Mitä on journalismi? Mikä kuuluu vastuulliseen journalismiin? Mitä ovat oikaisut? Mitä tarkoittavat journalistin ohjeet? Muun muassa näihin kysymyksiin vapaaehtoiset toimittajat ovat syys- ja kevätlukukauden aikana  tehdessään vierailuja peruskouluihin sekä toisen asteen oppilaitoksiin.

Kuva: Angelina Litvin (Unsplash.com)

Mediakasvatuksen ja medialukutaidon kehittämisavustukset ovat nyt haettavissa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Hakuaikaa on 13.4. asti. Tiedätkö, miten avustukset jaetaan ja millaisella hakemuksella on parhaat mahdollisuudet tulla rahoitetuksi?  

Moni haksahtaa tökeröihin huijausviesteihin netissä, vaikka asiasta on puhuttu yli kaksikymmentä vuotta. Ville Eloranta käsitteli Helsingin Sanomien kolumnissa aihetta, joka on aina ajankohtainen. Höynäytettyjen joukossa on kolumnistin mukaan silmiinpistävästi iäkästä väkeä. 

Minun silmääni puolestaan pisti se, että aikuisten medialukutaidon ongelmia ratkotaan lasten kasvatuksella. ”Antaako koulujärjestelmä tuleville aikuisille tarpeeksi eväitä arvioida tekstien kieliasua kriittisesti”, kolumnisti kysyy. Ehkä antaa, ehkä ei. Kumpikaan vaihtoehto ei auta yhtään tämän päivän kuusikymppistä, jonka Facebook-tili levittää ”haluatko voittaa 500 euro lahjakortin” -kalasteluviestiä.

Muuttuuko keskustelu yhteisössänne helposti inttämiseksi? Kokeile seuraavalla kerralla soveltaa keskusteluun kutsuretoriikan oppeja. Kutsuretoriikassa ei pyritä väittelyn voittamiseen vaan yhteiseen ymmärrykseen.

Unohda vaikuttaminen, suostuttelu ja pyrkimys muuttaa keskustelukumppania. Parhaat neuvottelu- tai ideointitulokset saattavatkin syntyä aktiivisen ymmärtämisen kautta. Dialogisessa viestinnässä ei etsitä voittajaa vaan pyritään vuorovaikutukseen, jonka osapuolet voivat yhteisesti muuttaa toinen toistaan -  ilman aikomusta tehdä niin. 

Kutsuretoriikka dialogisen viestinnän menetelmänä kannustaa vastakkainasettelun ja voittamisen pakon sijaan ymmärtämään erilaisia maailmankuvia, arvoja ja mielipiteitä. Nimensä mukaan kutsuretoriikan ajatuksena on esittää kuulijalle kutsu astua puhujan maailmaan. Kutsuun vastataan aktiivisella ja ennakkoasenteista vapaalla kuuntelulla. 

Viime vuosina on keskusteltu kiivaastikin valeuutisista, niiden tunnistamisesta ja vaikutuksesta. Medialiiton julkaiseman kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista uskoo, että “verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista.” Valeuutisten tunnistamisen lisäksi on tärkeää huomioida, että mediassa on myös monia muita harhaanjohtavia sisältöjä. Tiedon luotettavuuden arviointi ja kriittinen ajattelu ovat olennainen osa medialukutaitoja, joita voidaan edistää mediakasvatuksella.