Laiturilla seisovan aikuisen ja lapsen varjot näkyvät hiekkaisessa pohjassa kirkkaan veden läpi

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta ja digitaalinen media

Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on aihe, josta kukaan ei haluaisi kuulla ja siihen puuttuminen koetaan vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden vuoksi se saatetaan mielellään etäännyttää: ajatellaan, että teot tapahtuvat jossain ”netissä” tai että uhrit ovat varmaan kaukaisissa maissa, poissa omasta lähiympäristöstä. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tapahtuu kuitenkin kaikkialla, muistutti Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja digitaalinen media -seminaarissa 13.9.2018 Jyväskylässä.

Nainen kuuntelee ASRM ääniä kuulokkeilla.

Vuosia sitten istuin lukion saksantunnilla keskipulpetissa ja katselin opettajaa, joka lähti karttakeppi kädessä kulkemaan luokan etuosasta sivuseinälle saksankielisten maiden karttaa kohti. Ruskeista nahkaisista korkokengistä lähti mukavan pehmeä ja kevyesti nariseva ääni. Se aiheutti jännän ja miellyttävän tunteen etenkin takaraivossa ja selkärangassa. Kuin jokin olisi aiheuttanut pikarentoutuksen. Kun opettaja napautti valkoisella kepillä Schwarzwaldin aluetta ja kertoi siitä jotain, sama tuntemus toistui vielä voimakkaampana. Jokin sai aikaan rentouttavan ja miellyttävän olon.

Kaksi lasta käyttämässä älypuhelimia aikuisen ohjauksessa.

Diginatiivisukupolvi on myytti, kerrottiin Aamulehden pääkirjoituksessa (6.9.). Kirjoitus nosti hyvin esiin, että lapset tarvitsevat turvataitojen opetusta netissä toimiakseen. Valitettavasti osittain sorruttiin yhä vahvistamaan kyseistä myyttiä.

Toisin kuin väitettiin, syntyminen 2000-luvulla ei erityisesti markkeeraa diginatiivisukupolvea. Alunperin diginatiiveiksi nimetyt sukupolvet lähestyvät jo keski-ikää. Kun myytille ei aikanaan löytynyt katetta, sitä on uusinnettu kuin maailmanlopun ennustusta. Myytin kovaa ydintä on jutun väite “lapset oppivat netinkäytön tekniikan nopeasti”. Tarinan imussa jää kysymättä, että minkä tekniikan ja ketkä lapset.

Media näkyy ja kuuluu kouluissa. Mediavälineet auttavat pitämään yhteyttä sekä läheisiin että uusiin tuttavuuksiin, ja median avulla haetaan tietoa ja pysytään kärryillä ajankohtaisista tapahtumista. Media mahdollistaa oman ajattelun esiin tuomisen ja antaa tilaa luovuudelle. Sen ääressä viihdytään, “tapetaan aikaa” ja koetaan suuria tunteita. Median avulla vaikututaan ja vaikutetaan muihin - hyvässä ja pahassa. Media on nykyään tärkeä osa vapaa-aikaa, opintoja ja työelämää sekä yhteiskunnassa toimimista. Siksi on yhä tärkeämpää hallita mediaan liittyviä taitoja. 

“Suomeen tarvitaan vanhempien kansanliike, jos emme halua menettää lapsiamme peliriippuvuudelle”, kertoi Helsingin Sanomat 19.4. lastenpsykiatri Jari Sinkkosta lainaten. Pelikasvattajat tyrmäsivät pian osan Sinkkosen väitteistä ja pitivät kohtuuttomana muun muassa pelaavan lapsen rinnastamista alkoholistiin.

