Viime ja tällä viikolla (24.-31.10.) on vietetty UNESCOn koordinoimaa maailmanlaajuista Media- ja informaatiolukutaidon viikkoa (Global MIL Week). Viikon aikana on järjestetty erilaisia tilaisuuksia, kampanjoita ja tapahtumia ympäri maailmaa. Osallistuin viime viikolla yhteen teemaviikon päätapahtumista, Kaunasissa järjestettyyn mediakasvatuksen konferenssiin, joka kokosi yhteen asiantuntijoita yli 40 eri maasta.

Lue lisää: Kaupungit mediakasvatuksen keskiössä #GlobalMILWeek

Tiedustelimme tämän vuoden alussa mediakasvattajilta kyselyn avulla näkemyksiä mediakasvatuksen katvealueista. Näiden vastausten perusteella suunnittelimme viime viikolla vietetyn Mediakasvatusfoorumin ohjelman. Päivä koostui asiantuntijaluennoista, työryhmätyöskentelystä, ideoiden vaihtamisesta pikadeittipöydissä sekä verkostoitumisesta.

Katvealueet on tärkeä teema mediakasvatuksen moninaisuuden ja toisaalta yhdenvertaisuuden näkökulmista. Median merkitys ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa kuvastaa mediakasvatuksen mahdollisuuksien laajuutta. Moninaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että välttämättä mediakasvatuksellinen tasa-arvo toteutuisi. Kuten foorumin avannut opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja totesi kulttuurin ja yhteiskunnan muutokseen liittyen, "medialukutaidot ovat kansalaistaitoja, joista meidän on Suomessa pidettävä huolta".

Lue lisää: Mediakasvatuksen katvealueiden tavoittaminen

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja digitaalinen media

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on aihe, josta kukaan ei haluaisi kuulla ja siihen puuttuminen koetaan vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden vuoksi se saatetaan mielellään etäännyttää: ajatellaan, että teot tapahtuvat jossain ”netissä” tai että uhrit ovat varmaan kaukaisissa maissa, poissa omasta lähiympäristöstä. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tapahtuu kuitenkin kaikkialla, muistutti Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja digitaalinen media -seminaarissa 13.9.2018 Jyväskylässä.

Lue lisää: Puhu, mutta harkiten

Vuosia sitten istuin lukion saksantunnilla keskipulpetissa ja katselin opettajaa, joka lähti karttakeppi kädessä kulkemaan luokan etuosasta sivuseinälle saksankielisten maiden karttaa kohti. Ruskeista nahkaisista korkokengistä lähti mukavan pehmeä ja kevyesti nariseva ääni. Se aiheutti jännän ja miellyttävän tunteen etenkin takaraivossa ja selkärangassa. Kuin jokin olisi aiheuttanut pikarentoutuksen. Kun opettaja napautti valkoisella kepillä Schwarzwaldin aluetta ja kertoi siitä jotain, sama tuntemus toistui vielä voimakkaampana. Jokin sai aikaan rentouttavan ja miellyttävän olon.

Lue lisää: Väristyksiä etsimässä - Mikä ASMR-videoissa kiehtoo?

Diginatiivisukupolvi on myytti, kerrottiin Aamulehden pääkirjoituksessa (6.9.). Kirjoitus nosti hyvin esiin, että lapset tarvitsevat turvataitojen opetusta netissä toimiakseen. Valitettavasti osittain sorruttiin yhä vahvistamaan kyseistä myyttiä.

Toisin kuin väitettiin, syntyminen 2000-luvulla ei erityisesti markkeeraa diginatiivisukupolvea. Alunperin diginatiiveiksi nimetyt sukupolvet lähestyvät jo keski-ikää. Kun myytille ei aikanaan löytynyt katetta, sitä on uusinnettu kuin maailmanlopun ennustusta. Myytin kovaa ydintä on jutun väite “lapset oppivat netinkäytön tekniikan nopeasti”. Tarinan imussa jää kysymättä, että minkä tekniikan ja ketkä lapset.

Lue lisää: Digitaitoihin ei synnytä, ne opitaan