Mediakasvatusta on opinnoissa liian vähän tai aivan liian vähän, sanoo valtaosa (71 %) opettajaopiskelijoista. Vain alle puolet (47 %) arvelee tutkintonsa pakollisiin osiin ylipäänsä kuuluvan mediakasvatusta.

"Vanhemmat jakautuvat digikasvatuksessa kahteen ryhmään, ja molemmat ovat väärässä", otsikoi Helsingin Sanomat 28.9. Otsikko perustuu kasvatusoppaan kirjoittaneen Jenni Utriaisen haastatteluun. Utriaisen mukaan vanhemmat jakautuvat niihin, jotka ovat pelokkaita ja haluavat suojella lastaan kaikilta laitteita, sekä toisiin joiden mielestä lasten tulisi käyttää laitteita vapaasti. Juttu on monella tasolla ongelmallinen.

Sisäministeriö suosittelee liputusta sunnuntaina 1.10.2017 Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen kunniaksi. Lippujen liehuessa merkkipäivän kunniaksi on hyvä mahdollisuus pohtia, mitä kansalaisvaikuttaminen tarkoittaa tässä ajassa ja kuinka sitä voidaan tukea. Mediakasvatus tarjoaa paljon mahdollisuuksia kaikille kuuluvan osallisuuden ja yhteiskunnallisen edistämiseen mediataitojen avulla.

Mediakasvatus itsessään on synerginen ala, joka yhdistää kaksi laajaa kokonaisuutta: median ja kasvatuksen. Medioina nähdään usein joukkotiedotusvälineet, jossain määrin myös sosiaalinen media. Tiedon ja tunteiden välittäjänä medioita voisivat olla myös sellaiset uudet alustat, jotka ovat tänä päivänä osa elämäämme, siis myös muut kuin establisoituneet mediatalot. Yhtenä esimerkkinä alustatalouden tulosta kasvatuksen ja median ympäristöihin ovat uudet oppimisalustat ja niiden sosiaaliset ulottuvuudet.

Erilaiset mediavälineet, -sisällöt ja -ilmiöt linkittyvät monin tavoin osaksi meidän jokapäiväistä arkea ja elämää. Tämä edellyttää monipuolisesti osaamista ja tietämystä, erilaisia mediataitoja. Mediataidot ovat kaikille kuuluvia nykyajan ja tulevaisuuden kansalaistaitoja.

Valtakunnallisesti vietettävällä Mediataitoviikolla kehitetään lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistetaan aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen.

Seuraavan kerran Mediataitoviikkoa vietetään ensi helmikuussa (5.–11.2.2018). Viikko kokoaa yhteen paljon erilaista toimintaa esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa, kirjastoissa, nuorisotaloilla, museoissa, kerhoissa, harrastusryhmissä ja järjestöissä.

”Tärkeintä on herättää ajatuksia ja oppia lukemaan kriittisemmin valtavaa määrää visuaalista kuvastoa, johon törmäämme joka päivä. ” Noora Laaksonen Eettisen kaupan puolesta ry:stä kertoo, mitä hän ja koululaiset ovat oppineet vastamainostyöpajoissa.

Muistan, kuinka vaikuttunut olin, kun vuosia sitten näin itse ensimmäisen vastamainoksen. Se oli vastamainos ruokateollisuudesta Voima-lehdessä ja toimi yhtä hyvin kuin kekseliäs sarjakuvastrippi tai pilakuva. Huumorin keinoin yksi kuva ja muutama sana kiteyttivät ison ilmiön ongelmalliset puolet ja muistutti pohtimaan tuttua asiaa toisesta näkökulmasta.

Maistuisiko ruokalusikallinen kanelia tai lasillinen tabascoa? Vaarallisia temppuja, itsetuhoiseen käytökseen yllyttämistä ja inhottavia jekkuja. Netin kautta leviävät haasteet tavoittavat paljon yleisöä ja tuntuvat välillä herättävän sitä enemmän huomiota, mitä älyttömämpiä tai äärimmäisempiä ne ovat. Jutut leviävät lasten puheissa myös kouluun, nuorisotyöhön ja kerhoihin. Myös perinteinen media tarttuu aiheisiin hanakasti, saahan uhkaavista villityksistä vetäviä otsikoita. Fiksut ja mukavat haasteet päätyvät harvemmin lööppeihin.

Länsimainen on suosittu adjektiivi. Tarkoittaako se kenties hyvää ja kaunista, demokraattista, tasa-arvoista, vapaata, kehittynyttä ja rationaalista? Sen vastakohta taitaa olla ei-länsimainen, joku sellainen joka on lähtökohtaisesti hieman huonompi, vanhanaikaisempi, takapajuisempi, suorastaan sivistymätön.

Opetammeko edelleen kouluissa ja oppilaitoksissa yksipuolista historiallista tarinaa "lännestä", johon "me" kuulumme ja joka on aina vapaa, demokraattinen ja itsekriittinen?

Lukuvuoden alku tuo taas mobiililaitteet luokkahuoneisiin. Opettajat pohtivat, miten oppilaiden älypuhelimia ja koulun täppäreitä voisi käyttää opetuksessa niin, että ne häiritsemisen sijaan edistävät oppimista. Uusi ilmainen Kamerakynän pedagogiikka: opettajan käsikirja opastaa käyttämään videokuvaamista oppimisen välineenä tavalla, joka tukee oppilaiden tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta. Työkaluiksi sopivat tavalliset älypuhelimet.

Uutta tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa ensi vuonna. Vaikka uudistuksen tarkoituksena on parantaa ihmisten oikeuksia, se herättää myös kysymyksiä. Tärkeä uudistus on monelta osaltaan vielä avoin. Nyt on oikea aika puhua siitä.

Suomen Safer Internet -toiminta järjesti viime viikolla Helsingin Kaisaniemessä keskustelutilaisuuden tietosuojauudistuksesta erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta. Tilaisuus on nyt katseltavissa verkossa.

Kooste keskustelutilaisuudesta

Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus tuli voimaan viime vuonna ja sen soveltaminen alkaa 25.5.2018, eli vajaan vuoden kuluttua. Nyt on siis oikea aika alkaa valmistautua uudistuksen tuomiin muutoksiin. Asetuksen tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten perusoikeuksia digitaalisessa maailmassa. Toisaalta, sen soveltaminen on herättänyt myös paljon kysymyksiä. Miten tietosuojan uudistus tulee vaikuttamaan lasten ja nuorten oikeuksiin? Kuinka käy nuorten osallisuudelle, tietosuojalle ja yksityisyydelle? Miten uudistus vaikuttaa mediakasvattajan toimintaan?

Mediataitokoulun blogi

Mediataitokoulun blogista löydät kirjoituksia, joissa pohditaan ajankohtaisia mediakasvatukseen ja mediankäyttöön liittyviä ilmiöitä. Blogikirjoitukset tarkastelevat mediaa eri näkökulmista kirjoittajan asiantuntemuksen mukaan. Blogiin kirjoittavat pääasiassa Finnish Safer Internet Centren työntekijät, mutta myös vierailevat tähdet.

Mediataitokoulun blogiarkisto

Mediataitokoulun vanhalta blogialustalta löydät 40 blogikirjoitusta vuosilta 2012-2015.