Hieman samantapainen asetelma nähtiin kaksi kuukautta myöhemmin, kun koulutuspolitiikan professori Pasi Sahlbergsyytti lasten ja nuorten älypuhelinten käyttöä huonoista Pisa-tuloksista. Vastinejutussa kasvatustieteen professori Kirsti Lonka tyrmäsi Sahlbergin päättelyketjun. Vastaavia asiantuntijahaastatteluihin perustuvia juttupareja julkaistaan eri medioissa jatkuvasti ja perusasetelma tuntuu pysyvän samankaltaisena: esitetään huoli ja sen poistamiseksi jokin ratkaisukeino. Pian julkaistaan vastakommentti, jossa huolen määrä todetaan ylimitoitetuksi tai koko asetelma liian yksinkertaistetuksi. Onko tässä nyt kaksi erilaista koulukuntaa, ja kumpaa tulisi uskoa?

Tilaa painettuja esitteitä ilmaiseksi

Klikkaa kuvaa avataksesi tilauslomakkeen

Uudet tehtävät

Mediatehtäviä varhaiskasvatukseen
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Mediatehtäviä varhaiskasvatukseen -opas tukee varhaiskasvattajia ja päiväkotien työyhteisöjä mediakasvatuksessa, lasten mediakulttuurin soveltamisessa ja osallisuuden vahvistamisessa osana varhaiskasvatuksen arkea. Opas sisältää runsaasti käytännöllisiä...
Saamen kielet ja kulttuurit tutuksi mediakasvatuksen menetelmin
Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tuottama pedagoginen aineisto Saamen kielen ja kulttuurin tukemiseksi mediakasvatuksellisin menetelmin. Materiaalin ovat suunnitelleet, testanneet ja tuottaneet...
Kamerakynätyöskentelyä (Kuva: Ismo Kiesiläinen)
Videokuvaaminen koulussa on hauskaa mutta joskus aikaa vievää ja monimutkaista. Kamerakynän pedagogiikassa kameraa käytetään helpommin – kuin kynää. Elokuvaprojektien sijaan tehdään pieniä kuvaustehtäviä, joilla...
Luotettavan tiedon metsästäjät
Mediakasvatusmateriaali tieteestä ja tiedosta Mistä kaikkialta sinä saat tietoa? Millä eri tavoin voit kertoa asioista muille ja jakaa tietoa? Oletko törmännyt valeuutisiin? Miten arvioit...

Arvioituja tehtäviä

Hetkiä netissä - lyhytelokuva älypuhelimista
 
4.7
Guest
"Hienosti tehty video! Ajatus lähti kyllä laukkaamaan sen suhteen, että älypuhlimen räpläys ei aina ole pahasta, vaikka usein sen käyttäminen tuomitaankin. Ei niin paha ettei jotain hyvääkin.:)"
Poliittisen valokuvan festivaali 2017 - Ruoka
 
3.0
ES
"Liikaa ruokaa heitetään roskiin. Pitäisi ottaa aina ruokaa sen verran mitä jaksaa syyä. Pitäisi ajatella muitakin ja itseään kuinka hyvät oltavat meillä on. Meillä on ruokaa ja kaikkea."
Friidu - tyttöjen ja naisten ihmisoikeudet
 
3.7
Ansku
"Tosi hyvä paketti. Mediaosuus oli jäänyt sanomalehti ja aikakauslehti -mediapainotteiseksi. Sen voisi päivittää someaikaan."
Minä tiedon antajana ja lähteenä
 
3.7
pirkko perkkala
"kylhän tää tehtävänsä tteki mutta voisi olla hitusen kiinnotavampi"
Hetkiä netissä - lyhytelokuva älypuhelimista
 
4.7
Guest
"Hypnoottinen video ja tosi oivaltava. Mikä musiikki soi taustalla?"
Hetkiä netissä - lyhytelokuva älypuhelimista
 
2.5
Guest
"Ei oikein toiminut telkkarissa, vaatii liikaa keskittymistä."
Hetkiä netissä - lyhytelokuva älypuhelimista
 
5.0
Opetustuubi
"Erinomainen video, jossa päästään hienosti käsiksi ennakko-olettamuksiin, joita teemme sen perusteella, miltä asiat näyttävät ulospäin."