretään oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet mediassa ja heidän käsityksensä tarpeellisista mediataidoista? 

Mediakasvatuksen johtaminen toteutuu arjessa

Ensimmäinen johtajan arvovalinnoista mediakasvatuksessa on tietysti se, varaako aikaa ja tilaa keskustelulle aiheesta. Yhteinen tavoitetilan asettaminen on kuitenkin vasta alkua. Organisaatiota tulee johtaa tavoitteiden suuntaan ja seurata tilannetta yhdessä. 

Ilman kokonaisuutena asiaa tarkastelevaa johtamista on herkästi vaarana, että jotkut medialukutaidon tärkeistä osa-alueista jäävät vahingossa opettamatta. Laajaa kokonaisuutta on nimittäin mahdotonta kattaa vain yhdenlaisen mediakasvatuksen keinoin tai yhden oppiaineen ohessa. Opettajien ja oppiaineiden välisellä yhteistyöllä taas voidaan ottaa aihe haltuun monelta eri kantilta. Tämän kattavuuden turvaamiseksi on tärkeää, että yhdessä kartoitetaan, mitä asioita kenenkin oletetaan ottavan hoitaakseen. 

Työyhteisön yhteiset palaverit, suunnittelu-, arviointi- ja kehittämispäivät sekä arjen tuoksinassa tapahtuvat kohtaamiset ovat kaikki tärkeitä mahdollisuuksia mediakasvatuksen johtamiseen, kehittämiseen ja seurantaan. Pitkäkestoisen mediakasvatuksen kehittäminen voi olla myös osa koulukohtaista vuosisuunnitelmaa.

Pedagoginen johtajuus sisältää Kyllösen mukaan myös asioiden ja ihmisten johtamisen sekä taloudenpidon ja hallintorutiinit. Mediakasvatuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi kouluttautumismahdollisuuksien takaamista sijaisjärjestelyineen, riittävän laitekannan ja muiden resurssien turvaamista. Mediakasvatuksen osaaminen voidaan ottaa huomioon jo rekrytointeja tehtäessä ja viimeistään täydennyskoulutuksena. Millaista mediakasvatuksellista osaamista henkilökunnalla entuudestaan on? Millaista osaamista vielä tarvitaan? Kehityskeskustelut ovat nekin mahdollisuus ottaa puheeksi henkilöstön oma kokemus osaamisesta ja yhteisön kehittymistarpeista mediakasvatuksessa. 

Maksutonta tukea mediakasvatukseen

Koulujen ei tarvitse kehittää mediakasvatusta yksin, sillä mediakasvatus ei kuulu vain koulun seinien sisäpuolelle. Mahdollisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi kirjasto, kulttuuritoimi, nuorisotyö, museot, paikallismediat sekä järjestöt. Yhteistyön osalta on kuitenkin tärkeä linjata, millainen yhteistyö tukee koulun kasvatustavoitteita. Pelkkää tekemistä tekemisen vuoksi koulujen kiireiseen arkeen harvoin tarvitaan.

Rehtorin kannattaa olla myös tietoinen esimerkiksi Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisavustuksista ja meneillään olevista hankkeista. Löytyisikö niistä sopivaa haettavaa tai olisiko lähistöllä hanke, joka tarjoaa koulutuksia mediakasvatuksesta?

Työpaikkamme Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Mediataitokoulu on ammattikasvattajille suunnattu verkkopalvelu, joka opettajien on hyvä tuntea. Maksuttomalta sivustolta löytyy tietoa, tehtäviä ja esimerkiksi opetuksessa hyödynnettäviä videoita. Mediataitokoulun kautta löytää myös monien muiden suomalaisten organisaatioiden mediakasvatuksen oppimateriaaleja. 

Vuosittain sadoissa kouluissa vietetään myös Mediataitoviikkoa. Viikko tarjoaa hyvän mahdollisuuden tarkastella median roolia lasten ja nuorten elämässä ja harjoitella median parissa tarvittavia taitoja maksuttomien kampanjoiden ja oppimateriaalien avulla. Seuraavan kerran Mediataitoviikko vietetään helmikuussa 2019.

Saara Salomaa, Erityisasiantuntija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Lauri Palsa, Projektitutkija, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Artikkeli on julkaistu aiemmin Rexi-lehdessä (2/2018).

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Klikkaa kuvaa avataksesi tilauslomakkeen

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.