Muuttuuko keskustelu yhteisössänne helposti inttämiseksi? Kokeile seuraavalla kerralla soveltaa keskusteluun kutsuretoriikan oppeja. Kutsuretoriikassa ei pyritä väittelyn voittamiseen vaan yhteiseen ymmärrykseen.

Unohda vaikuttaminen, suostuttelu ja pyrkimys muuttaa keskustelukumppania. Parhaat neuvottelu- tai ideointitulokset saattavatkin syntyä aktiivisen ymmärtämisen kautta. Dialogisessa viestinnässä ei etsitä voittajaa vaan pyritään vuorovaikutukseen, jonka osapuolet voivat yhteisesti muuttaa toinen toistaan -  ilman aikomusta tehdä niin. 

Kutsuretoriikka dialogisen viestinnän menetelmänä kannustaa vastakkainasettelun ja voittamisen pakon sijaan ymmärtämään erilaisia maailmankuvia, arvoja ja mielipiteitä. Nimensä mukaan kutsuretoriikan ajatuksena on esittää kuulijalle kutsu astua puhujan maailmaan. Kutsuun vastataan aktiivisella ja ennakkoasenteista vapaalla kuuntelulla. 

Viime vuosina on keskusteltu kiivaastikin valeuutisista, niiden tunnistamisesta ja vaikutuksesta. Medialiiton julkaiseman kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista uskoo, että “verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta kansalaisten käsityksiin ajankohtaisten asioiden ja tapahtumien perusfaktoista.” Valeuutisten tunnistamisen lisäksi on tärkeää huomioida, että mediassa on myös monia muita harhaanjohtavia sisältöjä. Tiedon luotettavuuden arviointi ja kriittinen ajattelu ovat olennainen osa medialukutaitoja, joita voidaan edistää mediakasvatuksella.

Joulukuussa 2017 ryhmä itähelsinkiläisen lukion oppilaita kutsuttiin osallistujiksi nuorisopaneeliin, jonka Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI järjesti yhteistyössä mediakasvatusharjoittelijana olleen äidinkielenopettaja Kaisa Pyykön kanssa.

KAVIn mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö MEKU määrittelee kuvaohjelmien ikärajojen luokittelukriteerit, kouluttaa kuvaohjelmien luokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa. Tämän työnsä tueksi KAVI pyrkii ajoittain vuoropuheluun lasten ja nuorten kanssa.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus tarttuu herkästi ajankohtaisiin aiheisiin. Kustannusala on alkanut hyödyntää sähköisen kirjan mahdollisuuksia, ja digitaaliset alustat tarjoavatkin monipuolisia mahdollisuuksia esimerkiksi interaktiivisille kuvakirjoille.

Samalla peleistä tai sosiaalisesta mediasta ammennetaan aiheita lasten- ja nuortenkirjoihin. Lastenkirjojen suhde digitaalisiin ilmiöihin ja uuteen teknologiaan ei silti ole suoraviivainen. Erityisesti pienemmille lukijoille suunnatuissa kirjoissa asenne digitaalista mediaa ja teknologiaa kohtaan on usein varsin kielteinen.

Mediakasvatusviranomainen, siinäpä sanahirviö. Sellaisia me mediakasvattajat kuitenkin KAVIssa olemme, kun työskentelemme valtion virastossa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Tähän blogikirjoitukseen olemme tehneet poimintoja viime vuoden aikana tekemästämme työstä.